Lentorykmentti 1
Lentorykmentti 1 (LeR 1) oli Suomen ilmavoimien maayhteistoiminnan joukko-osasto vuosina 1938–1941 ja 1942–1952.
Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lentorykmentti 1 perustettiin 1. tammikuuta 1938 Suur-Merijoen lentokentälle Lentoasema 5:n tilalle komentajanaan eversti Yrjö Opas. Rykmentti koostui yhteistoimintalaivueista LLv 10, LLv 12, LLv 14 ja LLv 16.[1]
Talvisota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisodan alkaessa 30. marraskuuta 1939 rykmentin kalustona oli Fokker C.X-, Fokker C.V-, Ripon- ja Junkers W 34 -koneita. Lentolaivue 10 oli Lappeenrannassa suoraan Päämajalle alistettuna syöksypommitustehtäviä varten. Lentolaivueet 12 ja 14 olivat Karjalan kannaksella, edellinen Suur-Merijoen, jälkimmäinen Laikon ja Käkisalmen kentiltä käsin. Lentolaivue 16 oli sijoitettu Värtsilään ja Sortavalaan toiminta-alueenaan Laatokan Karjala.[2]
Neuvostoliiton ilmavoimien hävittäjätoiminnan vuoksi laivueet joutuivat suorittamaan tiedustelu- ja pommituslentoja pääasiassa öisin.[3] Helmikuussa 1940 LLv 12 ja 14 saivat käyttöönsä taistelukykyisempiä Gladiator-hävittäjiä, mikä mahdollisti myös päivätoiminnan.[4]
Talvisodan aikana rykmentti teki 894 sotalentoa, saavuttaen neljä ilmavoittoa ja menettäen kymmenen lentokonetta.[5]
Jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jatkosodan liikekannallepanon yhteydessä 17. kesäkuuta 1941 rykmentin esikunta lakkautettiin ja laivueet irrotettiin erillisiksi.[6] Rykmentti perustettiin uudelleen 3. toukokuuta 1942 Aunuksen Karjalaan, komentajanaan everstiluutnantti Viljo Rekola. Rykmentille alistettiin lentolaivueet LeLv 12 ja LeLv 32. LeLv 12 suoritti tiedustelua ja tykistön tulenjohtolentoja Fokker D.XXI- ja C.X-koneilla. LeLv 32:n vastuulla oli torjunta- ja suojauslennot Aunuksen Karjalan alueella Curtiss Hawk -koneilla. Molemmat laivueet oli sijoitettu Nurmoilan kentälle.[7]
Helmikuussa 1944 laivueet nimettiin tehtäviensä mukaan uudelleen, jolloin LeLv 12:sta tuli Tiedustelulentolaivue 12 ja LeLv 32:sta Hävittäjälentolaivue 32.[8] Vihollisen käytössä olleen hävittäjäkaluston parantuessa TLeLv 12 joutui siirtymään jälleen yötoimintaan päivätiedustelun jäädessä HLeLv 32:n vastuulle.[9] Toukokuussa HLeLv 24:n Messerschmitt Bf 109 -lentue siirtyi Nurmoilan kentälle rykmentin alaisuuteen erityisesti La-5-koneiden torjuntaa varten.[8]
Suurhyökkäyksen alkaessa kesäkuussa 1944 molemmat laivueet vetäytyivät Uomaan kentälle ja edelleen heinä-elokuussa Mensuvaaraan.[10] Elokuussa TLeLv 12 sai käyttöönsä kotimaisia VL Myrsky -hävittäjiä sekä kaksi Blenheim-pommittajaa tiedustelukäyttöön.[11]
Aselevon jälkeen syyskuussa laivueet siirrettiin Joroisten ja Mikkelin kentille. Myrsky-koneita luovutettiin HLeLv 26:lle Lapin sotaan. Jatkosodassa rykmentti suoritti 2 308 sotalentoa saavuttaen 109 ilmavoittoa kahdentoista oman koneen menetyksin.[11]
Sotien jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Satakunnan lennosto
Sotien jälkeen Lentorykmentti 1 siirtyi Poriin. HLeLv 32 lakkautettiin ja rykmenttiin jäivät TLeLv 12:sta ja 16:sta muodostetut HLeLv 11 ja HLeLv 13 Curtiss Hawk- ja VL Myrsky -konein varustettuna[12]. Hävittäjälentolaivue 11 sai käyttöönsä Messerschmitt Bf 109 -koneita syyskuussa 1946 ja Hävittäjälentolaivue 13 heinäkuussa 1947. VL Myrsky poistui käytöstä vuonna 1947 ja Curtiss Hawk vuonna 1948[13], jolloin rykmentin vahvuudeksi jäi kaksikymmentä Messerschmitt Bf 109 -konetta.
Rykmentti lakkautettiin lopullisesti 1. joulukuuta 1952 Ilmavoimien uudistuksessa, ja sen tilalle muodostettiin 2. lennosto.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 20: LeR 1. Espoo: K. Stenman, 2002. ISBN 951-98751-0-7
- Uhari, Jukka: Porin lentokentän historia 2. Apali Oy, 2011. ISBN 978-952-5877-06-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Keskinen & Stenman, s. 3.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 12–13.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 16.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 19.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 21.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 27.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 92.
- ↑ a b Keskinen & Stenman, s. 112.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 110.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 114.
- ↑ a b Keskinen & Stenman, s. 116.
- ↑ a b Keskinen & Stenman, s. 118.
- ↑ Uhari 2011: Porin lentokentän historia 2, s. 15. Apali Oy, 2011.