Lenininpuisto (Viipuri)
Lenininpuisto (ven. Парк Ленина, Park Lenina, ent. Torkkelinpuisto) on Viipurin keskustassa sijaitseva puisto. Vladimir Leninin mukaan nimetty puisto tunnetaan Suomessa paremmin vanhalla nimellään Torkkelinpuisto, joka viittaa Viipurin linnan perustajaan Torkkeli Knuutinpoikaan.
Noin 700 metriä pitkä ja yli 200 metriä leveä puisto ulottuu Viipurin kauppatorilta aina Punaisenlähteentorille saakka. Puistossa sijaitsee muun muassa useita tunnettuja veistoksia, Pietari–Paavalin kirkko sekä Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kaupunginkirjasto.
Torkkelinpuiston historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1860 Viipurissa alettiin purkamaan keskiaikaista kaupunginmuuria sekä 1570-luvun jälkipuoliskolla rakennettua Sarvilinnoitusta ja uusi puisto oli merkittynä vuotta myöhemmin laaditussa uudessa asemakaavassa. Vuonna 1862 puistoa alettiin rakentamaan Sarvilinnoituksen entisen muurin linjaa seuraten.[1] Puistoon istutettiin yli 200 puuta, joukossa oli muun muassa valkosalavia, lehtikuusia sekä Suomessa harvinaisia amurinkorkkipuita.[2] Sen pohjoispuolelle valmistui vuonna 1871 samansuuntaisesti Torkkelinkatu, josta tuli Linnoituksen kaupunginosan uusi leveä valtakatu yhdessä puisto eteläpuolella kulkevan Katariinankadun (myöh. Linnankatu) kanssa.[1]
Uusi puisto tunnettiin aluksi nimillä Esplanadin puisto[3] tai Kaupunginpuisto,[1] Torkkelinpuisto-nimitys otettiin käyttöön vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Alun perin vain sadan metrin levyinen puisto on myöhemmin laajentunut niin, että nykyään se käsittää myös Pietari–Paavalin kirkon puiston ja sen edustalla olleen Paraatikentän, 1700–1800-luvuilta peräisin olevan Keskuskasarmin alueen sekä talvisodassa tuhoutuneen Viipurin tuomiokirkon puiston. Lenininpuiston keskelle jää yksi rakennettu kortteli, jossa sijaitsee muun muassa postitalo.
Rakennuksia ja veistoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1868 Torkkelinpuistoon rakennettiin Belvédére-niminen hotelli-ravintola, jonka suunnitteli arkkitehti Fredrik August Odenwall.[4] Se paloi elokuussa 1887, jonka jälkeen paikalle valmistui Brynolf Blomqvistin suunnittelema uusi ravintolarakennus vuonna 1890. Se sai nimekseen Esplanad, joka myöhemmin muuttui Espiläksi. Vuonna 1899 Blomqvist piirsi ravintolan edustalle vielä esiintymislavan, joka kuitenkin tuhoutui sisällissodan aikana. Espilän ravintolasta tuli vuosien saatossa maanlaajuisesti tunnettu paikka. Vuonna 1935 sitä remontoitiin arkkitehti Uno Ullbergin suunnitelmien mukaan. Uusitussa Espilässä oli 160 asiakaspaikan sali ja lisäksi 110-paikkainen lasitettu terassi. Samassa yhteydessä rakennettiin myös uusi esiintymislava.[5] Molemmat tuhoutuivat ilmeisesti sodan aikana.[6]
Säilyneistä rakennuksista Pietari–Paavalin kirkon ohella tunnetuin on Lenininpuiston itäpäässä sijaitseva kaupunginkirjasto, joka valmistui 1935. Pitkään huonossa kunnossa ollut kirjastorakennus kunnostettiin perusteellisesti 2000-luvulla ja avattiin alkuperäisessä asussaan vuonna 2013. Vuonna 1893 rakennettu tuomiokirkko tuhoutui talvisodan pommituksissa.
Puiston merkittävimpiä veistoksia ovat Jussi Mäntysen teos Hirvi (1928) sekä Emil Wikströmin veistämä Mikael Agricolan muistomerkki, joka alun perin paljastettiin tuomiokirkon edustalla vuonna 1908, mutta katosi talvisodan aikana 1940. Patsaasta pystytettiin uusi valos vuonna 2009. Lisäksi puistossa on Yrjö Liipolan Metsän poika vuodelta 1931.[7]
Lenininpuistossa on myös kolme suihkulähdettä, joista yhdessä oli kuvanveistäjä Georges Winterin patsas Imatran tyttö (1926). Muun muassa "Torkkelin Tilta" -lempinimellä tunnettu alastonveistos on kuitenkin kadonnut.[8] Pietari-Paavalin kirkon edustalle rakennettiin 1960-luvulla suihkulähde, johon nykyään kuuluu yksi jatkosodassa tuhoutuneen Viipurin rautatieaseman sisäänkäynnin yläpuolella olleista, kuvanveistäjä Eva Gyldénin graniittisista karhuveistoksista.[9][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Tietosanakirja Osakeyhtiön Tietosanakirja 1922 Projekt Runeberg. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ Парк им. Ленина в Выборге iPetersburg. Viitattu 15.11.2014. (venäjäksi)
- ↑ Esplanadin eli Torkkelin puisto Museoviraston kuvakokoelmat. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ RAvintola Espilä Viipuri 2000. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ Ravintola Espilä ja soittolava VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ Парк Эспланада, открытая эстрада и ресторан Ristikivi. Viitattu 15.11.2014. (venäjäksi)
- ↑ Wäinö Aaltonen ja Kivi (Arkistoitu – Internet Archive) A. Kivi – Suomen kansalliskirjailija. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ Фонтан Девушка Иматры Ristikivi. Viitattu 15.11.2014. (venäjäksi)
- ↑ Sokolov, Aleksei: КОСОЛАПЫЕ СТРАЖИ ВОКЗАЛА 14.12.2012. Vyborg.to. Viitattu 15.11.2014. (venäjäksi)
- ↑ Восстановлению подлежит 10.11.2007. Октябрьская Магистраль. Arkistoitu 28.11.2014. Viitattu 15.11.2014. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lenininpuisto (Viipuri) Wikimedia Commonsissa
