Laurila Osakeyhtiö
Laurila Osakeyhtiö oli Laukon torpparihäätöjen kodittomiksi jättämien torpparien ja heidän perheideen tukemiseksi vuonna 1907 perustettu osakeyhtiö. Se hankki omistukseensa Tottijärven Pajulahdessa sijaitsevan Laurila-nimisen tilan, jonka maille Laukon kartanon entiset torpparit alkoivat rakentaa asumuksiaan ja viljelemään pieniä palstojaan. Alueelle kasvoi nopeasti työväenyhteisö, joka käsitti myös osuuskaupan ja työväentalon.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukokuussa 1906 käynnistyneen torpparilakon seurauksena häädettyjen kymmenien vuokraviljelijöiden ahdinko herätti valtakunnallista huomiota, jolloin joukko Ylioppilaiden Sosialidemokraattissa Yhdistyksessä vaikuttaneita SDP:n johtomiehiä ryhtyi toimiin heidän tukemisekseen. Hankkeen alullepanijoina toimivat kansanedustajat Sulo ja Wäinö Wuolijoki. Sulo Wuolijoki oli jo aikaisemmin liikkunut Tottijärvellä ja tutustunut Laukon yli 140 vuokraviljelijän elinoloihin.[1]
Kesällä 1907 Wäinö Wuolijoki ja Yrjö Sirola ostivat Tottijärven Pajulahdessa sijaitsevan 1600-luvulta periytyvän Laurilan perintötilan helsinkiläisen toveripiirin nimiin.[1] Kolmannesmanttaalin suuruisen tilan ostohinta oli 20 000 markkaa.[2] Projektia varten perustettiin osakeyhtiö, johon Wuolijoen veljesten ja Sirolan ohella tulivat mukaan Emil Perttilä, Eero Haapalainen, Erland Aarnio, Antti Komonen, Edvard Gylling, Lauri af Heurlin ja Väinö Hakkila. Senaatin hyväksyttyä Laurila Oy:n säännöt sen toimitusjohtajaksi valittiin Väinö Hakkila. Laurilan talon tupaantulijaisia vietetiin 11. elokuuta 1907, jolloin paikalle saapui Tampereelta kaksi laivalastillista juhlavieraita. Myöhemmin Laurilan osakkeita myytiin myös työväenyhdistyksille ja ammattiosastoille.[1]
Laurilan maille muodostettujen tilojen yhteispinta-ala oli lähes 87 hehtaaria. Pajulahteen syntyi nopeasti entisten torppareiden muodostama yhteisö, johon kuuluivat myös Tottijärven Työväen Osuuskauppa sekä vuonna 1905 perustetun Tottijärven työväenyhdistyksen rakentama työväentalo. Osuuskaupan hoitajaksi palkattiin torpparilakon johtajiin kuulunut Nestori Telkkä, josta vuonna 1908 tuli myös kansanedustaja.[1] Vuonna 1911 Laurila Osakeyhtiöstä erotettiin lohko- ja palstatiloja, jotka huutokaupattiin lakkoon osallistuneille torppareille.[2] Kaupaksi meni kahdeksan lohkotilaa ja parikymmentä pienempää palstatilaa osan jäädessä vielä osakeyhtiön omistukseen.[3] Laurilan päätilan osti Nestori Telkkä.[2] Vuonna 1925 Laurila Oy luovutti Ruskeapään niemen Tampereen sosiaalidemokraattiselle naisyhdistykselle, joka rakensi paikalle työläisille tarkoitetun kesäsiirtolan.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kaarninen, Mervi: Laukon häädöt 1907 Agricola. Viitattu 14.1.2023.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Sosialistien asutustoiminta. Tampereen Sanomat, 10.8.1911, nro 183, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Laurilan osakeyhtiö. Työmies, 12.09.1911, nro 209, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Tottijärven historiaa Nokian kylät. Viitattu 14.1.2023.