Ylioppilaiden Sosialidemokraattinen Yhdistys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ylioppilaiden Sosialidemokraattinen Yhdistys (YSY) oli maaliskuussa 1905 toimintansa aloittanut poliittinen yhdistys, jonka tarkoituksena oli tuoda nuoret ylioppilaat mukaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen toimintaan. Sen perustaminen liittyi läheisesti aikakauden äänioikeusliikkeeseen[1]

Salaseurana aloittaneen yhdistyksen perustivat Helsingin yliopiston Hämäläisen osakunnan opiskelijat Sulo ja Väinö Vuolijoki, Edward Gylling, Martti Kovero ja Otto Ville Kuusinen, jotka olivat vanhoja koulutovereita jo Jyväskylän lyseosta.[2] Työväenaatteesta ja sosialismista he olivat innostuneet kotiseutujensa sosiaalisten ongelmien johdosta, joista merkittävin oli torpparien vaikea asema.[3] YSY:n ensimmäinen puheenjohtaja oli Eero Haapalainen ja sen ydinryhmään kuuluivat lisäksi muun muassa Kullervo Manner ja Yrjö Sirola.[1] Yhdistyksen jäseniä kutsuttiin yleisesti myös nimillä "nuorsosialistit" tai "marraskuun sosialistit". Jälkimmäisen nimityksen he saivat liityttyään SDP:hen marraskuussa 1905 päättyneen suurlakon jälkeen. Joulukuussa 1906 YSY oli Tampereella mukana perustamassa Suomen sosialidemokraattista nuorisoliittoa yhdessä Helsingin Nuorisoseuran ja neljäntoista SDP:n paikallisyhdistysten nuoriso-osaston kanssa.[4] YSY alkoi myös julkaista Sosialistista Aikakauslehteä vuonna 1906.[5]

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen YSY:n jäsenillä oli merkittävä rooli SDP:n toiminnan uudelleenorganisoinnissa. Sisällissodan jälkeisinä vuosina yhdistyksen johtohahmoja kuitenkin siirtyi SDP:stä vasemmalle syntyneisiin puolueisiin[6] ja YSY:n toiminta hiipui vuoteen 1925 mennessä, jolloin sen jatkajaksi perustettiin Akateeminen Sosialistiseura.[1]

  1. a b c Historiaa Opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys. Viitattu 21.1.2016.
  2. Tuomioja, Vappu: Sulo, Hella ja Vappuli: Muistelmia vuosilta 1911–1945, s. 169. (ISBN 951-02229-6-8) Porvoo: WSOY, 1997.
  3. Soikkanen, Hannu: Sosialismin tulo Suomeen – Ensimmäisiin yksikamarisen eduskunnan vaaleihin asti, s. 213. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1961.
  4. Hyvönen, Antti: Suomen vanhan työväenpuolueen historia, s. 139–140. Helsinki: Kansankulttuuri, 1963.
  5. Tanner, Väinö: Nuorukainen etsii sijaansa yhteiskunnassa, s. 371. Tammi, 1951.
  6. Puhe OSYn 110-vuotisjuhlatilaisuudessa, 21.3. 2015, Helsinki 21.3.2015. Erkki Tuomioja. Viitattu 21.1.2016.