Las
| Las | |
|---|---|
| Λᾶς | |
| Sijainti | |
  Las |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Diró, Anatolikí Máni, Lakonia, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Lakonia |
Las (m.kreik. Λᾶς, Lās,[1][2][3] myös Λάας, Laas,[4] Λᾶ, Lā)[5] oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Lakoniassa Kreikassa.[6][7][8] Se sijaitsi nykyisen Anatolikí Mánin kunnan alueella lähellä nykyistä Dirón kylää.[9][10][11]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lasin kaupunki sijaitsi Lakonianlahden länsirannikolla. Se oli ainoa kaupunki, jonka Pseudo-Skylaks mainitsee Tainaronin niemen ja Gytheionin välisellä alueella. Hän kutsuu sitä satamaksi.[8][1] Pausaniaan mukaan varsinainen kaupunki oli sisämaassa kymmenen stadioninmitan eli noin 1,8 kilometrin päässä merestä ja 40 stadionia eli noin seitsemän kilometriä länteen Gytheionista.[6][8][2]
Lasin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi Asia-niminen kukkula, joka nykyisin tunnetaan nimellä Passavás. Se sijaitsee heti nykyisen Dirón kylän itäpuolella, ja sillä on keskiaikaisen Passaváksen linnan rauniot. Sen korkeus on 140 metriä merenpinnasta laskettuna.[6][7][8][12] Pausaniaan aikana kaupunki oli laaksossa, joka sijaitsi Asia-, Ilion- ja Knakadion-nimisten kukkuloiden välissä, mutta vanha kaupunki sijaitsi edelleen Asia-kukkulan huipulla.[8]
Pausaniaan mukaan Lasin lähellä sijaitsi Galako-niminen lähde, jonka vesi oli maidonvalkoista. Se on sama kuin nykyinen Tourkóvrysa, joka sijaitsee Passaváksen kukkulan ja siitä länteen olevan Karvelásin kylän välissä.[8] Lasin satama sijaitsi oletettavasti nykyisessä Vathýn lahdessa kaupungista kaakkoon.[6][7] Toiseksi paikaksi on ehdotettu hieman eteläisempää sijaintia nykyisessä Ageranóksessa, jonka paikalla sijaitsi Arainonin eli Arainoksen kaupunki tai kylä.[7]
Lasin kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[6] Gytheion sijaitsi rannikolla Lasista koilliseen. Lasista etelään sijaitsivat Arainon ja Teuthrone, lounaaseen Pyrrhikhos, länteen Oitylos ja pohjoiseen Aigiai.[11]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lasia pidettiin yhtenä Lakonian vanhimmista kaupungeista. Varhaisin maininta siitä on Homeroksen Iliaan Laivaluettelossa.[8][4] Kreikkalaisessa mytologiassa kaupungilla oli samanniminen eli eponyymi perustaja, heeros Las. Pausanias sijoitti hänen hautansa Arainonin niemelle.[8][2] Dioskuurien kerrotaan tuhonneen kaupungin, mistä he saivat epiteetin Lapersai, ”Lasin tuhoajat”.[8][3][5] Lakoniassa sijaitsi myös Lapersa-niminen vuori.[8][13] Herakleidien kerrotaan käyttäneen Lasin satamaa voittonsa eli niin kutsutun doorilaisvalloituksen jälkeen.[8]
Varhaisimmat löydöt Lasin paikalta ovat geometriselta kaudelta.[6] Lasin kaupunki oli olemassa ainakin arkaaiselta roomalaiselle kaudelle.[10] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Lāos (Λᾶος).[8]
Lasin satamalla oli Lakoniassa strategista merkitystä, mikä näkyy muun muassa siinä, että Spartan laivasto käytti sitä vuonna 411 eaa.[7][14] ja että spartalaiset hyökkäsivät sinne vuonna 189 eaa. saadakseen pääsyn merelle.[7][15] Lasin kaupunki itsessään ei kuitenkaan ollut myöhempinä aikoina koskaan erityisen merkittävä.[8] Livius mainitsee Lasin ”merellisenä kylänä” (vicus maritimus).[15] Pausanias kävi paikalla 100-luvulla jaa. ja kuvaa sen raunioita kaikilla kolmella edellämainitulla vuorella.[8][2] Rooman keisariajalla Las löi omaa rahaa ainakin Septimius Severuksen, Caracallan ja Getan aikana.[7]
Polybios[16] ja Strabon[17] mainitsevat Lasin nimellä ”Asine”. Tästä on joskus oletettu, että osa Argoliin Asinesta tulleista pakolaisista olisi asettunut Lasiin ja antanut kaupungille nimensä. Todennäköisesti tässä on kuitenkin Polybioksen tekemä virhe, jonka Strabon kopioi; virhe johtui luultavasti siitä, että Asine sekoitettiin Lasin alkuperäiseen sijaintipaikkaan Asia-vuoreen.[8]
Passaváksen linna rakennettiin Lasin akropoliin paikalle frankkivallan aikana vuonna 1254.[12]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lasin akropolis eli Asia-kukkula oli ympäröity muurein.[6] Kukkulalla nykyisin olevan Passaváksen linnan muureissa on käytetty uudelleen paljon antiikin aikaisia rakennuskiviä.[7] William Martin Leake havainnoi, että itäpuolen muurin eteläosassa on näkyvillä antiikin aikaista muuria vajaan 40 metrin pituudelta, ja että antiikin aikainen osuus käsittää tuossa kohdassa noin ⅔ muurin korkeudesta. Muuri oli tehty monikulmaisista kivistä.[8]
Pausanias näki akropoliin raunioiden keskellä Athene Asian temppelin ja patsaan. Kaupungin muurien edustalla oli Herakleen patsas ja muistomerkki, joka oli pystytetty niistä makedonialaisista saadun voiton kunniaksi, jotka olivat osa Filippos V:n armeijaa hänen hyökätessään Lakoniaan. Pausaniaan aikainen kaupunki sijaitsi lähellä Galakon lähdettä. Sen lähellä oli gymnasion, jossa oli Hermeen patsas.[8][2] Lasin alakaupungin alueelta on tehty löytöjä klassiselta,[6] hellenistiseltä ja roomalaiselta kaudelta.[7]
Akropoliilla olleiden vanhan kaupungin raunioiden lisäksi rakennuksia oli myös kahdella muulla edellä mainitulla kukkulalla. Ilionilla oli Dionysokselle omistettu temppeli ja sen huipulla Asklepiokselle omistettu temppeli. Knakadionilla sijaitsi Apollon Karneiokselle omistettu temppeli.[8]
Nykyisestä Vathýstä kaupungin oletetun sataman paikalta on tehty roomalaisaikaisia löydöksiä.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pseudo-Skylaks: Periplus s. 17.
- ↑ a b c d e Pausanias: Kreikan kuvaus 3.24.6, 3.24.10.
- ↑ a b Strabon: Geografika 8.5.3–4 (kreik.) (engl. käännös).
- ↑ a b Homeros: Ilias 2.585.
- ↑ a b Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Λᾶ.
- ↑ a b c d e f g h i Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”337. Las”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”LAS Lakonia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Smith, William: ”Las”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ La(s) Pleiades. Viitattu 8.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Las (Lakonia) 25 Passavas - Λάς ToposText. Viitattu 8.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b ”58 D4 La(s)”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ a b Κάστρο του Πασσαβά Καστρολόγος. Viitattu 8.10.2024. (kreikaksi)
- ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Λαπέρσα.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 8.91–92.
- ↑ a b Livius: Rooman synty 38.30–31.
- ↑ Polybios: Historiai 5.19.
- ↑ Strabon: Geografika VIII s. 363.