Passaváksen linna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Passaváksen linna
Κάστρο του Πασσαβά
Passaváksen linnan muureja.
Passaváksen linnan muureja.
Sijainti Diró, Anatolikí Máni, Lakonia, Peloponnesos, Kreikka
Koordinaatit 36°43′39″N, 22°30′19″E
Rakennustyyppi linna
Valmistumisvuosi 1254
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Passaváksen linna (kreik. Κάστρο του Πασσαβά, Kástro tou Passavá) on keskiaikainen linna Mánin niemimaalla Kreikassa. Sen rauniot sijaitsevat Passaváksen kukkulalla lähellä Anatolikí Mánin kunnan Dirón kylää.[1][2]

Passaváksen kukkula toimi antiikin aikana Lasin kaupungin akropoliina. Passaváksen linna rakennettiin paikalle frankkivallan aikana vuonna 1254. Sen rakennuttaja oli Jean de Neuilly, ja se toimi hänen hallitsemansa Akhaian ruhtinaskuntaan kuuluneen Passaváksen paronikunnan keskuksena.[1][3] Linna rakennettiin vartioimaan mánilaisia, jotka vastustivat frankkihallintoa, ja se hallitsi itäistä kulkureittiä Mánin niemimaan ja muun Lakonian välillä. Linnan nimen on selitetty tulevan ranskan kielestä joko ilmaisusta ”pas avant” (”ei enempää”) tai ”passe avant” (taisteluhuuto: ”eteenpäin”).[1][2]

Vanha piirros linnasta. Vincenzo Coronelli: Memoire istoriografiche delli regni della Morea e Negroponte, Venetsia, 1686.

Vuonna 1262 linna siirtyi Bysantin valtaan. Vuosina 1460/1463–1481 se oli venetsialaisten hallussa. Vuonna 1481 se siirtyi osmaneille, hieman myöhemmin kuin suuri osa muusta Peloponnesoksesta. Maltalla toimineen Johanniittain ritarikunnan sanotaan saaneen linnan haltuunsa vuonna 1611, mutta kyseessä saattoivat olla ennemmin maltalaiset merirosvot. Viimeistään 1614 linna oli taas osmaneilla. Vuonna 1685 alkaneen toisen venetsialaisen kauden alussa linna antautui venetsialaisten ja mánilaisten joukoille, ja tämän jälkeen se oli mánilaisten hallussa. Vuoden 1715 jälkeen linna oli taas turkkilaisilla. Mánilaiset saivat sen haltuunsa lopullisesti vuonna 1780.[1][2]

Linna sijaitsee 140 metrin korkeudella merenpinnasta laskettuna ja 80 metrin korkeudessa ympäristöstään laskettuna. Se on pohjakaavaltaan epäsäännöllinen nelikulmio, ja sen suurin pituus on noin 180 metriä ja suurin leveys noin 90 metriä. Linnan muurien pituus oli noin 580 metriä ja niiden sisään jäi noin kahden hehtaarin kokoinen alue. Muureissa oli kaksi porttia. Muurit ovat osittain romahtaneet. Linnan kulmissa oli tornit, joista luoteiskulman torni on parhaiten säilynyt. Lisäksi linnasta on säilynyt muun muassa parakkirakennusten, moskeijan ja vesisäiliön jäänteitä. Linnan rakentamisessa oli käytetty uudelleen kukkulan antiikin aikaisten rakennusten kiviä.[1][2]

  1. a b c d e Κάστρο του Πασσαβά Καστρολόγος. Viitattu 8.10.2024. (kreikaksi)
  2. a b c d Κάστρο Πασσαβά Lakonia.mobi. Viitattu 8.10.2024. (kreikaksi)
  3. Patsava or Passava Castle Golden Greece. Viitattu 8.10.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]