Salpausselän hyppyrimäet

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Lahden hyppyrimäet)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Salpausselän hyppyrimäet
Sijainti
Paikkakunta Suomi Lahti, Suomi
Katsomopaikat 80 000
Koordinaatit 60°59′02″N, 25°37′44″E
Avattu 1922
Remontoitu 1925, 1931, 1937, 1938, 1948, 1957, 1964, 1967, 1970–1977, 1987, 1991, 1997, 1999, 2013, 2015
Muut mäet Karpalon hyppyrimäet
K38, K25, K15, K8, K6
Seura Lahden Hiihtoseura
Lahden suurmäki ”Betoni”[2]
K-piste 116 metriä
Mäkikoko 130 metriä
Mäkiennätys 138,0 metriä
Norja Johann André Forfang
(4.3.2017)
Naisten mäkiennätys 131,5 metriä
Slovenia Nika Križnar
(1.3.2024)
Kesämäkiennätys 130,0 metriä
Itävalta Andreas Widhölzl
(6.9.2002)
Avattu 1972
Remontoitu 1987, 1997, 2015
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus 80 metriä[1]
Vauhtimäen pituus 89,9 metriä
Vauhtimäen kulma 38,6°
Keulan pituus 6,45 metriä
Keulan korkeus 3,41 metriä
Keulan kulma 10,5°
Alastulorinteen kulma 34,7°
Lahden normaalimäki
K-piste 90 metriä
Mäkikoko 100 metriä
Mäkiennätys 103,5 metriä
Puola Kamil Stoch
(24.2.2017)
Naisten mäkiennätys 99,5 metriä
Japani Sara Takanashi
Norja Maren Lundby
(19.2.2016, 24.2.2017)
Kesämäkiennätys 101,5 metriä
Suomi Niko Kytösaho
(2.8.2014)
Naisten kesämäkiennätys 95,5 metriä
Suomi Jenny Rautionaho
(10.9.2022)[3]
Avattu 1976
Remontoitu 1987, 1999, 2013, 2015
Muovitus Kyllä
Vauhtimäen pituus 83,25 metriä
Vauhtimäen kulma 37,5°
Keulan pituus 6,1 metriä
Keulan korkeus 2,8 metriä
Keulan kulma 10,8°
Alastulorinteen kulma 33°
Lahden keskimäki
K-piste 64 metriä
Mäkikoko 70 metriä
Mäkiennätys 72,5 metriä
Suomi Jarkko Määttä
(1.3.2008)
Naisten mäkiennätys 67,5 metriä
Suomi Emilia Vidgren
Suomi Julia Äikiä
(15.1.2022, 16.1.2022)
Kesämäkiennätys 73,0 metriä
Suomi Jere Kukkonen
(7.8.2022)[4]
Naisten kesämäkiennätys 70,5 metriä
Suomi Sofia Mattila
(6.6.2021)[5]
Avattu 1977
Remontoitu 1987, 2015
Muovitus Kyllä
Vauhtimäen pituus 61 metriä
Vauhtimäen kulma 37°
Keulan pituus 5,5 metriä
Keulan korkeus 2,1 metriä
Keulan kulma 10,5°
Alastulorinteen kulma 34°
Vanha Salpausselkä
Kuva otettu ennen 9. maaliskuuta 1958.
Kuva otettu ennen 9. maaliskuuta 1958.
Sijainti
Paikkakunta Suomi Lahti, Suomi
Avattu 1922
Remontoitu 1925, 1931, 1937, 1957, 1964, 1971
Purettu 1976
Rakenne
K-piste 73 metriä
Mäkikoko 84 metriä
Mäkiennätys 83,5 metriä
Sveitsi Hans Schmid
(4.3.1973)
Muovitus Ei
Tornin korkeus 37,5 metriä
Vauhtimäen pituus 79,5 metriä
Vauhtimäen kulma 36,4°
Keulan pituus 5 metriä
Keulan kulma 8°
Alastulorinteen kulma 36°

Salpausselän hyppyrimäet on kolmen hyppyrimäen muodostama mäkihyppystadion Lahdessa, Lahden urheilukeskuksessa.

Hyppyrimäkien kriittiset pisteet ovat nykyään K116 metriä HS130 metriä, K90 metriä HS100 metriä ja K64 metriä HS70 metriä. Lisäksi Lahden urheilukeskuksen alueella sijaitsevat Karpalon hyppyrimäet, joiden kriittiset pisteet ovat K38 metriä, K25 metriä, K15 metriä, K8 metriä ja K6 metriä.

Suurmäen tornissa on kesäisin yleisölle avoin näköalapaikka[6] ja alastulorinteen notkossa toimii kesäisin Lahden maauimala. Lahden Salpausselkä sijaitsee uloimmalla kolmesta geologisesta salpausselkämuodostelmasta.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1922 ensimmäisiä Salpausselän kisoja varten rakennettiin K40-hyppyrimäki hyödyntäen mäenrinteen viereistä suppaa [7][8]. Siitä hyppyrimäestä hypättiin vuoden 1926 MM-kilpailut. Hyppyrimäkeä suurennettiin vuonna 1931 mahdollistamaan 50 metrin hypyt.

Seuraavia vuoden 1938 MM-kilpailuita varten rakennettiin uusi K62,5-hyppyrimäki, katsomo suurennettiin ja mäkihyppykilpailua seurasi 60 000 katsojaa. Seuraava remontti oli vuonna 1957 vuoden 1958 MM-kilpailuita varten.

Vuonna 1964 Salpausselän kisojen yhteydessä järjestettiin ensimmäinen mäkihypyn joukkuekilpailu, jonka voitti Itä-Saksan joukkue. Samana vuonna rakennettiin uusi K73-suurmäki, jota remontoitiin vielä vuonna 1971. Tämä puinen Vanha Salpausselkä -hyppyrimäki purettiin vuonna 1976.

Vuonna 1970 alkoi kokonaan uuden kolmen hyppyrimäen muodostaman mäkihyppystadionin rakentaminen nykyiselle paikalleen. Ensimmäisenä niistä rakennettiin korkein, Lahden suurmäki, korvaamaan entistä hiihtostadionille ulottunutta puista suurmäkeä. Betoninen suurmäki valmistui vuonna 1972. Se sai Vuoden betonirakenteen palkinnon 1971. Suurmäen suunnittelivat arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad,[9] sekä DI Pertti Piirta.[10] Keskimmäinen, Lahden normaalimäki, rakennettiin vuonna 1976 ja keskimäki rakennettiin vuonna 1977.

Uuden mäkihyppystadionin avajaisia vietettiin vuonna 1977 ja seuraavana vuonna järjestettiin MM-kilpailut. MM-kilpailuissa K-pisteet sijaitsivat 113 metrissä ja 88 metrissä. Mäkihypyn maailmancupin alusta alkaen Salpausselällä on hypätty vuosittain maailmancupin osakilpailuita, poikkeuksena MM-kilpailu vuodet. Vuonna 1987 hyppyrimäet remontoitiin vuoden 1989 MM-kilpailuita varten K114 ja K90 kokoisiksi ja keskimäen alastulorinteeseen asennettiin muovitus. Vuoden 2001 MM-kilpailuita silmälläpitäen vuonna 1997 suurmäen alastulorinteeseen asennettiin muovitus ja K-piste siirrettiin 116 metriin ja vuonna 1999 myös normaalimäkeä remontoitiin.

Vuoden 2017 MM-kilpailuita varten suur- ja normaalimäki remontoitiin nykyajan vaatimuksien tasolle. Keskimmäisen hyppyrimäen, eli normaalimäen, saneeraus alkoi keväällä 2013 ja ensimmäiset hypyt hypättiin 4. joulukuuta 2013.[11] Saneerauksen yhteydessä muun muassa rakennettiin nykyvaatimuksien mukaisesti torniin hissi ja hyppääjälämpiö, sekä loivennettiin vauhtimäkeä ja alastulorinnettä, jonka seurauksena HS-piste siirtyi 97 metristä 100 metriin.[12] Suurmäen saneeraus alkoi toukokuussa 2015 ja se valmistui joulukuussa 2015, myös tuomaritorni uusittiin saneerauksen yhteydessä.[13] Saneerauksien yhteydessä rakennettiin myös jäädytettävät jäälatu-urat ja uusittiin alastulorinteiden muovitukset.[12][13] Lahdessa järjestettiin vuonna 2019 hiihdon nuorten MM-kilpailut ja 2022 Euroopan nuorten talviolympiafestivaalit, joiden mäkihyppykilpailut järjestettiin normaalimäessä.

Arvokilpailuvoittajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkihypyn maailmanmestaruuden vuonna 1926 voitti norjalainen Jacob Tullin Thams, vuonna 1938 norjalainen Asbjørn Ruud ja vuonna 1958 suomalainen Juhani Kärkinen.

MM-kilpailuissa 1978 suurmäen maailmanmestaruuden voitti suomalainen Tapio Räisänen ja normaalimäen maailmanmestaruuden voitti itäsaksalainen Matthias Buse.

MM-kilpailuissa 1989 suurmäen maailmanmestaruuden voitti suomalainen Jari Puikkonen, suurmäen joukkuekilpailun voitti Suomi joukkueella Ari-Pekka Nikkola, Jari Puikkonen, Matti Nykänen ja Risto Laakkonen ja normaalimäen maailmanmestaruuden voitti itäsaksalainen Jens Weißflog.

MM-kilpailuissa 2001 suurmäen maailmanmestaruuden voitti saksalainen Martin Schmitt, suurmäen joukkuekilpailun voitti Saksa joukkueella Sven Hannawald, Michael Uhrmann, Alexander Herr ja Martin Schmitt, normaalimäen maailmanmestaruuden voitti puolalainen Adam Małysz ja normaalimäen joukkuekilpailun voitti Itävalta joukkueella Wolfgang Loitzl, Andreas Goldberger, Stefan Horngacher ja Martin Höllwarth.

MM-kilpailuissa 2017 suurmäen maailmanmestaruuden voitti itävaltalainen Stefan Kraft, suurmäen joukkuekilpailun voitti Puola joukkueella Piotr Żyła, Dawid Kubacki, Maciej Kot ja Kamil Stoch, miesten normaalimäen maailmanmestaruuden voitti itävaltalainen Stefan Kraft, naisten normaalimäen maailmanmestaruuden voitti saksalainen Carina Vogt ja normaalimäen sekajoukkuekilpailun voitti Saksa joukkueella Carina Vogt, Markus Eisenbichler, Svenja Würth ja Andreas Wellinger.

Nuorten MM-kilpailuissa 2019 miesten kilpailun voitti norjalainen Thomas Aasen Markeng, naisten kilpailun voitti venäläinen Anna Špineva, miesten joukkuemäen voitti Saksa joukkueella Luca Roth, Kilian Märkl, Philipp Raimund ja Constantin Schmid, naisten joukkuemäen voitti Venäjä joukkueella Marija Jakovleva, Aleksandra Barantseva, Anna Špineva ja Lidija Jakovleva ja sekajoukkuemäen voitti Venäjä joukkueella Anna Špineva, Mihail Purtov, Lidija Jakovleva ja Maksim Sergejev.

Euroopan nuorten talviolympiafestivaaleissa 2022 miesten kilpailun voitti itävaltalainen Jonas Schuster ja naisten kilpailun voitti slovenialainen Nika Prevc.

Suurmäen mäkiennätyksen kehittyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virallisen mäkiennätyksen 138,0 metriä on hypännyt Johann André Forfang Lahden MM-kilpailuissa 2017.[14]

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
4.3.1973 Sveitsi Hans Schmid 83,5 m Salpausselän kisat Puisen suurmäen mäkiennätys
3.3.1973 Sveitsi Walter Steiner 114,0 m
6.3.1976 Saksa Alfred Grosche
Itävalta Reinhold Bachler 115,0 m
26.2.1978 Itävalta Alois Lipburger 112,5 m MM-kilpailut 1978
Itä-Saksa Falko Weißpflog 114,5 m
9.3.1980 Kanada Steve Collins 124,0 m Maailmancup K113-mäen mäkiennätys
1.3.1992 Suomi Toni Nieminen 125,0 m Maailmancup
2.3.1996 Puola Adam Małysz 125,5 m Maailmancup
Slovenia Primož Peterka 127,0 m K114-mäen mäkiennätys
3.3.1996 Japani Masahiko Harada
7.3.1998 Slovenia Primož Peterka 129,0 m Maailmancup
17.2.2001 Puola Adam Małysz 130,5 m MM-kilpailut 2001
19.2.2001 Saksa Martin Schmitt 131,0 m
24.2.2001 Suomi Ville Kantee 132,0 m
1.3.2002 Saksa Ronny Ackermann 133,0 m Yhdistetyn maailmancup Epävirallinen
15.3.2003 Puola Adam Małysz 132,0 m Maailmancup
5.2.2005 Suomi Tami Kiuru 133,5 m SM-kilpailut 2005 Epävirallinen
4.3.2005 Puola Adam Małysz 132,0 m Maailmancup
6.3.2005 Saksa Stephan Hocke 134,0 m Epävirallinen
4.3.2006 Itävalta Andreas Widhölzl 132,0 m Maailmancup
135,5 m
29.2.2008 Saksa Eric Frenzel 135,5 m Yhdistetyn maailmancup Epävirallinen
4.3.2017 Norja Johann André Forfang 138,0 m MM-kilpailut 2017 [14][15]

Naiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten virallisen mäkiennätyksen 131,5 metriä on hypännyt Nika Križnar mäkihypyn maailmancupissa vuonna 2024.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
16.1.2022 Suomi Jenny Rautionaho 103,5 m SM-kilpailut 2022 [16]
115,5 m
17.3.2023 Japani Ringo Miyajima 119,0 m Continental Cup
Slovenia Katarina Pirnovar
Japani Ringo Miyajima 121,0 m
23.3.2023 Slovenia Ema Klinec 126,5 m Maailmancup
24.3.2023 Suomi Sofia Mattila 78,5 m
Suomi Julia Kykkänen 104,5 m
Slovenia Maja Vtič 106,0 m
Norja Eirin Maria Kvandal 120,0 m
Saksa Katharina Althaus 123,0 m
Norja Anna Odine Strøm 123,5 m
29.2.2024 Norja Eirin Maria Kvandal 125,5 m Maailmancup
1.3.2024 Slovenia Nika Križnar 127,0 m
Itävalta Eva Pinkelnig 128,5 m
Slovenia Nika Križnar 131,5 m

Suurmäen kesämäkiennätyksen kehittyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virallisen kesämäkiennätyksen 130,0 metriä on hypännyt Andreas Widhölzl, epävirallisen kesämäkiennätyksen 131,0 metriä on hypännyt Antti Aalto.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
5.9.2002 Suomi Jani Moisander 86,0 m Kesä-GP
Suomi Lauri Hakola 90,0 m
Suomi Pasi Ahonen 92,0 m
Suomi Lassi Huuskonen 100,0 m
Suomi Jussi Hautamäki
Suomi Tami Kiuru 106,0 m
Suomi Arttu Lappi 112,5 m
Norja Sigurd Pettersen 115,5 m
Sveitsi Simon Ammann 119,0 m
Norja Bjørn Einar Romøren
Itävalta Martin Koch 120,5 m
Suomi Janne Ahonen 123,0 m
Itävalta Andreas Widhölzl 126,5 m
6.9.2002 130,0 m
16.9.2007 Suomi Janne Ahonen 133,0 m Kesä SM-kilpailut 2007 Kaatunut
8.9.2013 Suomi Jarkko Määttä 130,5 m Nuorten kesä SM-kilpailut 2013 Epävirallinen[17]
7.10.2018 Suomi Antti Aalto 131,0 m Kesä SM-kilpailut 2018 Epävirallinen[18]

Normaalimäen mäkiennätyksen kehittyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virallisen mäkiennätyksen 103,5 metriä on hypännyt Kamil Stoch.[19]

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
25.2.1977 Itä-Saksa Matthias Buse 85,5 m Salpausselän kisat Epävirallinen
26.2.1977 Sveitsi Walter Steiner 85,0 m
29.1.1978 Suomi Rauno Miettinen 85,5 m SM-kilpailut 1978
18.2.1978 Itä-Saksa Matthias Buse 86,0 m MM-kilpailut 1978
3.3.1979 Sveitsi Hansjörg Sumi 87,0 m Salpausselän kisat
6.3.1981 Suomi Jari Puikkonen Maailmancup
1.3.1986 Itävalta Ernst Vettori 88,0 m Maailmancup
Suomi Matti Nykänen 89,0 m
1.3.1987 Suomi Pekka Suorsa 91,5 m Maailmancup K88-mäen mäkiennätys
29.2.1992 Suomi Toni Nieminen Maailmancup
4.3.1994 Saksa Jens Weißflog 93,0 m Maailmancup
94,0 m
1.3.1996 Japani Masahiko Harada 95,5 m Maailmancup K90-mäen mäkiennätys
4.3.2000 Itävalta Andreas Widhölzl 96,5 m Maailmancup
Itävalta Martin Höllwarth
Suomi Janne Ahonen 98,5 m
15.2.2001 Suomi Jaakko Tallus 99,0 m MM-kilpailut 2001 Epävirallinen
22.2.2001 Puola Adam Małysz
3.3.2012 Slovenia Jurij Tepeš 101,0 m Maailmancup HS97-mäen mäkiennätys
16.2.2014 Suomi Niko Kytösaho 102,0 m Nuorten SM-kilpailut 2014 Epävirallinen
24.2.2017 Saksa Johannes Rydzek MM-kilpailut 2017 Epävirallinen[20]
Puola Kamil Stoch 103,5 m HS100-mäen mäkiennätys[19]

Naiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten virallisen mäkiennätyksen 99,5 metriä ovat hypänneet Sara Takanashi ja Maren Lundby.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
15.2.2014 Suomi Jenny Rautionaho 80,0 m Continental Cup [21]
Saksa Anna Häfele 83,5 m
Venäjä Sofja Tihonova 84,0 m
Saksa Juliane Seyfarth 84,5 m
Saksa Ramona Straub 87,5 m
90,0 m
Saksa Anna Häfele 90,5 m
Saksa Ramona Straub 94,5 m
Saksa Anna Häfele 95,0 m
Saksa Juliane Seyfarth
16.2.2014 Saksa Anna Häfele
19.2.2016 Suomi Susanna Forsström 78,0 m Maailmancup
Venäjä Marija Jakovleva
Saksa Luisa Görlich 83,5 m
Norja Silje Opseth 86,0 m
Yhdysvallat Tara Geraghty-Moats 87,0 m
Japani Kaori Iwabuchi 90,0 m
Japani Yūki Itō 93,5 m
Itävalta Jacqueline Seifriedsberger 94,5 m
Japani Sara Takanashi 96,5 m
Japani Kaori Iwabuchi
Japani Sara Takanashi 99,5 m
24.2.2017 Norja Maren Lundby MM-kilpailut 2017 [22]

Keskimäen mäkiennätyksen kehittyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 72,5 metriä on hypännyt Jarkko Määttä.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
13.1.2002 Suomi Kari Nurmi 42,0 m Minisalpausselkä [23]
Viro Alar Asukull 56,0 m
Viro Illimar Pärn 57,0 m
Suomi Janne Ryynänen 61,0 m
Suomi Anssi Koivuranta 66,0 m
Suomi Jere Kykkänen
Suomi Anssi Koivuranta 68,0 m
Suomi Olli Pekkala
Suomi Ville Timonen 69,5 m
1.3.2008 Puola Klemens Murańka FIS Youth Ski Jumping
Suomi Sami Saapunki 71,0 m
Suomi Jarkko Määttä 72,5 m

Naiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten mäkiennätyksen 67,5 metriä ovat hypänneet Emilia Vidgren ja Julia Äikiä.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
13.1.2013 Suomi Olga Tervahartiala 36,0 m Minisalpausselkä [24]
Suomi Sanni Tuomisto 52,0 m
Suomi Susanna Forsström 56,5 m
Suomi Noora Heikkinen
Suomi Jenny Rautionaho 65,5 m
15.1.2022 Suomi Emilia Vidgren 66,5 m [25]
67,5 m [25]
16.1.2022 Suomi Julia Äikiä Modeo Cup [26]

Karpalon hyppyrimäet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karpalon hyppyrimäet

Karpalon hyppyrimäet (K38, K25, K15, K6 HS7) ovat junioreiden harjoitusmäkiä, kaikissa mäissä on muovitus. Lisäksi K15-mäen vieressä sijaitsi K8-luonnonmäki, joka on purettu.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karpalon hyppyrimäki rakennettiin vuonna 1938, K-piste sijaitsi 40 metrissä. Sitä remontoitiin vuonna 1948 ja siihen tehtiin tuolloin kesäharjoittelun mahdollistava alastulorinne ja vauhtimäki, ensimmäiset hypyt suoritettiin 19. syyskuuta 1948, alastulorinteen muovitus keksittiin vasta vuonna 1954[27][28]. Helmikuussa 1949 siinä järjestettiin Salpausselän kisojen mäkihyppykilpailu, jolloin norjalainen Svein Lien hyppäsi mäkiennätykseksi 46,5 metriä.

Vuonna 1967 K40-hyppyrimäki purettiin uuden mäkihyppystadionin tieltä ja se korvattiin kahdella pienemmällä hyppyrimäellä, joiden K-pisteet sijaitsivat 35 ja 25 metrissä. Vuonna 1991 ne remontoitiin, jolloin rakennettiin myös K15- ja K8-hyppyrimäet.

Mäkiennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K38-mäen mäkiennätyksen 39,5 metriä ovat hypänneet Sami Niemi 13. tammikuuta 2002 Minisalpausselkäkilpailussa[23] ja Aapo Komonen 4. maaliskuuta 2023 yhdistetyn Hopeasompa-kilpailussa.[29] Naisten mäkiennätyksen 38,0 metriä on hypännyt Alva Thors 20. tammikuuta 2018 Minisalpausselkäkilpailussa.[30] Kesämäkiennätyksen 40,5 metriä on hypännyt Aleksi Lappi 3. syyskuuta 2023 Leevi Mutru Cupissa.[31] Naisten kesämäkiennätyksen 38,0 metriä on hypännyt Emilia Vidgren 20. elokuuta 2022 Leevi Mutru Cupissa.[32]

K25-mäen mäkiennätyksen 24,5 metriä ovat hypänneet Tuomas Kinnunen 17. tammikuuta 2015 Minisalpausselkäkilpailussa[33] ja Aleksi Lappi 15. tammikuuta 2022 Junioricupissa.[34] Naisten mäkiennätyksen 23,5 metriä on hypännyt Alva Thors 14. tammikuuta 2017 Minisalpausselkäkilpailussa.[35] Kesämäkiennätyksen 26,0 metriä on hypännyt Aleksi Lappi 7. elokuuta 2022 Leevi Mutru Cupissa.[36] Naisten kesämäkiennätyksen 22,0 metriä ovat hypänneet Emilia Vidgren 22. heinäkuuta ja kaksi kertaa 19. elokuuta 2018 Karpalo Cupissa[37][38] ja Raakel Karhumaa kaksi kertaa 15. elokuuta 2021 Leevi Mutru Cupissa[39] ja 9 lokakuuta 2021 Leevi Mutru Cupissa.[40]

K15-mäen mäkiennätyksen 15,5 metriä ovat hypänneet Eetu-Pekka Heiskanen 13. tammikuuta 2002 Minisalpausselkäkilpailussa[23] ja Aleksi Lappi 15. tammikuuta 2022 Junioricupissa.[41] Naisten mäkiennätyksen 15,5 metriä on hypännyt Emilia Sorvisto 26. tammikuuta 2014 Kansallisessa kilpailussa.[42] Kesämäkiennätyksen 15,5 metriä on hypännyt Aleksi Lappi 12. syyskuuta 2021 Leevi Mutru Cupissa.[43] Naisten kesämäkiennätyksen 14,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen 5. kesäkuuta 2004 Karnevaalikisassa.[44]

K6-mäen mäkiennätyksen 6,0 metriä on hypännyt Aleksanteri Purtsi kaksi kertaa 9. maaliskuuta 2019 Hopeasompakilpailussa.[45] Naisten mäkiennätyksen 5,5 metriä on hypännyt Iida Ylimäki 9. maaliskuuta 2019 Hopeasompakilpailussa.[45] Kesämäkiennätyksen 6,0 metriä on hypännyt Jani Mattila kaksi kertaa 2. heinäkuuta 2017 Leirikilpailussa.[46] Naisten kesämäkiennätyksen 5,0 metriä on hypännyt Neela Komonen 15. elokuuta 2021 Leevi Mutru Cupissa.[47]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ http://www.taloustaito.fi/fi-FI/uusinlehti/nakotornit (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Paso, Ville: Betoni huimaa päätä ilman suksiakin – vuonna 1977 mäkitornissa istui jännittynyt nuori mies Etelä-Suomen Sanomat. 11.8.2017. Mediakonserni Keskisuomalainen. Viitattu 8.3.2024.
  3. ↑ Lahti: Kesä-SM 2022 Mäkihyppy – N kilipa.com. 10.9.2022. Kilipa. Viitattu 3.11.2022.
  4. ↑ Finland: Leevi Mutru Cup – HS70 kilipa.com. 7.8.2022. Viitattu 3.11.2022.
  5. ↑ Lahti: Leevi Mutru Cup 1 – HS70 kilipa.com. 6.6.2021. Kilipa. Viitattu 18.6.2021.
  6. ↑ Suurmäen näkötorni Lahden kaupunginmuseo. Viitattu 1.11.2016.
  7. ↑ Lahden urheilukeskus (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.8.2024.
  8. ↑ Peruskartta 1:20 000. 3111 03 Lahti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 15.8.2024)
  9. ↑ Vuoden Betonirakenne on valittu vuodesta 1970 lähtien Betoniteollisuus ry. Viitattu 1.11.2016.
  10. ↑ Lahden Suurmäki täyttää tänä vuonna 30 vuotta mtv.fi. 12.2.2001. MTV Oy. Arkistoitu 3.11.2016. Viitattu 1.11.2016.
  11. ↑ Normaalimäen korjausurakat pilkotaan 12.4.2013. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 1.11.2016.
  12. ↑ a b Lahden uusi normaalimäki hyppykunnossa 5.12.2013. Lahden Hiihtoseura. Viitattu 1.11.2016.
  13. ↑ a b Lahden suurmäen remontti alkaa, tuomaritorni ja latusiltakin uusiksi Etelä-Suomen Sanomat. 19.5.2015. Mediatalo ESA Oy. Arkistoitu 2.3.2016. Viitattu 1.11.2016.
  14. ↑ a b Visuri, Roope: Yli 10 vuotta vanha ennätys Lahden suurmäessä rikki – katso huikea suoritus yle.fi. 4.3.2017. Yleisradio Oy. ”Norjan Johan Andre Forfang leiskautti peräti 138 metrin hypyn. Se on uusi Lahden suurmäen ennätys.” Viitattu 4.3.2017.
  15. ↑ FIS NORDIC WORLD SKI CHAMPIONSHIPS 2017 – Ski Jumping Men Large Hill Team Official Results (pdf) 4.3.2017. FIS. Viitattu 15.4.2017. (englanniksi)
  16. ↑ Lahti: Suurmäen SM 2022 – N kilipa.com. 16.1.2022. Kilipa. Viitattu 18.1.2022.
  17. ↑ http://www.finnjumping.fi/wp-content/uploads/Kes%C3%A4-SM-Lahti_erikoism%C3%A4ki-nuoret-tulokset.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ [http://www.lahdenhiihtoseura.fi/files/1415/3891/4721/Makihyppy_M_tulokset.pdf Kesä SM 2018] (pdf) lahdenhiihtoseura.fi. 7.10.2018. Lahden Hiihtoseura. Viitattu 8.10.2018.
  19. ↑ a b Mäkihypyn ykkössuosikille takaisku – hyppäsi mäkiennätyksen ja loukkaantui iltasanomat.fi. 24.2.2017. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 25.2.2017. ”Mäkihypyn selvä kultasuosikki Puolan Kamil Stoch hyppäsi perjantain pisimmän hypyn, 103,5 metriä. Stochin, 29, hyppy oli myös Lahden normaalimäen mäkiennätys.” Viitattu 25.2.2017.
  20. ↑ FIS NORDIC WORLD SKI CHAMPIONSHIPS 2017 – Nordic Combined Individual Gundersen NH / 10km Results Trial Round (pdf) 24.2.2017. FIS. Viitattu 15.4.2017. (englanniksi)
  21. ↑ Personal best list – Ladies (pdf) skisprungschanzen.com. Viitattu 20.1.2017. (englanniksi)
  22. ↑ FIS NORDIC WORLD SKI CHAMPIONSHIPS 2017 – Ski Jumping Ladies Normal Hill Individual Official Results (pdf) 24.2.2017. FIS. Viitattu 15.4.2017. (englanniksi)
  23. ↑ a b c Mini-Salpausselkä 2002 (pdf) 13.1.2002. Kainuun Hiihtoseura. Arkistoitu 28.10.2021. Viitattu 1.11.2016.
  24. ↑ http://www.finnjumping.fi/wp-content/uploads/Minisalpausselk%C3%A4-M%C3%A4kihyppy-_naiset.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. ↑ a b Lahti: Minisalpausselkä Junioricup – T16 kilipa.com. 15.1.2022. Kilipa. Viitattu 18.1.2022.
  26. ↑ Lahti: Modeo Cup & Yhdistetty Cup – N18 kilipa.com. 16.1.2022. Kilipa. Viitattu 18.1.2022.
  27. ↑ Zella-Mehlis skisprungschanzen.com. Ski Jumping Hill Archive. Viitattu 22.4.2019. (englanniksi)
  28. ↑ Wadeberg skisprungschanzen.com. Ski Jumping Hill Archive. Viitattu 22.4.2019. (englanniksi)
  29. ↑ Lahti: Hopeasompa 2023 – P14 kilipa.com. 4.3.2023. Kilipa. Viitattu 25.9.2023.
  30. ↑ Lahti: Junioricup – Tytöt 14 kilipa.com. 20.1.2018. Viitattu 4.4.2018.
  31. ↑ Finland: Leevi Mutru Cup 3 – K38 kilipa.com. 3.9.2023. Kilipa. Viitattu 30.9.2023.
  32. ↑ Lahti: Leevi Mutru Cup 3 – HS70 kilipa.com. 20.8.2022. Kilipa. Viitattu 3.11.2022.
  33. ↑ Minisalpausselkä / Lidl Cup 2015 (pdf) 17.1.2015. Lahden Hiihtoseura. Viitattu 1.11.2016.
  34. ↑ Lahti: Junioricup – P12 kilipa.com. 15.1.2022. Kilipa. Viitattu 18.1.2022.
  35. ↑ 35. Minisalpauselkä / Lidl Cup – N13 kilipa.com. 14.1.2017. Kilipa. Viitattu 24.1.2017.
  36. ↑ Finland: Leevi Mutru Cup – K25 kilipa.com. 7.8.2022. Kilipa. Viitattu 3.11.2022.
  37. ↑ Lahti: Karpalo Cup – K25 kilipa.com. 22.7.2018. Kilipa. Viitattu 30.9.2018.
  38. ↑ Lahti: Karpalo Cup 3. 2018 kesä – K25 kilipa.com. 19.8.2018. Kilipa. Viitattu 8.10.2018.
  39. ↑ Lahti: Leevi Mutru Cup II – K25 kilipa.com. 15.8.2021. Kilipa. Viitattu 19.9.2021.
  40. ↑ Lahti: Polku ylös ja lentoon ja LMC IV – K25 kilipa.com. 9.10.2021. Kilipa. Viitattu 27.12.2021.
  41. ↑ Lahti: Junioricup – P10 kilipa.com. 15.1.2022. Kilipa. Viitattu 18.1.2022.
  42. ↑ Kansallinen kilpailu (pdf) 26.1.2014. Lahden Hiihtoseura. Viitattu 1.11.2016.
  43. ↑ Lahti: Leevi Mutru Cup III – K15 kilipa.com. 12.9.2021. Kilipa. Viitattu 19.9.2021.
  44. ↑ Karnevaalikisat helsinginmakihyppaajat.fi. 5.6.2004. Arkistoitu 17.12.2014. Viitattu 18.12.2014.
  45. ↑ a b Lahti: Hopeasompa, junioricupin finaali 2019 Avoin K6 – K6 kilipa.com. 9.3.2019. Kilipa. Viitattu 12.4.2019.
  46. ↑ Leirikilpailu 2.7.2017 (pdf) lahdenhiihtoseura.fi. 2.7.2017. Lahden Hiihtoseura. Viitattu 3.7.2018.
  47. ↑ Lahti: Leevi Mutru Cup II – K6 kilipa.com. 15.8.2021. Kilipa. Viitattu 19.9.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäkihypyn maailmancup kaudella 2010–2011

Ruka, Kuusamo | Puijo, Kuopio | Lysgårdsbakken, Lillehammer | Čerťák, Harrachov | Gross-Titlis-Schanze, Engelberg

Keski-Euroopan mäkiviikko: Schattenbergschanze, Oberstdorf | Große Olympiaschanze, Garmisch-Partenkirchen | Bergiselschanze, Innsbruck | Paul-Ausserleitner-Schanze, Bischofshofen

Čerťák, Harrachov | Ōkurayama, Sapporo | Wielka Krokiew, Zakopane

Team Tour: Mühlenkopfschanze, Willingen | Vogtlandarena, Klingenthal | Heini-Klopfer-Skiflugschanze, Oberstdorf

Vikersundbakken, Vikersund | Salpausselkä, Lahti | Letalnica, Planica

Lahti
Kaupunginosat

Ahtiala · Asemantausta · Hennala · Jalkaranta · Jokimaa · Järvenpää · Kartano · Kerinkallio · Keski-Lahti · Kilpiäinen · Kiveriö · Kivimaa · Koiskala · Kolava · Kujala · Kunnas · Kytölä · Kärpänen · Laune · Metsäkangas · Mukkula · Myllypohja · Möysä · Niemi · Nikkilä · Okeroinen · Paavola · Pesäkallio · Pirttiharju · Renkomäki · Salpausselkä · Sopenkorpi · Viuha · Ämmälä

Asuinalueet

Anttilanmäki · Harjunalusta · Hiekkanummi · Kariniemi · Karisto · Liipola · Lotila · Metsäkangas · Petsamo · Riihelä · Saksala · Soltti · Venetsia

Järvet

Alasenjärvi · Joutjärvi · Kymijärvi · Merrasjärvi · Pikku-Vesijärvi · Vesijärvi

Saaret

Enonsaari

Museot

Lahden kaupunginmuseon yksiköt: Hiihtomuseo · Historiallinen museo · Kuvakokoelma · Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva · Radio- ja tv-museo · Sotilaslääketieteen museo
Muut: Askon museo · Ravintolamuseo · Sairaalamuseo · Suomen sotilasmusiikkimuseo

Rakennukset ja alueet

Jokimaan ravikeskus · Lahden kaupungintalo · Lahden rautatieasema · Lahden teatteritalo · Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto · Lahden kisapuisto · Lahden stadion · Radiomäki · Ristinkirkko · Salpausselän hyppyrimäet · Sibeliustalo

Puistot

Fellmaninpuisto · Erkonpuisto · Kariniemen puisto · Lanu-puisto · Pikku-Vesijärven puisto

Luonnonsuojelualueet

Häränsilmä-lampi · Linnaistensuo · Pesäkallio

Patsaat, muistomerkit ja -laatat

Hakkapeliittain kotiinpaluu · Hirvi-patsas · Lahden taistelussa kaatuneiden saksalaisten muistomerkki · Launeen neidot · Lumisota · Mannerheimin ratsastajapatsas · Mikael Agricolan muistomerkki · Punavankien muistomerkki · Vapauden Hengetär

Tapahtumat

F1 Powerboat Racing · Lahden julistebiennale · Lahden kansainvälinen kirjailijakokous · Lahden markkinat · Lahden runomaraton · Salpausselän Kisat · Summer Up

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Salpausselän_hyppyrimäet&oldid=22649737”