Olympia-Skistadion
Olympia-Skistadion | |
---|---|
Sijainti | |
Paikkakunta | Garmisch-Partenkirchen, Saksa |
Katsomopaikat | 20 000 |
Koordinaatit | |
Avattu | 1902 |
Remontoitu | 1922, 1933–1935, 1950, 1978, 1996, 2000, 2007–2010, 2011 |
Muut mäet | K20 |
Seura | SC Partenkirchen |
Große Olympiaschanze | |
K-piste | 125 metriä |
Mäkikoko | 142 metriä |
Mäkiennätys |
144,0 metriä Dawid Kubacki (1.1.2021) |
Naisten mäkiennätys |
133,0 metriä Nika Prevc (30.12.2023) |
Kesämäkiennätys |
140,5 metriä Jurij Tepeš Lukáš Hlava (8.7.2010) |
Avattu | 5. helmikuuta 1934 |
Remontoitu | 1950, 1978, 1996, 2000, 2007–2008, 2011 |
Muovitus | Kyllä |
Tornin korkeus | 60,4 m |
Vauhtimäen pituus | 96 m |
Vauhtimäen kulma | 35° |
Keulan pituus | 6,9 m |
Keulan korkeus | 3,2 m |
Keulan kulma | 11° |
Alastulorinteen kulma | 34,7° |
Kleine Olympiaschanze | |
K-piste | 80 metriä |
Mäkikoko | 89 metriä |
Mäkiennätys |
89,0 metriä Antonín Hájek |
Naisten mäkiennätys |
80,0 metriä Jenny Nowak (12.2.2017) |
Kesämäkiennätys |
88,0 metriä Gregor Schlierenzauer (31.7.2005) |
Naisten kesämäkiennätys |
71,5 metriä Eva Ganster (17.8.2002) |
Avattu | 1902 |
Remontoitu | 1922, 1934–1935, 2002, 2014 |
Muovitus | Kyllä |
Tornin korkeus | 24 m |
Vauhtimäen pituus | 86,5 m |
Vauhtimäen kulma | 30° |
Keulan pituus | 6 m |
Keulan korkeus | 2,76 m |
Keulan kulma | 11,75° |
Alastulorinteen kulma | 32° |
Jugendschanze | |
K-piste | 43 metriä |
Mäkikoko | 47 metriä |
Kesämäkiennätys |
46,0 metriä Michal Szymeczek Thomas Thurnbichler (3.8.2001, 16.9.2001) |
Naisten kesämäkiennätys |
42,5 metriä Šarlote Šķēle (26.7.2013) |
Remontoitu | 2010 |
Muovitus | Kyllä |
Tornin korkeus | Luonnonmäki |
Vauhtimäen pituus | 50 m |
Vauhtimäen kulma | 32,6° |
Keulan pituus | 4,8 m |
Keulan korkeus | 1,25 m |
Keulan kulma | 10° |
Alastulorinteen kulma | 33° |
Olympia-Skistadion on neljän muovitetun hyppyrimäen ja laskettelurinteen muodostama hiihtostadion Garmisch-Partenkirchenissä Saksassa.
Olympia-Skistadionilla sijaitsevat Große Olympiaschanze (suom. Suuri olympiamäki), Kleine Olympiaschanze (suom. Pieni olympiamäki), HS47 ja K20-hyppyrimäet sekä Gudiberg-laskettelurinne. Se toimi vuoden 1936 talviolympialaisten olympiastadionina ja olisi toiminut sinä myös vuoden 1940 talviolympialaisissa.
Uudenvuodenpäivän mäkihyppykilpailu on hypätty Garmisch-Partenkirchenissä vuodesta 1922 alkaen, ensimmäisenä vuonna Hausbergschanzesta ja sen jälkeen vuosittain Olympiaschanzesta.[1] Se on ollut perinteisen Keski-Euroopan mäkiviikon osakilpailu sen alusta, vuodesta 1953 lähtien.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset hyppyrimäet Garmisch-Partenkirchenissä avattiin vuonna 1902 keskustan eteläpuolelle Kochelbergille ja itäpuolelle Gudiberg-vuorelle, hyppyrimäen nimi oli tuolloin Gudibergschanze.[1] Gudibergschanzea remontoitiin vuonna 1922 toista uudenvuodenpäivän mäkihyppykilpailua varten ja se sai uuden nimen Olympiaschanze am Gudiberg, tuolloin K-piste sijaitsi 45 metrissä. Nykyisten hyppyrimäkien nimet ovat peräisin talviolympialaisista, jotka pidettiin vuonna 1936. Olympialaisia varten rakennettiin uusi Große Olympiaschanze -suurmäki ja Olympiaschanze am Gudiberg remontoitiin normaalimäeksi. Uuden Große Olympiaschanzen puisen tornin korkeus oli 43 metriä ja K-piste sijaitsi 76 metrissä. Olympialaisissa 131 000 katsojaa todisti norjalaisen Birger Ruudin olympiavoittoa. Yhdistetyn mäkiosuus hypättiin Kleine Olympiaschanzesta.
Nykyinen Olympia-Skistadion on rakennettu vuoden 1940 talviolympialaisiin, jotka olisi myös pidetty Garmisch-Partenkirchenissä, ellei toinen maailmansota olisi aiheuttanut kilpailujen peruuttamista.
Vuonna 1950 rakennettiin kokonaan uusi Große Olympiaschanze, jossa oli teräsbetonitorni. K-piste oli remontin jälkeen 80 metrissä. Ensimmäinen Keski-Euroopan mäkiviikko alkoi uudenvuodenpäivänä 1953 järjestetyllä kilpailulla. Vuonna 1978 hyppyrimäkeä remontoitiin ja K-piste siirrettiin 80 metristä 107 metriin. Vuoden 1996 remontissa hyppyrimäki remontoitiin vastaamaan silloisia vaatimuksia ja K-piste siirrettiin 115 metriin ja HS-piste asetettiin 125 metriin. Vuonna 2000 rakennettiin hiihtohissi ja hyppääjien lämpiö torniin. Normaalimäen alastulorinne muovitettiin kesällä 2002[2].
Vuoden 2007 uudenvuodenpäivänkilpailu jäi vanhan hyppyrimäen viimeiseksi ja 57 vuotta vanha teräsbetonitorni räjäytettiin 14. huhtikuuta 2007, kun museoviranomaiset antoivat viimein periksi, koska uudelle hyppyrimäelle ei löytynyt sopivaa paikkaa muualta. Vanha torni purettiin koska se ei enää täyttänyt FIS:n vaatimuksia. Tiukassa aikataulussa piti rakentaa uusi ”Lumikin kengäksi” kutsuttu kiiltävästä teräksestä valmistettu hyppytorni vuoden 2008 uudenvuodenpäivänkilpailua varten. Uusi hyppyrimäki maksoi 14 miljoonaa euroa.[3] Uuden K125 HS140 -hyppyrimäen avajaiset olivat Continental Cupin kilpailujen yhteydessä 21.–22. joulukuuta 2007. Viimeistelytyöt ja alastulorinteen muovitus valmistui kesäkuussa 2008.
22. elokuuta 2010 valmistui K43- ja K20-hyppyrimäkien rekonstruointi. Molempien hyppyrimäkien alastulorinteeseen asennettiin muovitus ja K20-hyppyrimäki siirrettiin Große Olympiaschanzen ja Kleine Olympiaschanzen välistä Kleine Olympiaschanzen ja HS47-hyppyrimäen väliin.
Tuuliongelmien takia Große Olympiaschanzen ja tuomaritornin väliin asennettiin 1 500 m2:n tuuliverkko joulukuussa 2011. Lisäksi vauhtimäkeen asennettiin ponnistusvoimaa, -tasapainoa ja -ajoitusta mittaava mittausjärjestelmä, mittausjärjestelmää käytettiin ensimmäisen kerran vuoden 2012 uudenvuodenpäivänkilpailun yhteydessä. Kesällä 2017 HS-piste siirrettiin 140 metristä 142 metriin, kuitenkin uudenvuodenpäivänkilpailussa 2018 HS-piste oli 140 metrissä.
Große Olympiaschanze
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mäkiennätyksen 144,0 metriä on hypännyt Dawid Kubacki, epävirallisen mäkiennätyksen 145,0 metriä on hypännyt Anders Jacobsen.
Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
---|---|---|---|---|
5.2.1934 | Anton Bader | Avajaiset | Avajaishyppy | |
Randmod Sørensen | 68,0 m | [4] | ||
Knut Kobberstad | ||||
Rolf Kaarby | 70,0 m | |||
15.2.1934 | Randmod Sørensen | 82,0 m | Kansainvälinen kilpailu | [4] |
1.1.1935 | 84,0 m | Uudenvuodenpäivänkilpailu | K76-mäen pisin hyppy | |
16.2.1936 | Albin Novšak | 54,0 m | Talviolympialaiset 1936 | [4] |
Iwao Miyajima | 63,5 m | |||
Karl Johan Baadsvik | ||||
Hans Mariacher | 65,5 m | |||
Roy Mikkelsen | 69,5 m | |||
Kåre Walberg | 73,5 m | |||
Arnholdt Kongsgård | 74,5 m | |||
Birger Ruud | 75,0 m | |||
Sven Eriksson | 76,0 m | K76-mäen mäkiennätys | ||
Shinji Tatsuta | 77,0 m | Kaatunut | ||
Sven Eriksson | 76,0 m | K76-mäen mäkiennätys | ||
29.1.1939 | Hilmar Myhra | 84,0 m | Kansainvälinen kilpailu | K76-mäen pisin hyppy |
Josef Bradl | ||||
1.1.1953 | Josef Bradl | 81,5 m | Keski-Euroopan mäkiviikko | |
25.1.1953 | Eino Kirjonen | 84,5 m | Kansainvälinen kilpailu | |
Sepp Hohenleitner | 88,0 m | |||
1.1.1957 | Nikolai Kamenski | 83,0 m | Keski-Euroopan mäkiviikko | |
Nikolai Šamov | 91,5 m | Kaatunut | ||
1.1.1958 | Willi Egger | 88,0 m | ||
10.2.1958 | Otto Leodolter | Kongsberg Cup | ||
1.1.1962 | Georg Thoma | Keski-Euroopan mäkiviikko | ||
21.2.1965 | Heini Ihle | 89,5 m | Kansainvälinen kilpailu | Kaatunut |
1.1.1967 | Bjørn Wirkola | 91,5 m | Keski-Euroopan mäkiviikko | |
1.1.1968 | 92,5 m | |||
1.1.1969 | František Rydval | 94,5 m | ||
Horst Queck | 96,5 m | |||
Anatoli Šeglanov | 97,0 m | K80-mäen mäkiennätys | ||
1.1.1971 | Jiří Raška | |||
1.1.1979 | Josef Samek | 101,0 m | ||
1.1.1981 | Masahiro Akimoto | 102,0 m | Maailmancup | |
1.1.1983 | Steinar Bråten | 103,5 m | Maailmancup | |
1.1.1984 | Matti Nykänen | 104,0 m | Maailmancup | |
Jens Weißflog | 108,0 m | |||
1.1.1989 | Matti Nykänen | 109,0 m | Maailmancup | |
1.1.1994 | Takanobu Okabe | Maailmancup | ||
Jens Weißflog | 110,0 m | |||
Espen Bredesen | 111,0 m | |||
1.1.1995 | Jani Soininen | 112,5 m | Maailmancup | |
Janne Ahonen | 114,0 m | K107-mäen mäkiennätys | ||
1.1.1997 | Primož Peterka | 117,5 m | Maailmancup | |
118,0 m | ||||
31.12.1997 | Kazuyoshi Funaki | 121,0 m | Maailmancup | |
Masahiko Harada | ||||
1.1.1998 | 122,0 m | |||
1.1.1999 | Martin Schmitt | 123,0 m | Maailmancup | |
1.1.2001 | Adam Małysz | 129,5 m | Maailmancup | HS125-mäen mäkiennätys |
20.12.2007 | Andreas Vilberg | 131,5 m | Continental Cup | Kaksi kertaa |
Mario Innauer | 134,5 m | |||
Andreas Vilberg | 136,5 m | |||
21.12.2007 | ||||
1.1.2008 | Shōhei Tochimoto | 130,0 m | Maailmancup | |
Dmitri Vasiljev | 135,0 m | |||
Janne Ahonen | 139,0 m | |||
Gregor Schlierenzauer | 141,0 m | |||
1.1.2010 | Simon Ammann | 143,5 m | Maailmancup | HS140-mäen mäkiennätys |
31.12.2014 | Anders Jacobsen | 145,0 m | Maailmancup | HS140-mäen pisin hyppy |
1.1.2020 | Marius Lindvik | 143,5 m | Maailmancup | |
1.1.2021 | Dawid Kubacki | 144,0 m | Maailmancup |
Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naisten mäkiennätyksen 133,0 metriä on hypännyt Nika Prevc.
Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
---|---|---|---|---|
30.12.2023 | Tamara Mesíková | 93,5 m | Maailmancup | |
Annika Belshaw | 99,5 m | |||
Emma Chervet | 116,0 m | |||
Sina Arnet | ||||
Anežka Indráčková | 118,0 m | |||
Julia Kykkänen | 123,0 m | |||
Sara Takanashi | 129,0 m | |||
Jenny Rautionaho | 131,0 m | |||
Eirin Maria Kvandal | 138,0 m | Kaatunut? | ||
131,0 m | ||||
Juliane Seyfarth | 117,5 m | |||
Eva Pinkelnig | 129,5 m | Kaksi kertaa | ||
Abigail Strate | 131,0 m | |||
Nika Prevc | 133,0 m |
Kesämäkiennätyksen kehittyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesämäkiennätyksen 140,5 metriä ovat hypänneet Jurij Tepeš ja Lukáš Hlava.
Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
---|---|---|---|---|
8.7.2010 | Markus Eisenbichler | 117,0 m | Continental Cup | |
David Winkler | 118,5 m | |||
Erik Simon | 125,5 m | |||
Marinus Kraus | 127,0 m | |||
Maximilian Mechler | 132,5 m | |||
Lukas Müller | 135,0 m | |||
Jurij Tepeš | 140,5 m | |||
Lukáš Hlava |
Kleine Olympiaschanze
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mäkiennätyksen 89,0 metriä on hypännyt Antonín Hájek.
Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
---|---|---|---|---|
25.1.1935 | Alfred Stoll | 53,0 m | Avajaiset | |
Birger Ruud | ||||
13.2.1936 | Lauri Valonen | 54,5 m | Talviolympialaiset 1936 | |
1963 | Helmut Kurz | 66,0 m | ||
1964 | Heini Ihle | 72,5 m | ||
Franz Keller | 74,0 m | |||
1967 | Willy Schuster | |||
1971 | Sepp Schwinghammer | 75,5 m | ||
1985 | Stefan Obinger | 80,0 m | ||
1987 | Manfred Steiner | 81,0 m | ||
Werner Schuster | 82,5 m | |||
Antonín Hájek | 89,0 m |
Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naisten mäkiennätyksen 80,0 metriä on hypännyt Jenny Nowak.
Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
---|---|---|---|---|
12.2.2017 | Jenny Nowak | 80,0 m |
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesämäkiennätyksen 88,0 metriä on hypännyt Gregor Schlierenzauer.
Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
---|---|---|---|---|
2.8.2003 | Akseli Kokkonen | 85,0 m | Continental Cup | |
31.7.2005 | Gregor Schlierenzauer | 88,0 m | FIS nuorten kesä-GP | Kaksi kertaa |
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naisten kesämäkiennätyksen 71,5 metriä on hypännyt Eva Ganster.
Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
---|---|---|---|---|
17.8.2002 | Eva Ganster | 71,5 m |
Jugendschanze
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesämäkiennätyksen 46,0 metriä on hypännyt Thomas Thurnbichler.
Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
---|---|---|---|---|
3.8.2001 | Michal Szymeczek | 46,0 m | ||
16.9.2001 | Thomas Thurnbichler |
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naisten kesämäkiennätyksen 42,5 metriä on hypännyt Šarlote Šķēle.
Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
---|---|---|---|---|
30.7.2005 | Elina Knutsson | 29,0 m | FIS nuorten kesä-GP | Kaksi kertaa [5] |
29.7.2011 | Nika Križnar | 32,5 m | ||
Anita Seretinek | 40,0 m | |||
26.7.2013 | Lidia Yakovleva | 40,5 m | ||
Šarlote Šķēle | 42,5 m |
K20
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyppyrimäen K-piste sijaitsee 20 metrissä, alastulorinteessä on muovitus ja se on luonnonmäki.
Mäkiennätyksen 22,0 metriä on hypännyt saksalainen Christoph Zornig. Naisten kesämäkiennätyksen 14,0 metriä on hypännyt saksalainen Sabrina Bader 16. syyskuuta 2001.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olympia-Skistadion skisprungschanzen.com (englanniksi, saksaksi, puolaksi)
- IV. Olympische Winterspiele 1936 library.la84.org (saksaksi)
- Results – Garmisch-Partenkirchen fis-ski.com (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kochelberg skisprungschanzen.com. Viitattu 1.1.2017. (englanniksi, saksaksi, puolaksi)
- ↑ Certificat of Plastic Hill – Garmisch-Partenkirchen HS89 (pdf) fis-ski.com. 26.7.2011. Kansainvälinen hiihtoliitto. Viitattu 14.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Olympia-Skistadion skisprungschanzen.com. Viitattu 4.1.2016. (englanniksi, saksaksi, puolaksi)
- ↑ a b c IV. Olympische Winterspiele 1936 Amtlicher Bericht digital.la84.org. Viitattu 4.1.2016. (saksaksi)
- ↑ 17. FIS Schüler Grand Prix 2005 (pdf) fis-ski.com. 30.7.2005. Viitattu 4.1.2016. (saksaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olympia-Skistadion Wikimedia Commonsissa