Lönnrotin petäjä
Lönnrotin petäjä on Kesälahdella Hummovaaran kylässä sijaitseva mänty. Ensimmäisellä runonkeruumatkallaan ollut Elias Lönnrot taltioi puun juurella kesäkuussa 1828 Juhana Kainulaisen lausumia runoja, kansanuskomuksia ja loitsuja. Lönnrot merkitsi Kainulaiselta muistiin kahden päivän aikana yhteensä 2 551 säettä ja 59 erillistä runoa, joista suurin osa oli loitsuja. Nämä runot muodostivat merkittävän osan Lönnrotin vuonna 1833 julkaisemasta runoelmasta Runokokous Väinämöisestä eli niin sanotusta Alku-Kalevalasta[1]. Niihin kuului muun muassa Sampo-runoja ja Lemminkäisen virsi.
Petäjä sijaitsi Kainulaisen kotitalon Kainulan pihapiirissä. Kerrotaan, että puun istutti Kainulaisen suvun nuorukainen kihlauduttuaan. Morsian kuitenkin kuoli, ja petäjästä tuli Kainulaisen suvun uhripuu. Metsästäjänä tunnettu Juhana Kainulainen vei kaatamiensa karhujen pääluun mäntyyn loitsuja lukien.
Lönnrotin petäjästä puoli kilometriä itään sijaitsee Pirunpöytänä tunnettu kuppikivi, joka on aikoinaan toiminut Kainulaisen suvun uhrikivenä. Lönnrotin petäjän vieressä sijaitsee vuonna 1989 valmistunut karjalaistyylinen hirsirakennus Juhanantupa, jossa on esillä muun muassa puuveistoksia.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hummovaara - Historiaa (Arkistoitu – Internet Archive) Hummovaaran kotisivut. Hummovaaran kyläyhdistys ry.
- Isien ”pyhä perintö”: Juhana Kainulainen (Arkistoitu – Internet Archive) Kalevalan kulttuurihistoria. 2008. Kalevalaseura.
- Ritva Kovalainen, Sanni Seppo: Tietoja pyhistä puista (Arkistoitu – Internet Archive) Puiden kansa. 2014.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kalevalasta Kalevalaseura. Arkistoitu 25.9.2016. Viitattu 28.10.2016.
- ↑ Juhanantupa Hummovaaran kotisivut. Hummovaaran kyläyhdistys ry. Arkistoitu 7.4.2016. Viitattu 28.10.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lönnrotin petäjä Kesälahden Humuvaaralla, Suomen Kuvalehti, 25.08.1923, nro 34, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot