Länsivaltojen ja Venäjän välinen kriisi 2014–

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Aikamuodot, useissa kohdissa ei-tietosanakirjamaista kieltä, viitteet muotoiltu väärin jne.

Länsivaltojenselvennä ja Venäjän välinen kriisi 2014- on Ukrainan kriisistä alkanut Venäjän ja talouspakotteita asettaneiden valtioiden välisen jännitteen kasvu (pakotteita asettivat Australia, Euroopan unionin jäsenvaltiot, Georgia, Japani, Kanada, Uusi-Seelanti, Ukraina ja Yhdysvallat). Venäjän armeijan sotimista ja valtausta vastustavien valtioiden hallitukset uskoivat Venäjän tavoittelevan monijohtoista maailmaa, jossa pienet valtiot kuuluivat jonkin suurvallan etupiiriin. Tämä loi kylmää sotaa muistuttavan tilanteenkenen mukaan?. Aiemmin 2000-luvulla jännitettä lisäsivät Naton jäsenvaltioiden lisääntyminen Itä-Euroopassa, Ukrainan oranssi vallankumous ja sotilasliitto Naton hanke sijoittaa ohjuksia kohti Venäjää. Toimet oli Venäjän mielestä suunnattu sitä vastaan.

Itä-Ukrainan sisällissota käynnisti lännen talouspakotteet Venäjää vastaan, mihin Venäjä vastasi omilla pakotteillaan. Länsivallat ja Venäjä ajautuivat kiistaan Syyriassa, missä niiden oli tarkoitus sotia yhdessä Islamilaista valtiota vastaan. Venäjän kansallismieliset ihmiset tukivat lännessä pieniä kansallismielisiä ryhmittymiä.

Molemmat suurvallat syyttelivät toisiaan Ukrainan kriisin osallisiksi. Venäjältä tuli vapaaehtoisjoukkoja auttamaan Ukrainan kapinallisia ja Natolta kouluttajia tukemaan Ukrainan hallitusta. Venäjä lisäsi ydinaseita kuljettavien sukellusveneidensä ja lentokoneidensa partiointia. Se aktivoi muutenkin lentotoimintaansa Itämerellä. Länsi sijoitti joukkojaan Baltiaan ja uhkasi sijoittaa jatkossa lisää Itä-Eurooppaan. Venäjän mukaan Euroopassa vallitsi laaja venäläisvastaisuus eli rasismi.

Yhdysvallat syytti Venäjää Euroopan keskimatkan ohjussopimuksen rikkomisesta. Tämä vei sopimuksen raukeamiseen.

Kun Venäjä hyökkäsi 24. helmikuuta 2022 Ukrainaan, länsi asetti talouspakotteita ja tuki aseellisesti Ukrainan hallitusta. Tämä huononsi idän ja lännen välejä entisestään.

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aattelliset erot Helsingin Sanomien mukaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen suurimman sanomalehden, Helsingin Sanomien, mukaan sekä Venäjä että länsimaatselvennä ovat kapitalistisia, toisin kuin aiemmanselvennä kylmän sodan aikana. Hallintomalleissa ja ajattelussa on silti suuria eroja. Venäjä on Helsingin Sanomien mukaan vanhoillinen yhden johtajan maa, jossa sananvapautta ei kunnioiteta. Länsimaat ovat lehden mukaan kansanvaltaisempia ja vapaamielisempiä[1]. Venäjällä valtio on alkanut suosia ortodoksikirkkoa, ja kovan linjan kansallismielisyys on ollut maassa nousussa[2]. Venäjällä on eurasianistisia ajattelijoita, joiden mukaan Venäjä on mantereen mahtavin valtio ja länsi on rappeutumassa[3]. Niinpä Venäjä on arvoja myöten lännen vastakohta[4].

Venäjän imperialismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sotilas -lehden mukaan Venäjällä elää halu tehdä maasta aluellisesti suuri. Lopullinen tavoite on kukistaa Yhdysvallat maailmanmahtina[5]. Kylmä sota luhisti Neuvostoliiton imperiumin, jossa venäläisellä kansalla oli keskeinen merkitys. 1990-luvulla räyhäkansallismielisenä pidetty Vladimir Žirinovski puhui näkyvimmin suuren Venäjän palauttamisen tarpeesta. Moni ajattelee Venäjällä, että Neuvostoliiton hajottaminen oli virhe. Venäläisiä jäi paljon naapurimaihin, jotka olivat aiemmin Neuvostoliiton osia[6]. Joillain venäläisillä oli taipumus syyttää länttä neuvostoimperiumin hajoamisesta[7]. 2000-luvulla eurasianisti Alexandr Dugin ennusti maansa hyökkäävän Georgiaan ja Krimille.

Sotilasliitto Naton laajentuminen itä-Eurooppaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monia Itä-Euroopan maita liittyi natoon kylmän sodan päätyttyä. Venäjän mielestä länsi lähestyi sen rajoja uhkaavasti.

Uusi kylmä sota alkoi Naton laajenemisesta itään. Vuonna 2004 Baltian maat liittyivät EU:hun ja Natoon. Tämä ja Ukrainan oranssi vallankumous vuonna 2004 synnytti Venäjän valtaeliittiin pelon siitä, että samantapainen vallankumous voisi syöstä sen vallasta lännen tuella[8]. Vuonna 2007 Venäjän presidentti Vladimir Putin piti Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, jossa syytti Natoa kilpavarustelun lietsomisesta laajentumalla entisen Neuvostoliiton osatasavaltoihin asti. Putinin mukaan Venäjä ei suostuisi kylmän sodan häviäjäksi ja ettei sitä voisi enää sivuuttaa, kun kansainvälisessä politiikassa tehdään päätöksiä.[9]

Venäjän–Georgian sota vuonna 2008 kiristi jännitteitä maiden välillä. Lännen vuonna 2010 esittämä ajatus sijoittaa torjuntaohjuksia Puolaan[10] oli Venäjän mielestä uhka sille[11], ja länsi peruikin Pohjois-Koreaa vastaan suunnatun kilven viimeisen vaiheen. Myös Syyrian sisällissodasta käydyssä keskustelussa näkyi suurvaltojen, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton perillisen Venäjän vastakkaisasettelu.

Venäjän presidentti Putin sanoi 18. joulukuuta 2014, että Naton itälaajeneminen vastaa Berliinin muurin rakentamista. Länsi piti Putinin mielestä itseään voittajina. Putin myös sanoi länsimaita imperiumiksi, joka pitää muita maita vasalleinaan.[12]

Putin allekirjoitti 1. tammikuuta 2016 turvallisuustrategian, jonka mukaan länsi uhkaa maan itsenäistä sisä- ja ulkopolitiikkaa, koska pyrkii toimimaan Venäjää vastaan. [13] Ulkoministeri Lavrov syytti välien huononemisesta Barack Obaman hallintoa[14].

Naton ohjuskilpi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nato päätti rakentaa ohjuskilven Itä-Eurooppaan lähinnä Iranin ja Pohjois-Korean uhan takia.lähde? Venäläisten mielestä pelote tekisi tyhjäksi heidän ydinpelotteensa, ja rikkoisi kauhun tasapainon. Tämän takia Venäjän asevoimat uhkasivat mm. Tanskaa ydinaseilla.[15]

Naton mukaan ohjuskilpi ei missään tapauksessa suojaisi suurvaltojen tekemältä isolta ydinhyökkäykseltä, koska pystyisi torjumaan vain vähän ohjuksia.

Venäläiset poliitikot raivostuivat, kun Nato sijoitti Romaniaan ohjuskilpeen kuuluvan SM3-ohjuspuolustuspatterin[16]. Iranin ohjukset kantoivat kehittelyherkenä noin 2000 km, vain Euroopan reunalle. Järjestelmä on suunniteltu torjumaan alle 6000 km kantavia ohjuksia[17].

Venäjän presidentti Putin sanoi ohjuspuolustushankkeen olevan askel kohti uutta varustelukilpaa. Putin sanoi, ettei Venäjä lähde varustelukilpaan mukaan, mutta muokkaa armeijansa hankkeita. Putin katsoi Iranin ydinuhan väistyneen, koska maa allekirjoitti sopimuksen, jossa kieltäytyi hankkimasta ydinaseita.[18]

Ukrainan sisällissota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurvaltojen välit kiristyivät pahoin ja keskinäinen epäluulo lisääntyi vuonna 2014 Ukrainan vallankumouksen, Krimin ja Itä-Ukrainan kriisien takia. Kun Venäjä keväällä 2014 kaappasi Krimin itselleen, länsi vastasi talouspakotteilla. Venäjä katsoi Ukrainan vallankumouksen olevan lännen juoni, jonka tavoitteena oli kääntää Ukraina pois Venäjän johtamasta talousliitosta.kenen mukaan? Se katsoi myös vallankumouksen olevan osa Venäjää vastaan suunnattua Yhdysvaltojen, Naton ja EU:n harjoittamaa geopoliittista peliä. Länsimaat puolestaan katsoivat Venäjän liittäneen Krimin niemimaan alueeseensa laittomasti ja käyvän peitettyä sotaa Itä-Ukrainassa maan laillista keskushallitusta vastaan. Yhdysvaltain presidentti Obama luokitteli Venäjän ebolan ja Isisin kaltaiseksi uhaksi[19]. Venäjän valtaeliitti pelkäsi myös lännen ajavan maata kohti vallankumousta. Putin sanoi 27. syyskuuta 2015 CBS-televisioyhtiön haastattelussa Yhdysvaltojen aiheuttaneen Ukrainan vallankumouksen. Hän myös sanoi Venäjän ja Yhdysvaltojen välien olevan melko huonot, ja piti tätä Yhdysvaltojen syynä[20].

Syyrian sisällissota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä on tukenut perinteisesti Syyrian hallitusta. Maassa vuonna 2011 puhjenneessa sisällissodassa Venäjä on YK:ssa pyrkinyt tukemaan Assadin hallitusta. Länsi on tukenut maltillisiksi katsomiaan kapinallisryhmiä, mutta näiden ja ääri-islamilaisten raja Syyriassa on liukuva. Lännen aseapua maltillisille kapinallisille on päätynyt myös jyrkän linjan islamisteille. Venäjä on syyttänyt länttä yhteistyöhaluttomuudesta "taistelussa terrorismia vastaan". Venäjä siirsi syksyllä ilmatorjuntaohjuksia Syyriaan. Länsi tuomitsi Venäjän asevoimien sotatoimet Syyriassa, koska ne aiheuttivat myös siviiliuhreja. Venäjä ja Kiina estivät turvallisuusneuvoston lausunnon, jossa tuomittiin Syyrian hallituksen tekemät Aleppon pommitukset.

Venäjä tuomitsi huhtikuussa 2017 Yhdysvaltain risteilyohjusiskun syyrialaiseen lentotukikohtaan, vaikka iskun vaiheuttamat vauriot olivat loppujen lopuksi melko vähäiset. Yhdysvallat ja Yhdistyneet kansakunnat perustelivat iskun sillä, että Syyria olisi käyttänyt kapinallisiin kiellettyä hermokaasua, tappaen muiden muassa kymmeniä naisia ja lapsia. Venäjä katkaisi vähäksi aikaa yhteistyön ilmatörmäysten välttämiseksi Syyriassa. Venäjä myös esti päätöslauselman, jossa olisi vaadittu Syyrian hallitusta yhteistyöhön kemikaali-iskun tutkimuksessa.[21] Helmikuussa 2018 kävi ilmi, että amerikkalaiset olivat ilmaiskuilla tappaneet jopa kymmeniä Wagner-yrityksen venäläisiä palkkasotilaita Syyriassa.[22]

Venezuelan kriisi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä tuki Venezuelan opposition ja hallituksen välisessä kamppailussa presidentti Maduroa. Länsi puolestaan katsoi Maduron valaln Venezuelassa pohjautuvan väärennettyihin vaalituloksiin.

Ukrainan sota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Venäjä vastusti Naton itälaajenemista. Ukraina uhkasi liittyä Natoon. Venäjä halusi myös auttaa venäläismielisiä Donetskin ja Luhanskin tasavaltojen kapinallisia. Niinpä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Venäjän armeija eteni parissa viikossa Kiovan lähelle. Ukrainalaisten kova vastarinta hidasti hyökkäystä huomattavasti. Länsi antoi Ukrainalle muun muassa panssarintorjunta-ohjuksia. Länsi asetti Venäjälle raskaat talouspakotteet. Monet länsimaiset yritykset lähtivät Venäjältä. Venäjä taas pyrki heikentämään pakotteiden vaikutusta. Venäjä vastasi omilla pakotteillaan. Kriisi pahensi idän ja lännen välit käytännössä kylmän sodan asteelle.

Joitain Venäjän ja lännen toimia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouspakotteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Ukrainan kriisistä johtuvat talouspakotteet

Länsimaat vastasivat maaliskuusta 2014 alkaen talouspakottein Venäjän tekemään Krimin kaappaukseen ja siihen, että Venäjältä tuli tukea Itä-Ukrainan kapinallisille. Venäjä vastasi heinäkuusta 2014 alkaen omilla vastapakotteilla kieltämällä elintarvikkeiden tuontia länsimaista. Vuonna 2022 sytyneen sodan takia länsi asetti kovat pakoteet Venäjälle, mihin Venäjä vastasi. lähde?

Sotaharjoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä Venäjä että Nato järjestivät sotaharjoituksia ja kiristivät osaltaan turvallisuuspoliittista tilannetta Euroopassa[23].

Venäjän armeijan lisääntynyt liikuttelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ydinasevoimien partiointi kylmän sodan tasolle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nato sijoitti asevoimiaan Baltian maihin Ukrainan kriisin takia. Ilmeisesti vastauksena tähän Venäjän lentokoneet alkoivat lentää aktiivisemmin[24]. Venäjä ilmoitti että sen pommikoneet alkavat partioida lähellä Yhdysvaltoja[25]. Ilmavoimien aktiivisuus lisääntyi myös Japanin seuduilla[26]. Maan sukellusveneet alkoivat vuonna 2014 taajemmin partioida Jäämerellä[27].

Ilmatilaloukkaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän lentokoneet loukkasivat useasti Euroopan maiden[28], mm Suomen ilmatilaa[29][30]. Ne tekivät muutenkin länsimaisten kohteiden lähellä uhkaaviksi tulkittavia liikkeitä[31][32]. Joulukuussa 2014 venäläiset sotilaskoneet ruuhkauttivat Itämeren yllä olevan ilmatilan[33][34] jopa aiheuttaen vaaraa siviilikoneille. Toisaalta venäläiset olivat tehneet näitä kaupunkien lähestymisiä aiemminkin[35]. Venäjän puolustusministeriö kiisti väitetyt ja todetut ilmatilan loukkaukset[36].

Uhkaaminen ydinaseilla, uusi varustelukierre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä sijoitti jo ennen Ukrainan kriisiä Kaliningradiin lyhyen kantaman Iskander-ohjuksia.Tämä oli vastaus siihen, ettei länsi kuunnellut Venäjää turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä[37]. Venäläiset uhkasivat toistuvasti ydinaseiden käytöllä Ukrainan kriisin aikana[38][39], mm. jos Krimia yritetään palauttaa Ukrainalle tai Nato tuo joukkoja Baltiaan[40]. Venäjä ilmoitti vastauksena Naton raskaan kaluston siirtoon Itä-Euroopassa kasvattavansa asearsenaaliaan kymmenillä mannertenvälisillä ohjuksilla[41]. Maa päätti ottaa uudelleen käyttöön ydinasein lastatut junat, joiden tarkoitus oli estää tai vaikeuttaa ohjusten tuhoamista laukaisupaikoilleen mahdollisessa ydinsodassa[42]. Vuoden 2018 alussa Venäjä siirsi lisää Iskandereita Kaliningradiin. Näitten tarkoitus oli Nato-kohteiden nopea tuhoaminen mahdollisen sodan syttyessä.[43] Vuoden 2018 vaalipuheessaan Putin ilmaisi Venäjän kehittävän uusia, torjumattomia ydinaseita[44]. Vuoden 2019 alussa Yhdysvallat vetäytyi keskimatkan ohjussopimuksesta. Se syytti Venäjää ohjustyypeistä, jotka rikkovat sopimusta, jo vuonna 2014[45]. Putin oli ilmaissut jo vuonna 2017, ettei INF-sopimus palvele Venäjän etuja.[46] Venäjän mukaan Yhdysvaltain torjuntaohjukset Euroopassa rikkoivat sopimusta. Yhdysvaltain mukaan Venäjän uudet risteilyohjuksen olivat sopimuksen vastaisia[47]. Näin INF kaatui molemminpuoliseen syytelyyn, osapuolten ilmaisemasta neuvotteluhalusta huolimatta.

Uusi sotajoukko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän armeija varautui Ukrainan ja Baltian maiden suunnasta tulevaan uhkaan perustamalla 1. panssariarmeijan, joka oli määrä varustaa uudella kalustolla[48].

Informaatiovaikuttaminen ja teknologiset hyökkäykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjällä Pietarissa toimi trollitehdas, joka sulki ovensa. Venäläiset hakkerit joko valtion käskystä tai vapaaehtoisesti tekivät erilaisia kyberhyökkäyksiä länsimaihin. Putinin mukaan Yhdysvaltain marraskuun 2016 vaaleihin sotkeutunet hakkerit voivat olla mistä vain. Putin kertoi yksitysten venäläisten hakkerien ehkä tehneen ja aikovan tehdä kyberhyökkäyksiä länteen, mutta sanoi ettei Venäjän hallitus tee sellaista[49]. Ukrainalaiset hakkerit hakkeroivat joitain Venäjän viranomaisia[50].

Venäjän sotilastiedustelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän sotilastiedustelu GRU:n alkoi toimia Euroopassa kylmän sodan malliin.[51][52]

Britannian epäily ihmisten myrkyttämisestä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entinen kaksoisagentti Sergei Skripal ja hänen tyttärensä lyyhistyivät maaliskuussa 2018 ulkona istuessaan penkille.

He joutuivat tehohoitoon ja olivat sairaalassa kuoleman kielissä.[53] Oireet aiheuttanut aine oli harvinaista, erittäin tehokasta novitšok-myrkkyä, joka oli kehitetty Neuvostoliitossa.[54] Hyökkäyksen syyksi epäiltiin muun muassa kostoa siitä että Skripal paljasti monia työtovereitaan.[55] Venäjä kiisti myrkyttäneensä Skripalit.[56] Britannia vastasi venäläisten diplomaattien ja yrittäjien karkotuksin.

Sotilasliitto Naton ja Pohjoismaiden reaktio Venäjän sotatoimiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nato sijoitti joukkoja Baltiaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nato ei ollut aiemmin sijoittanut joukkojaan Saksan itäpuolelle, mistä oli sovittu Venäjän kanssa. Ukrainan kriisi muutti Natonkin mielestä tilanteen[57]. Nato sijoitti tilapäisiä joukkoja Baltian maihin, joissa oli suuria venäläisvähemmistöjä. Nämä maat pelkäsivät Venäjän lietsovan siellä levottomuuksia, tai mahdollista Venäjän suoraa aggressiota. Kaikki Baltian maat pyysivät pysyvää alle 1 000 sotilaan Nato-joukkojen sijoitusta kuhunkin maahan[58].

Valmiuden nosto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nato irtautui huhtikuussa 2014 rauhankumppanuudesta Venäjän kanssa[59]. Nato vahvisti valmiusjoukkojaan[60] ja loi syksyllä 2014 uudet muutaman tuhannen sotilaan "keihäänkärkijoukot"[61].

Naton sotilasapu Ukrainalle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nato lähetti keväällä 2015 kouluttajia Ukrainaan, mitä Venäjä paheksui. Nato päätti varastoida raskasta aseistusta Baltiaan kesäkuun puolivälissä[62].

Pohjoismaiden reaktio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaat tiivistivät sotilasyhteistyötään, julistaen kuitenkin, ettei tarkoituksena ollut reagoida Venäjän uhkaan.

Suomen hallituksen reaktio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi tuomitsi Krimin liittämisen Venäjään.[63] Suomi ajautui epämääräiseen poliittiseen ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen, koska oli EU:n pakoterintamassa, muttei halunnut oman taloudellisen etunsa vuoksi niin jyrkkiä pakotteita kuin muut länsimaat. Venäjä ilmoitti, ettei Suomen tule liittyä Natoon.

Alexander Stubbin hallitus koki Venäjän uhkaavan Suomen turvallisuutta, jos lännen ja Venäjän jännitys kiristyisi edelleen. Suomen hallitus lähetti keväällä 2015 sotilaille kirjeen, jossa neuvottiin sodan ajan sijoituspaikka. Jotkut ulkomaiset asiantuntijat tulkitsivat reaktioksi Ukrainan kriisin ja sen mahdolliseen laajenemiseen[64][65] ja kasvaneeseen jännitteeseen[66]. Suomen armeijan mukaan reserviläiskirje perustui vuoden 2013 uudistukseen, ei Ukrainan kriisin luomaan jännitteeseen.

Putin sanoi Suomen presidentti Sauli Niinistölle (kok.), että Suomen ei pidä liittyä Natoon.[67] Juha Sipilän hallitus pyrki vuonna 2017 kasvattamaan sodanajan vahvuuttaan.[68]

Venäläisvastaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläiset tahot pitivät monia ukrainalaisia ja läntisiä reaktioita Venäjää kohtaan venäläisvastaisina.[69]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lännen ja Venäjän suhteet palaamassa "Pitkään sähkeeseen (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Uskonnonvapaus vaihtelee Venäjällä alueittain (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Putinismin ideologi: Suomi kuuluu Venäjän imperiumiin
  4. ↑ Putinin Venäjän uusi doktriini
  5. ↑ Putinin Venäjän uusi doktriini | Suomen Sotilas www.suomensotilas.fi. Viitattu 10.12.2016.
  6. ↑ Valtiollistava Venäjä tekee virheen Talouselämä. Viitattu 9.12.2016.
  7. ↑ Gorbatsov Neuvostoliiton hajoamisesta: "Älkää sysätkö vastuuta lännen niskaan" iltalehti.fi. Viitattu 9.12.2016.
  8. ↑ Tutkijat HS:lle: Se yllätys muutti Putinin pysyvästi (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat uutiset ulkomaat 20.12.2014
  9. ↑ Teppo Tiilikainen: Helsingissä esiintyvä Aleksandr Dugin: Suomi kuuluu Venäjän imperiumii (Kappale Putinin traumat) Suomenkuvalehti.fi. 17.5.2014. Viitattu 18.6.2015.
  10. ↑ Pääkirjoitus: Edessä uusi kylmä sota?
  11. ↑ USA muodostaa uhkan Venäjälle Sputnik News (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Putin: Naton itälaajentuminen vastaa Berliinin muurin rakentamista
  13. ↑ Nato ja "värivallankumoukset" uhkina Venäjän turvallisuusstrategiassa yle.fi. Viitattu 2.1.2016.
  14. ↑ Venäjän Lavrov syyttää Yhdysvaltoja ryssävihasta – "Kansallinen turvallisuutemme uhattuna" Yle Uutiset. Viitattu 9.12.2016.
  15. ↑ Venäjän ydinaseuhittelu vie tuntemattomille vesille (Arkistoitu – Internet Archive). HS 19.4.2015.
  16. ↑ Kreml raivostui ohjuspuolustusjärjestelmästä, sanoo uhaksi Venäjälle Verkkouutiset. 12.5.2016. Viitattu 13.5.2016. suomi
  17. ↑ Kiistelty Naton ohjuspuolustus otettiin käyttöön – onko se uhka Venäjälle? Yle uutiset ulkomaat. 12.5.2016. Viitattu 13.5.2016. suomi
  18. ↑ Putin: Naton ohjuskilpi on askel kohti varustelukilpaa Yle uutiset ulkomaat. 13.5.2016. Tass, Reuters. Viitattu 13.5.2016. suomi
  19. ↑ Obama: Venäjän aggressio Ukrainassa uhka maailmalle. IS.
  20. ↑ Putin ja Obama puhuivat pitkään – Näin Putin kuvaa tapaamista
  21. ↑ Venäjä esti jälleen YK:n Syyria-päätöslauselman Yle Uutiset. Viitattu 13.4.2017.
  22. ↑ Jopa kymmeniä venäläisiä Wagner-yrityksen palkkasotilaita kuoli USA:n ilmaiskuissa Syyriassa - ”ihmiset haluavat totuuden” iltalehti.fi. Viitattu 23.2.2018.
  23. ↑ Raportti: Venäjä ja USA harjoittelevat sotaa toisiaan vastaan (Arkistoitu – Internet Archive). MTV3 12.08.2015.
  24. ↑ Nato-kenraali: Venäjän koneet eivät käyneet vahingossa Suomen ilmatilassa (Arkistoitu – Internet Archive). HS 29.5.2014.
  25. ↑ Kerola, Päivi: Venäjä kertoi alkavansa partioida pommikoneilla lähellä Yhdysvaltain aluevesiä Yle - Uutiset. 12.11.2014. Viitattu 09.04.2018.
  26. ↑ Venäjä kertoi alkavansa partioida pommikoneilla lähellä Yhdysvaltain aluevesiä Yle 12.11.2014.
  27. ↑ Venäjän ohjussukellusveneet lisänneet partiointia Jäämerellä
  28. ↑ Venäjän koneita kävi lähellä Britannian ilmatilaa – Brittihävittäjät nousivat ilmaan Yle 14.4.2015
  29. ↑ Venäläiset Suomen puolelle siviilikoneen statuksella (Arkistoitu – Internet Archive). Turun Sanomat 29.8.2014.
  30. ↑ Venäläinen lentokone kävi Suomen puolella (Arkistoitu – Internet Archive). Kymen Sanomat 25.8.2014.
  31. ↑ Juhola, Teemu: Venäjä ja Yhdysvallat syyttävät toisiaan lentokoneidensa kahnauksesta Itämeren yllä Yle - Uutiset. 11.4.2015. Viitattu 09.04.2018.
  32. ↑ Jokinen, Kalle: Matkustajakoneet väistelivät Venäjän pommittajia Irlannissa Iltalehti. 4.3.2015. Viitattu 09.04.2018.
  33. ↑ Hakahuhta, Ari: Ruuhka Itämeren yllä: Ennätys viitisenkymmentä Venäjän sotilaskonetta päivässä Yle - Uutiset. 17.12.2014. Viitattu 09.04.2018.
  34. ↑ Frilander, Jenni & Liekari, Tuula: Ilmavoimat julkaisi kuvia Venäjän "poikkeuksellisen vilkkaasta" lentotoiminnasta Itämerellä Yle - Uutiset. 9.12.2014. Viitattu 09.04.2018.
  35. ↑ Venäläinen pommikone teki valehyökkäyksen – brittien tutkat aivan ulalla Uusi Suomi. 30.9.2008. Viitattu 09.04.2018.
  36. ↑ Sputnik News (Arkistoitu – Internet Archive)
  37. ↑ Tutkija: Venäjän imperiumi iskee takaisin Yle Uutiset. Viitattu 10.12.2016.
  38. ↑ Waris, Olli: Hurja skenaario Venäjän hyökkäyksestä Baltiaan - "tapahtuisi äkkiä" Iltalehti. 8.4.2015. Viitattu 09.04.2018.
  39. ↑ Venäläinen TV-juontaja uhkasi USA:ta ydinaseella Ilta-sanomat. 17.3.2014. Viitattu 09.04.2018.
  40. ↑ Tuohinen, Petteri: Brittilehti: Venäjä uhkasi ydinaseilla, jos Nato lisää joukkoja Baltiassa Helsingin Sanomat. 2.4.2015. Viitattu 09.04.2018.
  41. ↑ Venäjä hermostui: Nato hätyyttelee Venäjän rajoja Iltalehti. 17.6.2015. Viitattu 09.04.2018.
  42. ↑ Venäjä elvytti Neuvostoliiton superaseen, tässä on kuoleman juna Verkkouutiset. 28.9.2015. Viitattu 28.9.2015. suomi
  43. ↑ Venäjä siirsi ballistisia ohjuksia Itämerelle – ”Nato-kohteet tuhotaan ensin” verkkouutiset.fi. 22.2.2018. Viitattu 23.2.2018.
  44. ↑ Yle seurasi Putinin puhetta: Venäjä kehittää uusia ydinaseita – miehittämättömiä sukelluslaitteita, ydinvoimalla lentävä risteilyohjus Yle Uutiset. Viitattu 4.3.2018.
  45. ↑ Trumpin mukaan USA aikoo vetäytyä keskimatkan ydinohjukset kieltävästä sopimuksesta Venäjän kanssa: "Pakko on jos kaikki muutkin" Yle Uutiset. Viitattu 5.2.2019.
  46. ↑ Yhdysvallat ilmoittaa vetäytyvänsä ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta – Nato tukee Yle Uutiset. Viitattu 5.2.2019.
  47. ↑ USA vaatii Venäjää tuhoamaan kolmen pataljoonan ydinohjukset viikon kuluessa Yle Uutiset. Viitattu 5.2.2019.
  48. ↑ [1]
  49. ↑ Putin myönsi "isänmaallisten hakkereiden" voineen tehdä kyberiskuja - vertasi taiteilijoihin iltalehti.fi. Viitattu 3.6.2017.
  50. ↑ Putin NBC:lle: Yhdysvaltain vaaleja hakkeroineet voivat olla mistä vain - Aamulehti Aamulehti. 3.6.2017. Arkistoitu 3.6.2017. Viitattu 3.6.2017.
  51. ↑ Venäjän GRU:n iskuista Euroopassa on vastuussa yksi huippusalainen ”yksikkö 29155” www.iltalehti.fi. Viitattu 2.1.2020.
  52. ↑ Venäjän sotilastiedustelun johtajan kuolemaa edelsivät huhut epäsuosioon joutumisesta – vastasi GRU:n kohuoperaatioista lännessä Ilta-Sanomat. 23.11.2018. Viitattu 2.1.2020.
  53. ↑ 7 keskeistä asiaa agentin myrkkymurhan yrityksestä: Mitä tapahtui, missä ja minkä vuoksi Ilta-Sanomat. 7.3.2018. Viitattu 16.3.2018.
  54. ↑ Hermomyrkky Novitshokissa on pelottava ominaisuus, joka helpottaa sen salakuljettamista – nämä 5 asiaa aineesta tiedetään Ilta-Sanomat. 14.3.2018. Viitattu 16.3.2018.
  55. ↑ Pääkirjoitus: Venäjä kokeilee kaikkia rajoja Ilta-Sanomat. 15.3.2018. Viitattu 16.3.2018.
  56. ↑ Venäjä kiisti myrkytysepäilyt, vaatii pääsyä hermokaasunäytteisiin Kaleva.fi. Viitattu 16.3.2018.
  57. ↑ Lehti: Presidentti Ilves haluaa pysyviä Nato-joukkoja Viroon Savon Sanomat. 12.04.2015. Viitattu 09.04.2018.
  58. ↑ Töyrylä, Katariina: Liettua: Baltian maat pyytävät Natolta joukkoja pysyvästi Yle - Uutiset. 14.5.2015. Viitattu 09.04.2018.
  59. ↑ Jukka Huusko: Nato katkaisi yhteistyön Venäjän kanssa Helsingin sanomat. 2.4.2014 2:00. HS. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 19.8.2015. suomi
  60. ↑ Jouko Juonala: Uudet suunnitelmat: Näin Nato vastaa Venäjän aggressioon Ilta-sanomat. 5.2.2015. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 15.8.2015. Viitattu 19.8.2015.
  61. ↑ Mikko Vesa: Nato vastaa Venäjän uhkaan - perustaa "keihäänkärkijoukot" Ilta-Sanomat. 2.9.2014. IS. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 19.8.2015.
  62. ↑ New York Times: Yhdysvallat sijoittaa raskasta aseistusta Baltiaan (Arkistoitu – Internet Archive)
  63. ↑ Suomen johto tuomitsi Venäjän toimet Krimillä ts.fi. Arkistoitu 16.2.2017. Viitattu 16.2.2017.
  64. ↑ Tikka, Juha-Pekka: Reserviläiskirje lukuisissa brittilehdissä: ”Suomi kutsuu MILJOONA miestä ’sodan tullessa'” Verkkouutiset.fi. 22.05.2015. Viitattu 09.04.2018.
  65. ↑ Sputnik News (Arkistoitu – Internet Archive)
  66. ↑ Stone, Jon: Finland writes to 900,000 military reservists amid heightened tensions with Russia The Independent. 22.5.2015. Viitattu 09.04.2018.
  67. ↑ Pudas, Mari: Putin: Tämä on paras turvallisuustakuu Suomelle Iltalehti. 17.6.2015. Viitattu 09.04.2018.
  68. ↑ "Perinteisen sodan mahdollisuus on palannut takaisin": Koko Suomen puolustuskykyä aiotaan parantaa mtv.fi. Arkistoitu 16.2.2017. Viitattu 16.2.2017.
  69. ↑ Lavrov tarttui puheisiin, joiden mukaan Venäjä voisi hyökätä Suomeen: ”Houreisia väitteitä” Ilta-Sanomat. 17.8.2015. Arkistoitu 19.8.2015. Viitattu 19.8.2015.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Länsivaltojen_ja_Venäjän_välinen_kriisi_2014–&oldid=22348921”