Karibia
| Karibia | |
|---|---|
 |
|
| Merialue | Atlantin valtameri |
| Vesialue | Karibianmeri |
| Saaria yht. |
13 itsenäistä ja 17 epäitsenäistä saarivaltiota |
| Suurin saari | Kuuba |
| Muita saaria | Bahama, Hispaniola, Jamaika, Puerto Rico sekä 700 muuta saarta. |
| Pinta-ala | 2 754 000 km² |
| Valtio | |
| Valtio | |
| Territorio | |
| Kunta | |
| Väestö | |
| Väkiluku | 39 169 962 |
| Asutuskeskukset | |
| Tärkein kieli | englanti, espanja, haiti, hollanti, papiamentu, ranska |
Karibia on alue, johon kuuluvat Karibianmeri ja sitä reunustavat saariryhmät Väli-Amerikassa.[1] Karibian erottaa Keski-Amerikasta ja Etelä-Amerikasta Karibianmeri. Saariston pohjois- ja itäpuolella sijaitsevat Atlantin valtameri ja Sargassomeri sekä luoteispuolella Meksikonlahti.
Karibian saariryhmiä ovat Isot-Antillit (Kuuba, Hispaniola, Puerto Rico ja Jamaika), Pienet-Antillit (Windwardsaaret ja Leewardsaaret) ja Bahamasaaret sekä Trinidad ja Tobago. Karibiaan luetaan joskus myös Etelä-Amerikan mantereella oleva Guyana.[2] Koko saaristoon kuuluu yli 7 000 saarta ja luotoa.[3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monella Karibian saarella on tulivuoria, joista osa on aktiivisia.[4] Korkein huippu on Pico Duarte (3 085 metriä) Dominikaanisessa tasavallassa.[5]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karibian ilmasto on lämmin kautta vuoden. Vuorilla voi öisin olla viileää. Rankkasateet ovat yleisiä. Sateisin aika vuodesta on kesäkuusta marraskuuhun, jolloin alueella on hyvin kuumaa ja kosteaa. Esimerkiksi Jamaikan pääkaupungissa Kingstonissa sademäärä on lokakuussa keskimäärin 180 millimetriä. Hirmumyrskyjä esiintyy Karibialla heinäkuusta lokakuuhun.[4]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karibian alkuperäisasukkaita olivat intiaanit, ja alue on nimetty karibien heimon mukaan. Nykyisin alueella asuu paljon afrikkalaisten orjien ja eurooppalaisten jälkeläisiä sekä jonkin verran intialaisia ja kiinalaisia. Alueen yleisimpiä kieliä ovat espanja, englanti, ranska ja hollanti. Jotkut orjien jälkeläiset puhuvat pidgin- ja kreolikieliä.[6]
Suurin osa Karibian väestöstä elää rannikkokaupungeissa. Niiden katutorit ovat suosittuja kauppa- ja kokoontumispaikkoja.[7]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisimpiä viljelystuotteita Karibialla ovat sokeriruoko, banaani, kahvinpavut, tupakka ja kaakao, joita kasvatetaan plantaaseilla. Kalastus ei Karibialla ole erityisen tuottavaa, sillä alueen vesien kalat ovat pienikokoisia. Parhaat kalavedet ovat Bahamalla.[8]
Turismi on joidenkin Karibian saarten tärkein elinkeino. Saarilla on lämmin ilmasto, kauniit maisemat ja hiekkarantoja. Alueella liikkuu paljon risteilyaluksia. Monella saarella on myös kansainvälinen lentokenttä.[9]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karibian valtauskonto on kristinusko. Espanjalaisten ja ranskalaisten entisissä siirtomaissa ihmiset ovat enimmäkseen katolisia, brittien siirtomaissa protestantteja. Muita alueen uskontoja ovat esimerkiksi hindulaisuus, islam, rastafarismi ja voodoo.[10]
Karibian suosituimpia urheilulajeja ovat jalkapallo ja kriketti. Turisteille on tarjolla vesiurheilua, kuten sukellusta, purjehdusta ja lainelautailua.[11]
Musiikki ja tanssi ovat tärkeä osa Karibian kulttuuria. Alueen omia musiikkilajeja ovat esimerkiksi reggae ja calypso.[12]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karibian saaria asuttivat ennen eurooppalaisten tuloa siboneyt, arawakit, taínot ja karibit.[13] Kristoffer Kolumbus rantautui alueelle vuonna 1492, ja sen jälkeen alueen intiaaniväestö tuhoutui valtaosin eurooppalaisten tuomien tautien, pakkotyön ja suoranaisen kansanmurhan seurauksena. Eniten alkuperäistä väestöä on jäljellä Dominicassa. Espanja otti koko Karibianmeren alueen nimellisesti haltuunsa, mutta espanjalaisia siirtokuntia perustettiin lähinnä suurimmille saarille: Hispaniolaan, Kuubaan ja Puerto Ricoon. Intiaaniväestön vähetessä espanjalaiset alkoivat tuoda työvoimaksi orjia Länsi-Afrikasta[13] ja käynnistivät näin vuosisatoja jatkuneen orjakaupan, mistä johtuen useimpien saarien väestö on nykyään pääosin mustaihoista.
Espanjan heikentyessä 1500-luvun lopulta alkaen alueelle alkoivat perustaa siirtokuntia muut eurooppalaiset valtiot.[13] Saarista kilpailivat ja sotivat keskenään Britannia, Ranska ja Alankomaat. Myös Ruotsi omisti pienen Saint-Barthélemyn saaren vuosina 1784–1877 sekä Guadeloupen 1813–1814. Tanskalle kuuluivat puolestaan nykyiset Neitsytsaaret, jotka myytiin Yhdysvalloille vuonna 1917. Monet saaret ovat vaihtaneet omistajaa useaan kertaan.lähde?
Oikeuden kaupankäyntiin alueella saivat eri maiden kauppakomppaniat. Merirosvot ja kaapparit alkoivat hyökkäillä alueen kauppareiteillä ja perustivat tukikohtia,[13] joista monet vakiintuivat myöhemmin siirtokunniksi. Hollannin Länsi-Intia, Englannin Länsi-Intia, Ranskan Länsi-Intia ja Tanskan Länsi-Intia olivat 1600-luvulta 1800-luvulle taloudellisesti merkittäviä erityisesti sokerin-, kahvin- ja tupakantuotannon keskuksina.lähde?
Ranskalle kuuluvan San Domingon orjakapina vuonna 1791 johti lopulta vuonna 1804 ensimmäisen itsenäisen valtion Haitin syntyyn alueelle.[14] Perinteisen plantaasiviljelyn taloudellinen merkitys alkoi vähetä 1800-luvulla, ja orjuus lakkautettiin kaikkialla alueella saman vuosisadan aikana. Tämän jälkeen alueelle alkoi muuttaa entisten mustaihoisten orjien tilalle vapaata työväkeä Aasiasta.lähde?
Espanjaan kuulunut Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi vuonna 1844. Espanjan ja Yhdysvaltojen vuoden 1898 sodan seurauksena Espanja luopui myös Kuubasta, joka itsenäistyi vuonna 1902, ja Puerto Ricosta, joka liitettiin Yhdysvaltoihin.[15]
Useat pienemmät Karibian saarivaltiot itsenäistyivät 1960-luvulta alkaen, joskin osa kuuluu yhä Alankomaiden, Ranskan, Britannian tai Yhdysvaltojen yhteyteen.[16][17]
Itsenäiset valtiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Maa tai alue | Pinta-ala (km²) | Asukasluku (arvio 7/2005) |
Väestötiheys (/km²) | Pääkaupunki | Valtiomuoto | Viralliset kielet | Valuutta | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Antigua ja Barbuda |
443 | 68 722 | 155,1 | St. John’s | edustuksellinen ja perustuslaillinen monarkia |
englanti | XCD | |
 Bahama |
13 940 | 301 790 | 21,6 | Nassau | BSD | |||
 Barbados |
431 | 279 254 | 647,9 | Bridgetown | tasavalta | BBD | ||
 Grenada |
344 | 89 502 | 260,2 | St. George’s | edustuksellinen ja perustuslaillinen monarkia |
XCD | ||
 Jamaika |
10 991 | 2 731 832 | 248,6 | Kingston | JMD | |||
 Saint Kitts ja Nevis |
261 | 38 958 | 149,3 | Basseterre | XCD | |||
 Saint Lucia |
616 | 166 312 | 270,0 | Castries | ||||
 Saint Vincent ja Grenadiinit |
389 | 117 534 | 302,1 | Kingstown | ||||
 Trinidad ja Tobago |
5 128 | 1 088 644 | 212,3 | Port of Spain | tasavalta | TTD | ||
 Dominica |
754 | 69 029 | 91,6 | Roseau | XCD | |||
 Dominikaaninen tasavalta |
48 730 | 8 950 034 | 183,7 | Santo Domingo | espanja | DOP | ||
 Kuuba |
110 860 | 11 346 670 | 102,4 | Havanna | CUP, CUC | |||
 Haiti |
27 750 | 8 121 622 | 292,7 | Port-au-Prince | haiti, ranska | HTG |
Itsehallintoalueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Emämaa | Saari | Pinta-ala (km²) | Asukasluku | Väestötiheys (/km²) | Pääkaupunki | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|---|
 Alankomaat |
 Aruba |
193 | 103 065 | 534,0 | Oranjestad | |
 Bonaire |
288 | 14 006 | 246,3 | Kralendijk | ||
 Curaçao |
444 | 180 592 | 406,7 | Willemstad | ||
 Saba |
13 | 1 424 | 109,5 | The Bottom | ||
 Sint Eustatius |
34 | 3 100 | 147,6 | Oranjestad | ||
 Sint Maarten |
34 | 40 917 | 1 704,0 | Philipsburg | ||
 Britannia |
 Anguilla |
91 | 13 600 | 132,0 | The Valley | |
 Brittiläiset Neitsytsaaret |
153 | 27 000 | 260,0 | Road Town | ||
 Caymansaaret |
264 | 60 456 | 139,5 | George Town | ||
 Montserrat |
120 | 4 655 | Brades | |||
 Turks- ja Caicossaaret |
430 | 32 700 | 45,0 | Cockburn Town | ||
 Ranska |
Guadeloupe |
1 780 | 440 000 | 249,1 | Basse-Terre | |
| Martinique |
1 128 | 400 000 | 132,0 | Fort-de-France | ||
| Saint-Barthélemy |
21 | 7 448 | 354,6 | Gustavia | ||
| Saint Martin |
53 | 35 000 | 675,0 | Marigot | ||
 Yhdysvallat |
 Puerto Rico |
9 104 | 3 989 133 | 430,2 | San Juan | |
 Yhdysvaltain Neitsytsaaret |
346 | 108 448 | 313,1 | Charlotte Amalie |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Graham, Ian: The Caribbean. Sea-to-Sea Publications, 2009. ISBN 9781597711142 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Karibia Eksonyymit. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ Graham 2009, s. 4–5.
- ↑ Caribbean Lonely Planet. Arkistoitu 10.8.2016. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Graham 2009, s. 6.
- ↑ Pico Duarte Summitpost.org. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Graham 2009, s. 8–9.
- ↑ Graham 2009, s. 10–11.
- ↑ Graham 2009, s. 12–13.
- ↑ Graham 2009, s. 14–17.
- ↑ Graham 2009, s. 22–23.
- ↑ Graham 2009, s. 20–21.
- ↑ Graham 2009, s. 24–25.
- ↑ a b c d History of the Caribbean Caribya!. Arkistoitu 12.8.2016. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Haitian Revolution (1791–1804) BlackPast.org. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Spanish American War Caribya!. Arkistoitu 28.8.2016. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Socialism and Politics Caribya!. Arkistoitu 28.8.2016. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Independence and Territories Caribya!. Arkistoitu 28.8.2016. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karibia Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
