Pappila (Hämeenkyrö)
Pappila on kylä ja virkatalo Hämeenkyrön kunnassa.[1] Virallisen kylännimen sijaan yleisesti puhutaan Hämeenkyrön kirkonkylästä. Kirkonkylä on kunnan historiallinen ja hallinnollinen keskus.
Aiemmin Hämeenkyrön kirkonkylä oli muodosti oman tilastollisen taajamansa. Esimerkiksi väestönlaskennassa 1970 Hämeenkyrössä oli neljä tilastollista taajamaa: Järvenkylä-Kostula (420 as.), Kirkonkylä (1 210 as.), Kyröskoski (2 829 as.) ja Kyröspohja (278 as.).[2] Suomen kuntia esittelevän kirjasarjan vuoden 1984 teoksessa Kirkonkylä mainitaan yhtenä kolmesta Hämeenkyrön taajamasta.[3] Vuoden 1985 väestönlaskennassa nämä tlastolliset taajamat olivat: Järvenkylä-Kostula (304 as.), Kirkonkylä (1 571 as.) ja Kyröskoski (3 014 as.).[4] Sittemmin kirkonkylän taajamarakenne on kasvanut yhteen aiemman Kyröskosken taajaman kanssa; vuoden 1995 lopun taajamatilastossa Hämeenkyrön kirkonkylää ei enää listata taajamaksi, mutta Kyröskosken asukasluku on kasvanut 5 613:een.[5] Vuoden 2023 lopussa kirkonkylänkin sisältävän Kyröskosken tilastollisen taajaman pinta-alaksi kirjattiin 15,66 neliökilometriä ja väkiluvuksi 6 629 asukasta.[6]
Hämeenkyrön kirkokylässä sijaitsevat muun muassa vuonna 1782 rakennettu puinen Hämeenkyrön kirkko,[7][8] Hämeenkyrön kotiseutumuseo (viljamakasiini vuodelta 1820),[9] Hämeenkyrön pappila (Isopappila vuodelta 1849),[10][8] Hämeenkyrön vanha hautausmaa (1870-luku) kappeleineen (1895)[11][8] sekä uudemmista rakennuksista muun muassa Hämeenkyrön sosiaali- ja terveysasema.[12] Hämeenkyrön vanha keskusta on suojeltu kulttuuriympäristö ja listattu Museoviraston ylläpitämään Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.[8]
Kirkonkylässä sijaitsevan Hämeenkyrön vanhan kunnantalon lähistölle tai paikalle on jo vuosia hahmoteltu uutta Hämeenkyrötaloa.[13][14]
-
Hämeenkyrön kirkko (1782). -
Hämeenkyrön pappilan rakennus kirkonkylässä. -
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pappila Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 5.12.2024.
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970, s. 26–83. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Kirjan verkkoversio Kansalliskirjaston Doria-arkistossa (pdf) (viitattu 5.12.2024).
- ↑ Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), , Otava, 1984 (ISBN 951-1-07703-1, viitattu 5. joulukuuta 2024), Hämeenkyrö , s. 74-79 (Osa 2: Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa)
- ↑ Kunnittaiset tiedot (Hämeenkyrön taajamat, s. 78) Suomen virallinen tilasto VI C:107; Väestönlaskenta 1985, Osa V. 1988. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2024.
- ↑ Taajamat 1995, s. s. 63 (Hämeenkyrön taajamat). (Väestölaskenta 1995: Osa 4) Helsinki: Tilastokeskus, 1997. ISBN 951-727-322-3 Verkkoversio (PDF) (viitattu 5.12.2024).
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2023 (valitaan väkiluku 31.12. (2023) ja taajamaksi Kyröskoski) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2024.
- ↑ Hämeenkyrön kirkko hameenkyronseurakunta.fi. Viitattu 5.12.2024.
- ↑ a b c d Hämeenkyrön vanha keskusta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, rky.fi. Museovirasto. Viitattu 5.12.2024.
- ↑ 25.Kotiseutumuseo visthameenkyro.fi. Viitattu 5.12.2024.
- ↑ 19.Isopappila visthameenkyro.fi. Viitattu 5.12.2024.
- ↑ Vanhan hautausmaan kappeli hameenkyronseurakunta.fi. Viitattu 5.12.2024.
- ↑ Hämeenkyrön sosiaali- ja terveysasema Pirkanmaan hyvinvointialue, pirha.fi. Viitattu 5.12.2024.
- ↑ Aulis Alatalo: Hämeenkyrön kunnanvirasto rakennetaan kokonaan uudelleen – paikka säilyy suojellulla alueella (tilaajille) aamulehti.fi. 30.9.2019. Viitattu 5.12.2024.
- ↑ Tuukka Olli: Hallitus: Hämeenkyrötalon hanketta jatketaan – Asia etenee valtuuston pöydälle (tilaajille) oivaseutu.fi. 24.4.2024. Viitattu 5.12.2024.
