Kyröskosken sähkörautatie
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli kertoo itse rautatiestä hyvin vähän. |
Kyröskosken sähkörautatie oli Hämeenkyrön Kyröskoskella sijainnut sähköistetty kapearaiteinen teollisuusrautatie, joka valmistui 1914. Radalla kuljetettiin puuta Kyro Oy:n Kyröskosken tehtaille Kyrösjärven rannasta olevalta sahalta.
Kalusto tarkastettiin vuonna 1944 sotakorvauksia silmällä pitäen, mutta neuvostoliittolaiset asiantuntijat hylkäsivät kaiken heidän tarkoituksiinsa sopimattomina.
Kyröskosken rata oli viimeinen Suomessa kaupallisessa käytössä ollut kapearaiteinen teollisuusrata, kun sillä liikenne päättyi marraskuussa 1989. Se korvattiin massapuukuljettimella.
Radalla liikennöi 2 sähköveturia. Numero 1 on säilynyt yksityishenkilön omistuksessa ja sähköveturi numero 2 (ASEA 234/1937) on Minkiön kapearaidemuseossa Jokioisten museorautatiellä. Ykkönen on ajokuntoinen ja liikkuu erikoistilaisuuksissa varta vasten rakennetuilla radanpätkillä generaattorin avulla, kakkonen kaipaisi perushuollon, koska sille ei ole tehty saapumisen jälkeen muuta kuin joitakin siirtoja.
Radan vaunuista pari on ykkösen mukana ja loput Minkiöllä. Museorautatielle tulleet vaunut ovat tosin pelkkiä kehikkoja, koska joku luovuttajista repi niistä puuosat polttopuiksi. Osasta vaunuja kehikotkin katosivat eli museoon tuli niiden osalta pelkkiä telejä. Näitä telejä on sittemmin hyödynnetty runsaasti työkalustossa.
Lauantaina 28. elokuuta 2010 yksi Kyröskosken vaunukehikoista varustettiin väliaikaisella pohjapalkituksella ja sitä käytettiin Humppilaan varastoitavaksi siirrettävien pienten kalustonosien siirtämiseen kahdelle Kyröskosken telille asennettuna. Kokeilu vaati varovaisuutta ajossa mutta onnistui suunnitellusti. Veturina operaatiossa oli TU4 2091 -dieselveturi [1]