Kuusijärvi (Kuru)
| Kuusijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Karjulanjoen valuma-alue (35.36) |
| Laskujoki | Vehkakoski [1] |
| Järvinumero | 35.362.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 124,5 m [1] |
| Rantaviiva | 19,21 km [2] |
| Pinta-ala | 1,46516 km² [2] |
| Suurin syvyys | 18 m [3] |
| Saaria | 4 [1] |
 Kuusijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kuusijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä Kurun taajaman lähellä sijaitseva järvi. Siihen on salmen kautta yhteydessä Kuorejärvi, jonka vedenpinta on samalla korkeudella.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 147 hehtaaria eli 1,5 neliökilometriä. Se on 4,5 kilometriä pitkä ja 1,6 kilometriä leveä. Järven antama paikallinen vaikutelma on vieläkin kapeampi, sillä leveissä kohdissa sen laajuus rikkoontuu saarien ja nieminen vuoksi. Järven pohjoisosa Taikinalammi muodostaa oman järvenosansa, joka on yhteydessä muuhun järveen kapean ja matalan Taikinasalmen kautta. Haukkajoki laskee juuri Taikinalammiin ja sen salmi on syntyt Leukakivenvuoren niemen pohjoispään eteen ja sama niemi piilottaa Viitasaaren suojaan 600 metriä pitkän Kuusitaipaleenlahden. Järven eteläosa alkaa Matosalmen kohdalla ja se haarautuu kahdeksi lahdeksi, joista Kylmälahti on umpinainen ja toisen eteläpäässä sijaitsee luusua ja siitä alkava Vehkakoski. Kuorejärven vedenpinta on samalla korkeudella Kuusijärven kanssa. Suomen ympäristökeskuksen viranomaiset kohtelevat näitä saman järven eri osia kuitenkin omina järvinä. Niin tehdään myös tässä artikkelissa.[2][1]
Järvellä on kartan mukaan neljä saarta. Viitasaari sijaitsee Kuusitaipaleenlahden eteläpuolella. Se on 550 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Sen eteläpuolella sijaitsee Kulosaari, joka on 500 metriä pitkä ja 240 metriä leveä. Saarten pinta-alat ovat kartasta mitattuna vastaavasti 9 hehtaaria ja 7 hehtaaria. Kulosaaren eteläpuolella sijaitsevat kaksi pienempää saarta.[1]
Järven rantaviivan pituus on 19 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa metsämaata, mutta eteläpäässä Vehkakosken ympäristössä ulottuvat kolmen maatilan pellot rantaan asti. Järven asutus on haja-asutusta ja maatiloja on yhteensä viisi. Muu asutus on kinteää asutusta tai vapaa-ajan asutusta. Rannoille on rakennettu noin 50 vapaa-ajan asuntoa. Järvelle tulee etelän suunnalta Kurusta kaksi tietä, jotka ohittavat järven sen eri puolilta. Niistä haarautuvilta teiltä pääsee järven eri rannoille.[2][1][4]
Luontoarvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee laajan ja metsävaltaisen valuma-alueensa eteläosassa ja lähes kaikki valuma-alueen vedestä virtaa järven läpi. Veden laskennallinen viipympä järvessä on 89 vuorokautta, mikä on vähän, sillä järven vesi vaihtuu näin ilmaistuna neljästi vuodessa. Järven vedenlaatua on tutkittu muutaman kerran. Vedenvärion erittäin ruskeaa, mikä johtuu valuma-alueen metsä- ja suovaltaisuudesta. Väri tulee vedessä olevasta humuksesta, jonka pitoisuus on tutkitun veden suuren kemiallisen hapenkulutuksen vuoksi suuri. Järven veden puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, joten veden happamuustaso on laskenut happaman puolelle. Joskus 1970-luvulla on happamuustaso laskenut jopa alle tason pH 5, mutta on onneksi toipunut siitä siedettävämmälle tasolle. Nykyään veden happamuustaso vaihtelee arvon pH 6 ala- tai yläpuolella. Veden ravinnetasot ovat lievästi rehevöityneen järven tasolla tai normaalit. Veden fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet eri tutkimuskertoina voimakkaasti, mikä johtunee veden suuresta läpivirtaamasta. Sen sijaan veden typpipitoisuudet ovat luonnontasoa. Talvella 2003 havaittiin järven pohjan lähellä voimkasta sisäistä kuorimtusta. Silloin olivat alusvedessä fosforipitoisuudet 10-kertaiset päällysveden pitoisuuksiin verrattuna. Sisäinen kuormitus katsotaan alkavan, kun happipitoisuudet laskevat liiaksi. Näin käykin järven veden lämpötilakerrostuessa ja silloin voi pohjan lähellä syntyä happikatoa. Järven happitilanne vaihtelee kuitenkin yleensä tyydyttävästä hyvään. Järvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi.[3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Näsijärven–Ruoveden alueen (35.3) Karjulanjoen valuma-alueella (35.36), jonka Kuusijärven–Haukkajoen alueeseen (35.362) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 124,5 metriä mpy.[1][3]
Järvi saa suuren osan vedestänsä Haukkajoesta, joka laskee siihen Taikinalammiin Haukkajärvestä. Järveen laskee suoraan Kuorejärvi (19 ha), jonka lasku-uomaan laskee vielä Särkijärvikin (3 ha). Korpijärvellä (4 ha) on aivan oma laskuojansa.[1][3]
Järven lasku-uoma on lyhyt Venhkakoski, joka laskee Alainenjärveen, joska vesireitti jatkaa Mäkelänjärven läpi ja Karjulanjokena se laskee Näsijärven Vankaveteen Haukkaojansuun nimisenä.[1][3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosien 1959–1984 peruskartoissa oli suurin eroavaisuus lähinnä vapaa-ajan asuntojen rakentaminen. Metsien ojitus oli suoritettu ennen vuoden 1959 kartan julkaisua.[5][6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Kuusijärvi, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ a b c d e Kuusijärvi (35.362.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Kuusijärvi, Ylöjärvi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2213 08 Pyydysmäki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1959. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2213 08 Pyydysmäki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1984. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2213 08 Pyydysmäki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1992. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
