Kuninkuusravit 1924
Kuninkuusravit 1924 | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Paikkakunta | Lahti | ||||||
Ravirata | Lahden ravirata | ||||||
Ajankohta | 13.–14. syyskuuta 1924 | ||||||
Ravikuningas | Huovi | ||||||
|
Kuninkuusravit 1924 olivat ensimmäiset Kuninkuusravit. Ne järjestettiin 13.–14. syyskuuta 1924 Lahden raviradalla. Ravikuninkuuden voitti Evert Järvisen omistama Huovi, jonka ohjasti hänen poikansa Leo Järvinen.[1]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Hämeen Hippos järjesti ensimmäiset ”Kuninkuusajojen” nimellä kulkeneet ravikilpailut jo vuonna 1913 Tampereen Hippoksella. Niiden oli tarkoitus jatkua vuosittain, mutta ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman taloudellinen epävarmuuden johdosta vuoden 1913 kuninkuusajot eivät saaneet jatkoa.[2] 1920-luvun alun nousukausi lisäsi jälleen kiinnostusta raviurheiluun, ja Lahden Hevosystäväinseura päätti järjestää omat kuninkuusajonsa syksyllä 1924. Taustalla oli myös, että ”ravikuninkaan” nimitystä käytettiin samanaikaisesti useasta eri hevosesta. Vasta Lahden kuninkuuskilpailusta tuli jatkuva tapahtuma ja se vakiinnutti asemansa vuoden kohokohtana.[3][4] Tampereen kuninkuusajojen ohella niiden edeltäjänä voidaan pitää myös Suurta orikilpailua, joka järjestettiin viimeisen kerran juuri vuonna 1924.[5]
Kuninkuuskilpailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen kuninkuusajon kilpailumatkat olivat myöhempien vuosien tavoin 1 609, 2 000 ja 3 000 metriä. Nykyisistä ryhmäajoista poiketen mailin matka juostiin yksitellen niin sanottuna ennätysajona, 2 000 metriä kolmen hevosen ryhmissä ja 3 000 metriä pareittain hevosten lähtiessä eri puolilta rataa. Kokonaisajan sijaan paremmuus ratkaistiin sijapisteillä. Kokonaiskilpailun voittajan piti sääntöjen mukaan myös voittaa ainakin yksi osalähtö. Kahden pisimmän matkan ykköspalkinnot olivat 1 000 ja 1 500 markkaa, ja lisäksi palkittiin kokonaiskilpailun neljä parasta. Kuninkuusajon ohella kaksipäiväisten kilpailujen ohjelmassa oli myös muita lähtöä. Niihin osallistui yhteensä yli 80 hevosta. Suomen Ravirengas toimi lauantain ja Lahden Hevosystäväinseura sunnuntain kilpailujen järjestäjänä.[1][3]
Vuonna 1908 valmistunutta ravirataa kunnostettiin kilpailuja varten muun muassa salaojituksella sekä raivaamalla alueelle kasvanutta metsikköä. Lisäksi rakennettiin katsomoita sekä uusi paviljonki tuomaritorneineen.[6] Lehtitietojen mukaan rata oli kilpailujen aikana hyvässä kunnossa ja paikalla oli myös runsaasti yleisöä.[3] Hevosellaan osallistunut everstiluutnantti K. O. Knuuttila kuitenkin kertoi radan olleen kapea, eikä tuomaritornista ollut näkyvyyttä koko matkalle. Hänen mukaansa kaupungin puoleinen kaarre kulki pienen mäen takana ja keskikentällä kasvoi edelleen näkyvyyttä haitanneita puita.[1]
Kuninkuuskilpailuun ilmoitettiin yhdeksän hevosta, joista myöhemmin ravikuninkuuden voittanut Pamun-Humu joutui jäämään pois jalkavamman vuoksi. Kilpailun ehdoton ennakkosuosikki oli Huovi. Sen ainoaksi mahdolliseksi haastajaksi povattiin Vihtori Seppälän omistamaa Kirriä, joka tietojen mukaan oli harjoituksissa saavuttanut huippuaikoja. Myös Kirri saavutti myöhemmin ravikuninkuuden.[3] Lisäksi kilpailuun osallistui muun muassa M. E. Takalan omistama Erakko, joka muutamaa vuotta aikaisemmin oli mukana Tampereen taistelussa pakko-otettuna punaisten puolella.[7]
Avausmatkana ollut 2 000 metriä juostiin kolmessa ryhmässä. Ensimmäisessä kilpailivat Tommi II, Otava ja Opin-Jaska, joiden suoritusten ei kerrottu sykähdyttäneen yleisöä. Kovatasoisin oli toinen ryhmä, jossa ravasivat Erakko, Tahti ja Huovi. Sen voittajaksi selviytyi Huovi 1,4 sekunnin erolla ennen Tahtia. Kolmannessa ryhmässä juoksivat ainoastaan Kirri ja Sorto, ensinmainitun voittaessa yli kuuden sekunnin erolla. Kirri tulos 3.09,4 oli myös avausmatkan nopein ennen Huovia ja Tahtia.[3][8]
Lauantain kilpailut päättäneessä 1 609 metrin ennätysajossa nopein oli Huovi, laukanneen Kirrin sijoittuessa kolmanneksi. Huovi rikkoi samalla Ajatuksen 18 vuotta vanhan SE-tuloksen 2.32,2 juoksemalla uudeksi ennätykseksi 2.31,8.[3] Toiseksi sijoittuneen Sorron aika oli 2.37, 8 ja Kirrin 2.38,2.[8]
Sunnuntain päätösmatkan nopein oli jälleen Huovi ajalla 4.44,6 Kirrin sijoittuessa kahden kymmenyksen erolla toiseksi. Huovi rikkoi samalla myös Riuskan entisen SE-tuloksen 4.46,8.[3] Kolmas oli Tahti ajalla 4.49,6. Kokonaiskilpailun voitti Huovi neljällä sijapisteellä ennen Kirriä. Kolmanneksi sijoittui paremman yhteisaikansa perusteella Sorron kanssa tasapisteisiin päätynyt Tahti.[8]
Osallistujat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hevonen | Kasvattaja | Omistaja | Ohjastaja |
---|---|---|---|
Erakko | tuntematon, Ilmajoki | M. E. Takala, Ylihärmä | M. E. Takala |
Huovi | Edvard Raatikainen, Karttula | Evert Järvinen, Toijala | Leo Järvinen |
Kirri | Frans Österman, Perniö | Vihtori Seppälä, Lahti | Vihtori Seppälä |
Opin-Jaska | Kalle Saarinen, Helsinki | ||
Otava | Oskari Raitio, Piikkiö | ||
Sorto | Pekka Matikainen, Parikkala | Eino Koskinen, Mäntsälä | |
Tahti | Tuomas Tiira, Käkisalmi | Kyösti Massinen, Iitti | |
Tommi II | Karl Karlberg, Helsingin mlk |
Tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokonaiskilpailun palkinnot: 2 500 – 1 250 – 750 – 500 mk.[8]
Sijoitus | Hevonen | 2000 m | 1609 m | 3000 m | Pisteet | Kokonaisaika |
---|---|---|---|---|---|---|
1. | Huovi | 2. | 1. | 1. | 4 | 10.28,6 |
2. | Kirri | 1. | 3. | 2. | 6 | 10.32,4 |
3. | Tahti | 3. | 4. | 3. | 10 | 10.43,0 |
4. | Sorto | 4. | 2. | 4. | 10 | 10.47,0 |
5. | Tommi II | 6. | 5. | 5. | 16 | 11.04,0 |
6. | Erakko | 5. | 6. | 6. | 17 | 11.06,4 |
– | Otava | 7. | hyl | 7. | – | – |
– | Opin-Jaska | hyl | 7. | 8. | – | – |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aalto, Jouni (toim.): Kaikkien aikojen Kuninkuusravit. Espoo: Suomen Hevosurheilulehti, 2006. ISBN 951-95441-9-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Aalto 2006, s. 8–9.
- ↑ Aalto 2006, s. 6–7.
- ↑ a b c d e f g Aalto 2006, s. 104–105.
- ↑ Suuret kuninkuusajot Lahteen. Maaseudun Sanomat, 3.8.1924, nro 177, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.12.2020.
- ↑ Pesu, Vili: Raviurheilun maailma, s. 188–189. Ranua: Mäntykustannus, 2008. ISBN 978-952-57121-1-7
- ↑ Lahden kilpa-ajorata ja kuninkuusajot. Lahti, 4.9.1924, nro 103, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.12.2020.
- ↑ Sarapää, Kyösti: ”Matti Edvard Takala: Eteläpohjalainen apostoli ja toisinajattelija”, Teoksessa: Lähtö hyväksytty, s. 26–36. (toim. Veijo Toivonen) Nastola: Veijo Toivonen, 2007. ISBN 978-952-99128-8-9
- ↑ a b c d Lahden suuret ravikilpailut. Lahti, 16.9.1924, nro 108, s. 1, 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.12.2020.