Vielä pari viikkoa ennen Kuninkuusraveja kilpailun suurin ennakkosuosikki oli heinäkuun alussa Suur-Hollola-ajon voittanut Uno. Hevonen kuitenkin antoi Lahdessa positiivisen dopingnäytteen ja Suomen Hippos asetti sen kilpailukieltoon.[1] Tasaiseksi ennakoidun kuninkuuskilpailun suosikiksi nousi nyt ensimmäistä kertaa mukana ollut Rikhart. MUihin mahdollisiin menestyjiin laskettiin kaksi edellistä titteliä voittanut Pette, vuoden 1992 ravikuningas Ponseri sekä K.K. Kössi.[2]
Avausmatkan voitti lähtökiihdytyksestä asti johtanut Rikhart. Rinnalla juosseen Petten ravi heikkeni loppusuoralla ja lopulta se laukkasi maaliin. Toiseksi tuli Pysteri ja kolmanneksi Tähti-Virka. Suosikeista Ponseri juuttui Petten taakse vaille kiritilaa ja oli maalissa viides.[3]
Rikhart voitti myös mailin ylivoimaisesti johtopaikalta. Päätösmatkalle ohjastaja-valmentaja Pekka Vilpponen valitsi ykkösradan ja ilmoitti tähtäävänsä jälleen keulapaikalle. Rikhart onnistuikin pitämään sisäradalta johtopaikan ja sai rinnalleen K.K. Kössin, joka piti matkavauhdin reippaana. K.K. Kössin väsyttyä viimeisellä takasuoralla uhkaajaksi nousi takajoukoista kirinyt Arafat, mutta Rikhart piti niukasti voittoon. Kahden osalähdön jalkeen toisena ollut Pysteri epäonnistui päätösmatkalla ja putosi kokonaiskilpailun kolmanneksi Arafatin jälkeen.[4]
Kuningatarkilpailun avausmatkan voitti 600 metrin jälkeen kärkeen siirtynyt Luisteri, joka teki samalla uuden tammojen 2 100 metrin SE-tuloksen 24,8a. Johtavan rinnalla juossut Tytön-Säihke oli toinen ja Luisterin taakse vaille kiritilaa jäänyt Tähti-Virka kolmas.[5]
Luisteri voitti myös sunnuntain mailin johtopaikalta Tytön-Säihkeen laukatessa maalisuoralle kaarruttaessa.[6] Päätösmatkalla Luisteri kiihdytti jälleen kärkeen ja sai pian rinnalleen I.P. Sukkulan, joka siirtyi loppukaarteessa edelle ja voitti uudella 3 100 metrin SE-tuloksella 26,5a. Se oli myös neljä kymmenystä nopempi kuin Rikhartin voittoaika oriiden kilpailussa. Toiseksi jäänyt Luisteri onnistui säilyttämään kokonaiskilpailun johtonsa ja voitti kuningatartittelin 0,6 sekunnin erolla. I.P. Sukkula menetti voittonsa maililla, jossa se laukkasi lähtökiihdytyksessä lähes hylkäykseen.[7]
↑Niittynen, Riku: JOnas Laukko lämminveristen ykkönen Kuninkuusraveissa. Helsingin Sanomat, 30.7.1995, s. C 3. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 5.6.2022.