Kuivasilmäisyys

Vaikeasti kuivunut silmä

Kuivasilmäisyys on monimuotoinen ja taustaltaan monitekijäinen silmän pinnan sairaus tai oire. Sitä pidetään todennäköisesti yleisimpänä silmäsairautena. Eri tutkimustavoilla on päädytty esiintyvyysarvioihin, jotka ovat vaihdelleet välillä 5–50 %.

Syyt ja riskitekijät

Noin 90 %:ssa tapauksista kuivasilmäisyyden merkittävin taustatekijä on kyynelten liiallinen haihtuminen. Joskus kuivasilmäisyys kuitenkin johtuu riittämättömästä kyynelten erityksestä. Molemmat tekijät aiheuttavat kyynelnesteen väkevöitymistä, minkä seurauksena silmän pinta ärtyy ja siihen kehittyy tulehduksellisia muutoksia.

Kuivasilmäisyyden riskitekijöitä ovat korkeampi ikä, naispuolisuus, ilmastointi, sisäilman kuivuus, näyttöpäätetyö, silmän epäpuhtaudet, silmäluomen virheasento, silmän alueelle kohdistettu kirurgia, eräät silmäsairaudet, tietyt systeemiset sairaudet ja tiettyjen lääkkeiden käyttö. Kyynelnesteen eritys vähenee luontaisesti iän myötä, ja kuivasilmäisyys onkin yleisempää yli 40-vuotiailla kuin tätä nuoremmilla. Silmäsairauksista luomireunan tulehdus aiheuttaa kuivasilmäisyyttä. Vastaavia oireita voivat aiheuttaa allergiset reaktiot ja sarveiskalvon sairaudet. Systeemisistä sairauksista esimerkiksi fibromyalgiaan, reumaan ja Sjögrenin oireyhtymään liittyy kuivasilmäisyyden korkeampi esiintyvyys. A-vitamiinin puutos aiheuttaa kseroftalmiasta johtuvaa silmien kuivumista. Masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsivillä kuivasilmäisyyden esiintyvyys on arviolta kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät ja trisykliset masennuslääkkeet voivat osaltaan aiheuttaa silmien kuivumista. Myös epätyypillisiin antipsykootteihin voi kuulua sivuvaikutuksena silmien kuivumista. Kuivasilmäisyyttä aiheuttavia tai pahentavia lääkkeitä voivat olla myös beetasalpaajat, nesteenpoistolääkkeet, jotkin silmänpainelääkkeet, e-pillerit, antihistamiinit ja silmätippojen säilöntäaineet. Kirurgisista toimenpiteistä taittovirheiden korjaamiseksi suoritetut laserleikkaukset aiheuttavat silmien kuivumista.

Esimerkiksi pöly ja tuuli voivat olla kuivasilmäisyyden oireita voimistavia ärsykkeitä. Myös vähäinen silmien räpyttely lisää oireita.

Oireet, diagnostiikka ja hoito

Kuivasilmäisyys ilmenee kuivuuden, väsymisen ja hiekan tai roskan tuntemuksina silmissä. Samalla silmä voi olla kirvelevä ja kutiava. Joskus kuivasilmäisyyteen voi liittyä silmien voimakasta vetistämistä ja vaihtelevaa näöntarkkuutta. Kuivuneiden silmien sisänurkissa voi esiintyä aamuisin tahmeaa eritettä.

Kuivasilmäisyyden hoito perustuu kostuttavien silmätippojen käyttöön ja sen tarkoitus on tulehdus- ja ärsytystilan rauhoittaminen. Usein silmätippoja on tarpeen annostella hoidon ensimmäisen kuukauden aikana vähintään 4–6 kertaa päivässä. Silmälääkärin seurannassa voidaan käyttää kortikosteroidisilmätippoja ja tarvittaessa aloittaa pitkäkestoinen hoito siklosporiinitipoilla. Pitkittynyt ja vaikea kuivasilmäisyys vaatii usein lisäselvityksiä, joissa biomikroskoopilla tutkitaan luomen reunan tilanne ja kyynelnesteen ominaisuudet. Tarvittaessa silmän pinnalle voidaan tehdä topografiatutkimus ja kyynelnesteen osmolaliteetti saatetaan mitata. Kyynelnesteen erityksen vähyys voidaan todeta Schirmerin testillä.

Kuivasilmäisyyden hoidossa hyödyksi on altistavien tekijöiden välttäminen mahdollisuuksien mukaan. Silmätippojen ohella saatetaan käyttää haihtumista estäviä suojalaseja. Lisäksi omega-3-valmisteista on todettu olevan hyötyä. Jos Meibomin rauhasissa todetaan tukkeutuminen, luomen reunan haudutteluhoidosta on usein hyötyä silmien kuivuudesta kärsivälle.