Krisztián Pars
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Krisztián Pars | |||
Maa:  Unkari
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Lontoo 2012 | moukarinheitto | |
| MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Daegu 2011 | moukarinheitto | |
| Hopeaa |
Moskova 2013 | moukarinheitto | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Helsinki 2012 | moukarinheitto | |
| Kultaa |
Zürich 2014 | moukarinheitto | |
 Pronssia |
Barcelona 2010 |
moukarinheitto | |
Krisztián Pars (s. 18. helmikuuta 1982 Körmend) on unkarilainen yleisurheilija, joka kilpailee moukarinheitossa.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pars voitti kultaa Bydgoszczin alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa 1999 ja Grosseton alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2001[2]. Hän sijoittui viidenneksi Ateenan olympialaisissa 2004, seitsemänneksi Helsingin MM-kilpailuissa 2005, kuudenneksi Göteborgin EM-kisoissa 2006 ja viidenneksi Osakan MM-kilpailuissa 2007.[1]
Pekingin olympialaisissa 2008 Pars nousi väliaikaisesti hopealle, kun alun perin toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet valkovenäläiset Vadzim Dzevjatouski ja Ivan Tsih’an hylättiin dopingin käytön vuoksi.[3] CAS kuitenkin kumosi päätöksen dopingtestauksen puutteiden vuoksi, ja Pars putosi takaisin neljänneksi.[4]
Ennen Berliinin MM-kilpailuja 2009 Parsilla oli 18 kilpailun pituinen voittoputki ja hän oli heittänyt kauden kärkituloksen 81,43 m[5], mutta Berliinissä hän jäi neljänneksi tuloksella 77,45 m.[1] Hän sai pronssia Barcelonan EM-kilpailuissa 2010 tuloksella 79,06.[6] Daegun MM-kilpailuissa 2011 hän sai hopeaa tuloksella 81,18. Pars voitti kultaa Helsingin EM-kilpailuissa 2012 tuloksella 79,72.[1] Lontoon olympialaisissa hän voitti kultaa kolmannen kierroksen heitollaan 80,59[7]. Moskovan MM-kilpailuissa 2013 hän sai hopeaa tuloksella 80,30[7]. Zürichin EM-kisoissa 2014 hän voitti kultaa uudella ennätyksellään ja maailman kauden kärkituloksella 82,96.[8] Pekingin MM-kilpailuissa 2015 hän sijoittui neljänneksi ja Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 seitsemänneksi. Hän karsiutui loppukilpailusta Lontoon MM-kilpailuissa 2017 ja Dohan MM-kilpailuissa 2019 sekä Münchenin EM-kilpailuissa 2022.[1][7]
Pars on sijoittunut IAAF:n yleisurheilufinaalissa toiseksi vuosina 2007 ja 2008 ja kolmanneksi vuosina 2004, 2006 ja 2009. Hän voitti maanosien cupin 2014.[1][7]
Pars antoi tammikuussa 2018 positiivisen dopingnäytteen ja sai 1,5 vuoden kilpailukiellon ajalle 13.1.2018–12.7.2019.[9]
Henkilökohtaiset ennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Moukarinheitto: 82,69 (2014)
- Kiekonheitto: 53,80 (2006)
- Kuulantyöntö: 16,03 (2006)
Lähteet: IAAF[1], Tilastopaja[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Krisztián Pars Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ European Junior Championships (Men) (englanniksi)
- ↑ Karjalainen nousi olympianeloseksi ts.fi. 12.12.2008. Turun Sanomat. Viitattu 13.12.2008.
- ↑ Valkovenäläiset moukarimiehet saavat olympiamitalinsa takaisin yle.fi. 10.6.2010. Viitattu 30.8.2011.
- ↑ Mulkeen, Jon: Men's Hammer Throw - PREVIEW berlin.iaaf.org. 9.8.2009. IAAF. Arkistoitu 11.3.2012. Viitattu 27.8.2009. (englanniksi)
- ↑ Hammer Men Final European Athletics. 28.7.2010. Viitattu 31.7.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e Krisztián Pars Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
- ↑ Saarinen, Ossi: Söderberg kahdeksas kovatasoisessa moukarifinaalissa Yle Urheilu. 16.8.2014. Viitattu 16.8.2014.
- ↑ IAAF Newsletter 194 28.6.2018 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Krisztián Parsin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (unkariksi)
- Krisztián Pars Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
|
1900: John Flanagan | 1904: John Flanagan | 1908: John Flanagan | 1912: Matt McGrath | 1920: Patrick Ryan | 1924: Frederick Tootell | 1928: Patrick O’Callaghan | 1932: Patrick O’Callaghan | 1936: Karl Hein | 1948: Imre Németh | 1952: József Csermák | 1956: Harold Connolly | 1960: Vasili Rudenkov | 1964: Romuald Klim | 1968: Gyula Zsivótzky | 1972: Anatoli Bondartšuk | 1976: Juri Sedyh | 1980: Juri Sedyh | 1984: Juha Tiainen | 1988: Sergei Litvinov | 1992: Andrei Abduvalijev | 1996: Balázs Kiss | 2000: Szymon Ziółkowski | 2004: Kōji Murofushi | 2008: Primož Kozmus | 2012: Krisztián Pars | 2016: Dilšod Nazarov | 2020: Wojciech Nowicki | 2024: Ethan Katzberg |
