Kotiteollisuusopisto

Kotiteollisuusopisto oli aiemmin Suomessa oppilaitos, joka valmisti kotiteollisuusopettajia ja -neuvojia.

Toiminta

Kotiteollisuusopistoista vuonna 1930 annetun asetuksen mukaan kotiteollisuusopiston tarkoituksena oli valmistaa kotiteollisuusopettajia ja kotiteollisuusneuvojia.

Kotiteollisuusopistot, joita oli erikseen mies- ja naisoppilaita varten, olivat maataloushallituksen valvonnan alaisia.

Koulut

Miesten kotiteollisuusopistossa oli puu- ja metallityöosasto ja naisten kotiteollisuusopistossa oli yhdistetty kutoma- ja ompeluosasto. Opetuksen tarve huomioon ottaen voitiin maataloushallituksen suostumuksella kotiteollisuusopistoon järjestää näiden osastojen lisäksi tai niiden sijaan kotiteollisuuden muitakin ammattialoja koskevia osastoja.

Kotiteollisuusopiston voi omistaa valtio, kannatusyhdistys tai muu yhteisö.

Opetus

Kotiteollisuusopiston oppijakso kesti kolme vuotta kullakin osastolla, ja vuotuinen työaika oli vähintään yhdeksän kuukautta. Maataloushallitus määräsi opettajakunnan tekemästä ehdotuksesta opiston lukuvuoden alkamis- ja päättymisajan.

Kotiteollisuusopistossa annettiin opetusta ohjelman mukaan seuraavissa aineissa: ammattitöissä, ammattitiedoissa, ammatti- ja sommittelupiirustuksessa, tyyliopissa, laskennossa ja mittausopissa, liikeopissa ja kirjanpidossa, äidinkielessä, yhteiskunta-aineissa sekä kasvatus- ja opetusopissa. Varsinaisen opetuksen ohella oppilaille oli järjestettävä tilaisuuksia harjoitustuntien ja opetusnäytteiden antamiseen sekä yhteisiä keskustelukokouksia ja esitelmäharjoituksia. Opetusohjelmaan voitiin lisätä yleissivistäviä aineita.

Pääsyvaatimukset

Päästäkseen oppilaaksi kotiteollisuusopistoon hakijan tuli olla vähintään 18 vuotta täyttänyt sekä esittää todistukset siitä, että hän oli hyvämaineinen, että hän oli terve ja vapaa tarttuvista taudeista, että hän oli suorittanut vähintään yksivuotisen kotiteollisuuskoulun oppimäärän sekä tämän lisäksi joko keskikoulun tai ylemmän kansakoulun oppikurssin ja sen lisäksi keskikoulun oppimäärän äidinkielessä, matematiikassa ja luonnontieteissä, ja että hänellä oli holhoojan suostumus, jos hän oli vajaavaltainen.

Maksu

Oppilaan oli lukuvuoden alussa suoritettava oppilasmaksu, jonka suuruuden määräsi maataloushallitus valtion omistamassa opistossa opettajakunnan ja yksityisluontoisessa opistossa johtokunnan esityksestä. Oppilas oli opiston järjestyssääntöjen alainen.

Kotiteollisuusopistoja

• Vuonna 1929 perustettu Fredrika Wetterhoffin tekstiilitöihin erikoistunut kolmivuotinen naisten kotiteollisuusopisto Hämeenlinnassa, nykyisin osa Hämeen ammattikorkeakoulua. Oppilaitos on saanut alkunsa 1885 Hämeenlinnan työkouluna.

• Lahden kotiteollisuusopisto perustettiin asetuksella (76/1955) miesten käsityöalojen ammattiopettajien ja neuvojien kouluttamiseksi sekä järjestämään erilaisia kotiteollisuuskursseja. Käsityönopettajia valmistavassa kolmivuotisessa opistossa oli aluksi puutyöosasto, metallityösasto sekä maatalouskoneiden korjausosasto. Opiston harjoituskouluna toimi kiinteä kotiteollisuuskoulu miehille..

• luovutetun Karjalan Jaakkimassa toimi kotiteollisuusopisto sotiin asti.

Katso myös

• Kiertävä kotiteollisuuskoulu
• Kiinteä kotiteollisuuskoulu