Kosmologia

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kosmologi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee fysiikan osa-aluetta. Kosmologia uskonnoissa käsittelee erilaisiin uskontoihin ja mytologioihin sisältyviä kaikkeuden rakennetta koskevia oppeja.
Radioteleskooppeja.

Kosmologia (m.kreik. κοσμολογία - κόσμος, kosmos, 'kaikkeus' ja -λογία, -logia, 'oppi') on maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva tiede.[1] Kosmologia tutkii kaikkeutta kokonaisuutena ja liittyy näin vahvasti niin tähtitieteeseen kuin fysiikkaankin. Erityisesti nykyajan kosmologia keskittyy kaikkeuden alkuperään liittyviin kysymyksiin.[2]

Kosmologian kehitykseen vaikutti suuresti Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria. Myös kvanttimekaniikka on keskeisessä asemassa. Yksi fysikaalisen kosmologian keskeisistä nykyisistä teorioista on alkuräjähdysteoria.[3][4]

Yleinen suhteellisuusteoria alettiin vuodesta 1962 alkaen yhdistää kosmologian, gravitaation ja pimeän aineen tutkimuksiin. Ne antoivat vastauksia pohdintoihin, miten universumi on syntynyt ja miten se kehittyisi tulevaisuudessa. Yksi merkkipaalu alan tutkimuksissa on Roger Penrosen ja Stephen Hawkingin vuonna 1973 ilmestynyt teos The Large Scale Structure of Space-Time, joka selitti teorian aika-avaruuden vääristymien näkökulmasta.[5]

Seuraavilla satelliiteilla on kartoitettu kaikkeuden alkuaikoja:[6]

  1. Hakusana kosmologia teoksessa Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 6. osa, Kop–Lip. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-07245-1
  2. Linnaluoto, Seppo: Maailmankaikkeus nyt (Vesa Muhosen esitelmä) Ursa. Viitattu 9.2.2011.
  3. Linnaluoto, Seppo: Kosmologia (tähtitieteen viitetietokanta) Kosmos. Ursa. Viitattu 9.2.2011.
  4. Linnaluoto, Seppo: Maailmankaikkeuden kehitys (Christofer Cronströmin esitelmä) Ursa. Viitattu 9.2.2011.[vanhentunut linkki]
  5. Stephen Hawking: Minun lyhyt historiani, s. 44–47, 71. (Alkuteos My Brief History) Suomentanut Markus Hotakainen. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-40676-2
  6. Linnaluoto, Seppo: Maailmankaikkeus eilen, tänään ja huomenna (Hannu Kurki-Suonion esitelmä) Ursa. Viitattu 9.2.2011.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.