Korukääpä
Korukääpä | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | Erittäin uhanalainen |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
Lahko: | Polyporales |
Heimo: | Dacryobolaceae |
Suku: | Korokäävät Oligoporus |
Laji: | persicinus |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
Postia persicina |
Korukääpä (Oligoporus persicinus, syn. Postia persicina) on kuusella elävä kääpä, joka on Suomessa hyvin harvinainen ja uhanalainen laji. Korukääpä viihtyy vanhoissa metsissä ja kasvaa kuolleiden puiden kuorella tai paljaalla puulla.[1][2]
Itiöemä kasvaa aikaisin kesällä ja on yksivuotinen, pienikokoinen, tyypiltään pileaattinen (hyllymäinen tai typäkkä). Tuoreena lakki on juustomaisen pehmeä ja kuivana liitumaisen kova. Nuorena korukääpä on väriltään kermavalkoinen, vanhemmiten se muuttuu enemmän hennon persikanpunasävyiseksi. Punasävy voimistuu itiöemän kuivuessa mutta menettää heleytensä. Reuna on tukeva ja poimuileva. Lohkopinnassa näkyy yläpinnan alla heikosti oranssi kerros, jonka jälkeen malto ja pillit ovat valkoista. Pillipinta kellastuu kuivuessaan, pillejä on 2–5 millimetrillä. Aktiivisesti kasvavan korukäävän pillipinnasta voi pisaroida maitomaista nestettä.
Vertaa muihin kääpiin: ruskakääpä, häivekäävät, karvaskääpä, tippakääpä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 315. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0