Tippakääpä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tippakääpä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Polyporales
Heimo: Fomitopsidaceae
Suku: Haprakäävät Postia
Laji: guttulata
Kaksiosainen nimi

Postia guttulata
(Peck) Jülich

Synonyymit

Oligoporus guttulatus

Katso myös

  Tippakääpä Commonsissa

Tippakääpä (Postia guttulata), vanhalta nimeltään tippahaprakääpä, on rehevissä vanhoissa metsissä viihtyvä kääpälaji. Sen isäntäpuita ovat kuusi ja mänty. Pääasiassa tippakääpä lahottaa kantoja sekä kuoretonta pysty- ja maapuuta, mutta se voi aiheuttaa myös vanhoille kuusille juurilahoa. Suomessa tippakääpää tavataan harvinaisena etelärannikolta Kainuuseen.[1][2]

Pisarointia tippakäävällä.

Tippakäävän pileaattinen itiöemä on yksivuotinen, muodoltaan tasapaksun hyllymäinen, viuhkamainen tai avaran suppilomainen. Lakin yläpinta on tuoreena tahmea ja siinä on säteittäisiä poimuja, väriltään se on likaisen valkoinen ja lähellä reunaa usein katkonainen nahanruskea vyö. Malto on tuoreena valkoinen ja juustomaisen pehmeää ja lohkeavaa. Kuivuessaan lakki alkaa kellertää ja mallosta tulee liitumaista. Pillipinta on (vihertävän)valkoinen, kuivuessaan siitä tulee harmahtava tai rusehtava. Pillejä 5–7 millimetrillä. Aktiivisesti kasvavalla tippakäävällä on sekä ylä- että joskus alapinnalla vesikirkkaita pisaroita, jotka jättävät jälkeensä kuoppia. Tippakääpä on tuoreena retiisin tai perunan tuoksuinen. [2]

  1. [1] Tippa(hapra)kääpä. SYKEn lajiesittelyt. www.ymparisto.fi/Lajit. Päivitetty 4.12.2014.
  2. a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 307. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.