Koronaviruspandemia Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koronaviruspandemia Yhdistyneessä kuningaskunnassa
Yleistä
Virus SARS-CoV-2
Tauti COVID-19
Lähtöpaikka Wuhan, Hubei, Kiina
Ensimmäinen tapaus
Aika 31. tammikuuta 2020
Paikka York, North Yorkshire
Tapaukset
Vahvistetut 4 455 221[1]
Kuolleet 127 701[1]
Rokotetut 37 250 363[1]

Tiedot päivitetty viimeksi 21.5.2021.

Koronaviruspandemia Yhdistyneessä kuningaskunnassa on osa maailmanlaajuista SARS-CoV-2-viruksen levittäytymistä. Ensimmäiset tunnetut tartunnat todettiin maassa 31. tammikuuta 2020. Ensimmäinen taudista aiheutunut kuolema tapahtui 5. maaliskuuta 2020.[2]

Pandemia on ollut Yhdistyneessä kuningaskunnassa erityisen tuhoisa. Maa ohitti toukokuun alussa Italian pandemiassa kuolleiden määrässä[3], ja lokakuussa ylitettiin miljoonan tapauksen rajapyykki.[4] Terveysministeriö on määritellyt koronaviruspandemian vakavaksi ja välittömäksi uhaksi maalle.[2] 21. toukokuuta 2021 mennessä Yhdistyneessä kuningaskunnassa on saatu testatuilta 4 455 221 positiivista koronavirusnäytettä ja kirjattu 127 701 posiitivisen näytteen antamisesta 28 vuorokauden kuluessa tapahtunutta kuolemaa. Ensimmäisen annoksen rokotetta on saanut 37 250 363 henkilöä.[1]

Leviäminen ja vastatoimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Walesin pandemia ja kaikki terveyskysymykset on annettu Walesin hallituksen tehtäväksi

Ensimmäiset tunnetut COVID-19-tartunnat todettiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa 31. tammikuuta 2020 kolmantena maana Euroopassa Ranskan ja Saksan jälkeen. Maan Englannin alueen kansanterveyslaitos Public Health England toi 10. helmikuuta 2020 saataville testin viruksen tunnistamista varten, ja sen jakelu laboratorioille maassa aloitettiin.[2]

12. maaliskuuta hallitus päätti lopettaa yritykset viruksen leviämisen estämiseksi ja asetti tavoitteeksi laumasuojan hankkimisen. Imperial College julkisti joitakin päiviä myöhemmin tutkimuksen, jonka mukaan maassa voisi kuolla jopa 250 000–260 000 ihmistä, jos taudin leviämistä vastaan ei tehtäisi mitään. Pääministeri Boris Johnson ei määrännyt tästä huolimatta maahan karanteenia kuin vasta 23. maaliskuuta, jolloin koko maassa määrättiin aloitettaviksi eristystoimenpiteet. Muun muassa osa liikkeistä, uskonnolliset tilat, kuntosalit, kirjastot ja lasten leikkipaikat suljettiin.[2][5]

10. huhtikuuta 15 702 ihmistä oli koronaviruspandemian vuoksi sairaalahoidossa. Tämä oli potilasmäärän huippu, ja määrä alkoi tämän jälkeen laskea. Sairaalassa kuolleiden määrän huippu saavutettiin kaksi päivää aikaisemmin 8. huhtikuuta.[6]

Karanteenia alettiin purkaa touko-kesäkuussa. 13. toukokuuta sallittiin muun muassa golfaaminen ja vastaavat urheilulajit, joissa turvavälin noudattaminen muihin on mahdollista. Töihin palaaminen sallittiin sellaisilta henkilöiltä, joiden ei ole mahdollista työskennellä kotoa käsin. Liikenneministeri Grant Shapps sanoi hallituksen suosittelevan työmatkalaisille jalkaisin tai polkupyörällä liikkumista julkisten liikennevälineiden sijasta.[7]

31. toukokuuta ilmoitettiin koulujen avaamisesta uudelleen luokka-asteille 1-6 ja kuuden ihmisen kokoontumisten sallimisesta.[8] 4. heinäkuuta avattiin sadan päivän sulun jälkeen muun muassa ravintolat, pubit ja kampaamot.[9][10]

Elo-syyskuussa 2020 koronavirustapaukset alkoivat jälleen lisääntyä, jolloin kuuden hengen kokoontumisrajoitus palautettiin käyttöön 30 hengen rajoituksen sijasta.[11] Lokakuussa 2020 sairaalahoidossa oli enemmän ihmisiä kuin aiemmassa huipussa keväällä. Pääministeri Johnson esitteli kolmiportaisen alueellisesti sovellettavan koronarajoitusjärjestelmän. Järjestelmän vakavin taso otettiin käyttöön Liverpoolissa, jossa tapauksia oli kahdessa viikossa todettu 600 kappaletta sataatuhatta asukasta kohti.[12][13][14] Johnson ei kuitenkaan suostunut määräämään maahan uutta kahden viikon karanteenia, vaikka sitä toivoivat työväenpuolue ja hänen neuvoja-asiantuntijansa.[12] Myöhemmin 31. lokakuuta hän kuitenkin määräsi Englannin alueella aloitettavaksi uuden rajoituskauden, joka alkaisi 2. marraskuuta ja päättyisi kuukautta myöhemmin.[4]

Johnsonin määräämä rajoituskausi päättyi suunnitelmien mukaisesti joulukuun alussa 2020. Kolmiportaisen rajoitusjärjestelmän tasot 2 ja 3 kattavat joulukuun alussa 99 prosenttia Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Tasolla 1 käytetään kuuden hengen kokoontumisrajoitusta, kun taas tasoilla 2 ja 3 rajoitukset ovat tiukemmat.[15]

Pfizerin ja Biontechin valmistamaa SARS-CoV-2-rokotetta on tilattu Yhdistyneen kuningaskunnan terveysviranomaisten käyttöön 40 miljoonaa annosta. Maa oli ensimmäinen, joka hyväksyi kyseisen rokotteen käyttöön. Ensimmäisen rokotteen sai 90-vuotias pohjoisirlantilainen Margaret Keenan aamulla 9. joulukuuta 2020. Terveysministeri Matt Hancock kutsui hetkeä nimellä V-Day viitaten Normandian maihinnousun peitenimeen D-Day. Rokotteen ensimmäisiksi saajiksi on määritelty hoivakodeissa asuvat ja työskentelevät, yli 80-vuotiaat sekä terveydenhuollon työntekijät.[16]

19. joulukuuta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan asetettiin jälleen ankaria liikkumisrajoituksia. Syynä oli uusi virusmutaatio, jonka pelättiin olevan jopa 70 prosenttia aiempaa tartuttavampi. Muunnos oli havaittu ensimmäisen kerran jo syyskuun puolivälissä Britannian kaakkoisosassa Lontoon ja Kentin alueella, mutta vasta marraskuun lopussa se alkoi toden teolla levitä. Muunnos levisi nopeasti Lontoossa sekä Kaakkois- ja Itä-Englannissa, ja 20. joulukuuta se oli jo alueen yleisin virusmuoto. Lontoossa 9. joulukuuta alkaneella viikolla 62 prosenttia tartunnoista oli uuden muunnoksen aiheuttamia, kun vain muutamaa viikkoa aiemmin luku oli 28 prosenttia. On myös mahdollista, että uusi muunnos olisi peräisin Britannian ulkopuolelta, esimerkiksi Espanjasta, jossa havaittiin lokakuussa uusi maataloustyöntekijöiden keskuudessa syntynyt variantti, mutta se havaittiin ensimmäisenä siellä, koska virustyyppejä tarkkaillaan Britanniassa aktiivisesti. Ei ole vielä löydetty viitteitä siitä, että uusi mutaatio aiheuttaisi vakavamman taudin.[17] Pian uusi muunnos todettiin myös Alankomaissa yhdellä potilaalla, minkä jälkeen maa ilmoitti kieltävänsä kaikki matkustajalennot Britanniasta. Lontoossa sadat ihmiset osoittivat mieltään koronarajoituksia vastaan.[18]

Skotlannissa todettiin ensimmäiset COVID-19-tapaukset maaliskuun alussa 2020, ja 12. maaliskuuta mennessä päivittäisiä positiivisia testituloksia alkoi tulla huomattavia määriä. Pääministeri Nicola Sturgeon määräsi samana päivänä pysymään kotona kaikkia niitä, joilla ilmenee sairauden oireisiin viittaavia merkkejä. 31. toukokuuta asti kuolleista 43 prosenttia on ollut yli 85-vuotiaita. Muun maan tavoin hoitokodeissa on esiintynyt tautia suuria määriä.[19][20]

16. heinäkuuta 2020 Skotlannin hallituksen arvio COVID-19:n tartuttavuusluvusta Skotlannissa oli välillä 0,5–0,9.[20]

Koronaviruspandemian kehityskulku pääkaupungissa Lontoossa on ollut muuta maata huomattavasti edellä. Toukokuun puolivälissä Cambridgen yliopiston ja terveysviranomaisten raportin mukaan taudin tartuttavuusluku (R0) olisi kaupungissa enää 0,4, jolloin uusien tartuntojen määrä puolittuisi 3,5 päivän välein ja epidemia voisi olla tukahdutettu kaupungissa kolmen viikon päästä. Konservatiivipuolueen entisen ministerin Theresa Villiers’n mukaan tilanne oli merkki siitä, että rajoitustoimenpiteet ovat tehonneet, ja että niitä voitaisiin purkaa Lontoossa vielä lisääkin.[21]

Lokakuussa 2020 pääministeri Johnson nosti Lontoon vakavuustasoa kolmiportaisella asteikolla pormestari Sadiq Khanin pyynnöstä. Eri kotitalouksiin kuuluvat henkilöt eivät saa olla tekemisissä toistensa kanssa sisätiloissa.[12]

31. joulukuuta 2020 Lontoon sairaaloissa oli yli 5 500 potilasta, eli enemmän kuin kevään aallossa. Tehohoito on ylikuormittunut kaupungissa laajalti, ja potilaiden hoitoa varten ollaan ottamassa käyttöön väliaikaisia sairaalatiloja, kuten Nightingale-sairaala messukeskuksessa itäisessä Lontoossa. Osa potilaista saatetaan siirtää Lontoon alueelta hoidettavaksi muualle maahan.[22][23]

Uusi aiempaa tarttuvampi viruskanta on vuoden 2021 alussa levinnyt Lontoossa laajalti. 8. tammikuuta 2021 joka 20. Lontoon asukkaalla oli koronavirustartunta ja joka 30. henkilö kantoi sitä. Pormestari Khan on julistanut kaupunkiin major incident -tason hätätilan. Sairaaloissa on 35 prosenttia enemmän potilaita kuin kevään tautihuipun aikana, eivätkä ne pysty takaamaan normaalin toiminnan jatkumista. Myös ambulanssien kuljettajista on pulaa, joten palomiehiä on komennettu ajamaan niitä.[24]

Viranomaisiin kohdistettu kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri Johnsonin hallitus on saanut osakseen kritiikkiä sekä oppositiolta että asiantuntijoilta siitä, että karanteeni aloitettiin maassa liian myöhään. Arvostelua on herättänyt myös riittämättömät määrät suojavarusteita hoitohenkilökunnalle sairaaloissa ja hoitokodeissa. Erityisesti jälkimmäisissä on nähty huomattavan paljon COVID-19-kuolemia, huhtikuussa viikon sisällä jopa 3 096.[25] Valtiovarainministeri Rishi Sunak on puolestaan vastustanut Johnsonin mahdollisia aikeita ottaa karanteeni uudelleen käyttöön maassa.[12]

Taloudelliset vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muotitalo Burberry on joutunut sulkemaan liikkeitään Manner-Kiinassa koronaviruspandemian vuoksi, mikä on alentanut yhtiön myyntimääriä ja kasvunäkymiä. Virtajohtoja ja liittimiä valmistava Volex omistaa Kiinassa neljä tehdasta, joista kolme on suljettu kokonaan ja yksi toimii alennetulla työvoimalla.[2]

Valtiovarainministeri Rishi Sunak varoitti huhtikuussa 2020, että koronaviruspandemia ja pysäyttämiseen tähtäävät eristystoimenpiteet saattavat vakavasti kutistaa Yhdistyneen kuningaskunnan taloutta. Office of Budget Responsibility julkisti 11. huhtikuuta 2020 arvion, jonka mukaan maan bruttokansantuote saattaa alentua jopa 35 prosenttia toisella vuosineljänneksellä 2020.[26] Pahimmin koronaviruspandemian on arvioitu vaikuttavan koulutusalaan, jolla saatetaan nähdä jopa 90 prosentin lasku tuottavuudessa.[27]

Konsulttiyhtiö KPMG on arvioinut maan taloudessa nähtävän 2,6 prosentin suuruisen kutistumisen vuoden 2020 aikana, joskin koronavirusepidemia saattaa pitkään kestäessään aiheuttaa tätä suuremman kutistumisen. Maan talous toipuisi arvioiden mukaan vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla.[2]

Lokakuun alussa 2020 pääministeri Johnson julisti, että Yhdistynyt kuningaskunta ei enää palaisi pandemiaa edeltäväksi itsekseen, vaan maassa alkaisivat sen jälkeen uudistukset uusiutuvan energian käytön, perusopetuksen, vanhustenhoidon ja rakentamisen suhteen. Suunnitelmien käytännön toteuttamista Johnson ei juuri käsitellyt.[28]

Tartunnat merkkihenkilöillä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konservatiivipuolueen alahuoneen edustaja ja sosiaali- ja terveysministeriön ministeri Nadine Dorries sai maaliskuussa 2020 koronavirustartunnan.[29] Hän kuitenkin parantui täydellisesti ja palasi tehtäviinsä 24. maaliskuuta 2020.[30]

Pääministeri Boris Johnson vieraili maaliskuun 2020 alkupuolella sairaalassa tapaamassa myös koronaviruksen sairastuttamia potilaita, joita hän myös kätteli. Johnson ilmoitti 27. maaliskuuta sairastuneensa itse tautiin.[2][31] Oireet olivat aluksi lieviä, mutta hänen tilansa heikkeni niin, että 6. huhtikuuta hänet siirrettiin tehohoitoon.[32] Hän pääsi pois sairaalasta 12. huhtikuuta ja siirtyi viettämään toipilasaikaa Chequersin kartanoon. Hänen sijaisenaan pääministerin tehtäviä hoitamassa toimi ulkoministeri Dominic Raab, kunnes Johnson palasi huhtikuun lopussa normaaliin virantoimitukseen.[33][34]

Johnson asetti itsensä karanteeniin uudelleen marraskuun 2020 puolivälissä, sillä hän oli ollut 35 minuutin ajan samassa tilassa myöhemmin positiivisen testituloksen antaneen parlamentin alahuoneen jäsenen Lee Andersonin kanssa. Johnson ei kuitenkaan sairastunut itse uudestaan.[35]

Salaliittoteoriat ja virheelliset uskomukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useisiin 5G-matkapuhelinlinkkitorneihin sekä tavallisiin linkkitorneihin on kohdistettu tuhopolttoja Yhdistyneessä kuningaskunnassa koronaviruspandemian alkamisen jälkeen. Linkkitorneja on poltettu tai yritetty polttaa ainakin Birminghamin ja Liverpoolin läheisyydessä. 5G-teknologian on väitetty muun muassa Facebook-ryhmissä virheellisesti nopeuttavan koronaviruspandemian leviämistä tai suoraan aiheuttavan sen.[36][37]

  1. a b c d Daily summary (myös vasemmassa laidassa listatut alasivut) coronavirus.data.gov.uk. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Coronavirus UK: COVID-19 outbreak, measures, and impact pharmaceutical-technology.com. Viitattu 8.3.2021. (englanniksi)
  3. Sutinen, Essi: Britanniassa eniten koronakuolemia Euroopassa – Oppositio moittii Johnsonia hidastelusta hs.fi. 5.5.2020. Viitattu 7.6.2020.
  4. a b Koronavirus | Boris Johnson ilmoitti Englannin siirtyvän kuukauden pituiseen sulkuun: ”Pysykää kotona” Helsingin Sanomat. 31.10.2020. Viitattu 31.10.2020.
  5. Italian data: 260 000 olisi voinut kuolla Britanniassa koronan takia iltalehti.fi. 17.3.2020. Viitattu 7.6.2020.
  6. Declining death rate from COVID-19 in hospitals in England CEBM. Viitattu 15.8.2020. (englanniksi)
  7. Some return to work as lockdown eases in England BBC News. 13.5.2020. Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)
  8. Coronavirus: Lockdown easing in England 'modest' - Jenrick BBC News. 31.5.2020. Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)
  9. Englannissa pubit aukesivat ja kansa juhli – poliisi nosti esiin suuren epäkohdan: ”Ilmiselvää” Ilta-Sanomat. 5.7.2020. Viitattu 5.7.2020.
  10. 'Crystal clear' drunk people can't socially distance, say police in England The Guardian. 5.7.2020. Viitattu 5.7.2020. (englanniksi)
  11. Britannia ottaa uudelleen käyttöön tiukat kokoontumisrajoitukset – maksimissaan kuusi henkilöä Ilta-Sanomat. 9.9.2020. Viitattu 9.9.2020.
  12. a b c d As Coronavirus Surges and Brexit Deadline Nears, Boris Johnson Stalls for Time The New York Times. 15.10.2020. Viitattu 16.10.2020. (englanniksi)
  13. Covid-19 news: New three-tier coronavirus system announced for England New Scientist. Viitattu 16.10.2020. (englanniksi)
  14. Ekberg, Siina: Britanniassa enemmän koronapotilaita sairaalassa kuin keväällä Verkkouutiset. 13.10.2020. Viitattu 16.10.2020.
  15. Graham, Chris: What are the new tier system rules, and when will Covid restrictions end? The Telegraph. 3.12.2020. Viitattu 3.12.2020. (englanniksi)
  16. Ensimmäisenä koronarokotteen otti 90-vuotias Margaret Keenan: "Odotan aikaa läheisten kanssa" – Britannia aloitti rokotukset Turun Sanomat. 8.12.2020. Arkistoitu 17.12.2020. Viitattu 8.12.2020.
  17. Britanniassa asetettiin eilen ankaria liikkumisrajoituksia uuden virustyypin takia – Tämä tilanteesta tiedetään nyt yle.fi. 20.12.2020. Viitattu 20.12.2020.
  18. Hollanti kieltää kaikki matkustajalennot Britanniasta uuden virustyypin levittyä maahan yle.fi. 20.12.2020. Viitattu 20.12.2020.
  19. Sipilä, Annamari: Britannian ääriskenaariossa koronavirus uhkaa 80 prosenttia väestöstä – Boris Johnson: Pahin terveyskriisi sukupolveen hs.fi. 12.3.2020. Viitattu 7.6.2020.
  20. a b Kelly, Lesley-Anne: Coronavirus in Scotland – track the spread in these charts and maps The Press and Journal. Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)
  21. Kirkkala, Antti: Yllätyshavainto: Korona kuihtumassa Lontoossa Verkkouutiset. 15.5.2020. Viitattu 7.6.2020.
  22. Critically ill patients ‘evacuated’ hundreds of miles as fears grow London could run out of beds The Independent. 31.12.2020. Viitattu 2.1.2021. (englanniksi)
  23. Kaaos Etelä-Englannin sairaaloissa: Potilaita joudutaan siirtämään satojen kilometrien päähän www.iltalehti.fi. Viitattu 2.1.2021.
  24. Pormestari: Koronaa ei pystytä enää hallitsemaan Lontoossa www.iltalehti.fi. Viitattu 8.1.2021.
  25. Mäkelä, Katriina: Mikä meni pieleen Britannian koronataistelussa? iltalehti.fi. 7.5.2020. Viitattu 7.6.2020.
  26. Szu Ping Chan: Coronavirus: Chancellor Sunak warns of 'tough times' for UK economy BBC News. 14.4.2020. Viitattu 14.4.2020. (englanniksi)
  27. Partington, Richard: Education hit hardest as coronavirus batters UK economy The Guardian. 15.4.2020. Viitattu 18.4.2020. (englanniksi)
  28. Boris Johnson: PM lays out vision of post-Covid UK BBC News. 6.10.2020. Viitattu 16.10.2020. (englanniksi)
  29. Brittiministerillä on todettu koronatartunta – tapasi viime viikolla satoja ihmisiä, joista yksi on pääministeri Boris Johnson mtvuutiset.fi. 11.3.2020. Viitattu 7.4.2020.
  30. McGuinness, Alan: Coronavirus: Nadine Dorries applauded as she returns to Commons after COVID-19 recovery Sky News. 24.3.2020. Viitattu 7.4.2020. (englanniksi)
  31. Karkkola, Minna: Boris Johnson: Minulla on koronavirus Uusi Suomi. Viitattu 7.4.2020.
  32. Britannian pääministeri tehohoitoon koronan takia Yle Uutiset. Viitattu 7.4.2020.
  33. Varpula, Salla: Koronaviruksesta sairastunut Boris Johnson pääsi pois sairaalasta, välittää videolla henkilökohtaiset kiitokset sairaalan työntekijöille hs.fi. Viitattu 14.4.2020.
  34. Sipilä, Annamari: Koronaviruksesta toipunut ja uuden vauvan saanut Boris Johnson palasi töihin: ”Taudin huippu on ohitettu, ja suunta on alaspäin” hs.fi. 30.4.2020. Viitattu 1.5.2020.
  35. Pereira, Ivan: Boris Johnson to self-quarantine after exposure to member of Parliament with COVID-19 ABC News. 16.11.2020. Viitattu 3.12.2020. (englanniksi)
  36. Mast fire probe amid 5G coronavirus claims BBC News. 4.4.2020. Viitattu 7.4.2020. (englanniksi)
  37. Warren, Tom: British 5G towers are being set on fire because of coronavirus conspiracy theories The Verge. 4.4.2020. Viitattu 7.4.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]