Kookossaarensirkku
| Kookossaarensirkku | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Tangarat Thraupidae |
| Suku: |
Pinaroloxias Sharpe, 1885 |
| Laji: | inornata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pinaroloxias inornata |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kookossaarensirkku (Pinaroloxias inornata) on darwininsirkkuihin kuuluva varpuslintu, jota tavataan vain Costa Ricalle kuuluvalla Kookossaarella. Se on sukunsa ainoa laji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kookossaarensirkku on tanakkaruumiinen lintu, jonka pituus on 12 senttiä,[2] ja paino noin 16 grammaa. Lajin Koiraiden ja naaraiden väritys on samanlainen kuin Galápagossaarilla elävillä maasirkuilla.[3] Naaraiden höyhenpeite on selkäpuolelta mustanruskea ja siinä on epäselviä oliivinruskeita juovia. Vatsapuoli on sitä vastoin ruskeankeltainen ja sitä kirjovat mustat juovat. Ruskeankeltaista on myös selkäpuolella, esimerkiksi otsassa, siivissä ja silmien yläpuolella.[2] Koiraat ovat täysin mustia. Nokka on ohut ja suippo.[3] Nuoret linnut ovat naaraiden näköisiä, keltaista nokkaa lukuun ottamatta.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kookossaarensirkku on Kookossaaren endeeminen laji. Se on ainoa darwininsirkku, joka ei elä Galápagossaarilla. Kookossaarelta on matkaa emämaahan Costa Ricaan noin 500 kilometriä.[3] Lajin esi-isät tulivat saarelle Galápagossaarilta ehkä epätoivoisen muuttomatkan tai myrskyn kuljettamina. Saarella elää vain yksi sirkkulaji, sillä Kookossaari on yksittäinen valtamerisaari, eikä kuulu mihinkään saaristoon, joten se ei ole suotuisa paikka eri populaatioiden eristämiseksi toisistaan.[4] Lajin levinneisyys kattaa vain 25 neliökilometriä. Se on saaren yleisin maalintu ja esiintyy runsaimpana alankoalueilla, ylängöillä harvemmassa.[2]
Pääosa Kookossaaresta on rehevien trooppisten metsien peitossa, mutta laji elää saaren kaikissa ympäristötyypeissä.[3] Sitä tavataan niin rannikoiden hibiskus-tiheiköissä, metsämailla, avoimilla alueilla kuin metsän latvustossakin.[2]
Kookossaarensirkku luokitellaan elinvoimaiseksi.[1] Saarelle tuodut vuohet, siat ja peurat vahingoittavat saaren elinympäristöjä. Lisäksi kissat ja rotat saattavat saalistaa kookossaarensirkkuja. Laji näyttää kuitenkin olevan melko vastustuskykyinen tulokaslajien aiheuttamalle häiriölle. Lajin kannan uskotaankin olevan olevan vakaa. Kookossaari on suojeltu kansallispuistona ja kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.[3]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kookossaarensirkun laulu koostuu pitkästä sirinästä, jonka taajuus nousee lopussa. laulua edeltää usein läpitunkeva, metallinen nuotti. Huutoihin kuuluvat epätasainen "djrr"-huuto ja "tyew"-vihellys.[2] Kookossaarensirkku on kaikkiruokainen laji. Jokainen Galapagossaarilla elävä darwininsirkkulaji on erikoistunut lajitasolla tiettyyn ravintokohteeseen, mutta kookossaarensirkut ovat erikoistuneet tiettyyn ravintoon yksilötasolla.[4] Jotkin yksilöt saattavat erikoistua lehvästössä lepääviin hyönteisiin, toiset pehmeisiin hedelmiin, meteen[3] tai siemeniin.[4] Näin monen eri ravinnonhankintatavan taustalla on ilmeisesti kilpailun puute.[3]
Kookossaarensirkun lisääntymisestä tiedetään vain vähän.[3] Pesintä ajoittuu pääosin tammi-toukokuulle, mutta laji voi pesiä mihin aikaan vuodesta tahansa.[2] Naaras munii kerralla 2 munaa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b BirdLife International: Pinaroloxias inornata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.12.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Cocos Finch (Pinaroloxias inornata) - BirdLife species factsheet 2010. BirdLife International. Arkistoitu 13.8.2014. Viitattu 6.12. 2010.
- ↑ a b c d e f g h i ARKive: Cocos finch - Pinaroloxias inornata - Information - ARKive 2009. Wildscreen. Arkistoitu 28.3.2010. Viitattu 6.11. 2010.
- ↑ a b c Paul D. Stewart: Galápagos - The Islands that changes the World, s. 95. BBC, 2006. ISBN 0-563-49356-9