Knut Fredrik Björkbom
Knut Fredrik Björkbom (23. syyskuuta 1853 Hämeenlinna – 11. tammikuuta 1943 Hämeenlinna) oli suomalainen Hämeenlinnassa asunut kauppias, keräilijä ja muistelmien kirjoittaja.[1][2][3]
Björkbom syntyi nahkurintytär Charlotta Elisabeth Caleniuksen aviottomana lapsena, hänen isänsä oli Venäjän armeijassa palvellut luutnantti Viktor Björkbom. Vaatimattomista oloista tullut Björkbom meni jo 11-vuotiaana juoksupojaksi kauppias Otto Nyströmin liikkeeseen. Hän pääsi sitten kauppa-apulaiseksi ja siirtyi 1867 M. Klepowin liikkeeseen ja 1873 kauppias Anders Södermanin kangaskauppaan. Itsenäiseksi liikemieheksi Björkbom alkoi vuonna 1875 ja hän toimi aluksi helsinkiläisten liikkeiden asiamiehenä Hämeenlinnassa.[1][2]
Björkbom osti vuonna 1877 kauppias Viktor Heleniuksen sekatavarakaupan ja hoiti sitä vuoteen 1903 saakka. Tämän jälkeen Björkbom piti paperikauppaa vuoteen 1919 saakka. 1920-luvulla hän alkoi laatia muistelmakirjoituksia elämästään ja Hämeenlinnan oloista aina 1840-luvulta lähtien. Kirjoituksia julkaistiin Hämeen Sanomat-lehdessä otsikolla Kellastuneita muistoja Hämeenlinnasta. Björkbom keräsi myös kuuluisien henkilöiden valokuvia kokoelmaansa.[1][2][4][5]
Björkbom oli Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston jäsenenä parikymmentä vuotta, köyhäinhoitolautakunnan jäsenenä toistakymmentä vuotta ja majoituslautakunnan puheenjohtajana 20 vuotta sekä lyhyempiä aikoja muun muassa raatimiehenä ja vaakamestarina. Hän kuului Hämeenlinnan vapaapalokunnan perustajiin ja toimi palokunnan ruiskumestarina, johtokunnan jäsenenä ja sihteerinä. Hämeenlinnan Kauppayhdistyksessä Björkbom oli johtokunnan jäsenenä, sihteerinä, rahastonhoitajana ja edustajana kauppiaskokouksissa. Hän oli mukana perustamassa Hämeenlinnan museota ja oli museon johtokunnan jäsenenä vuodesta 1912 alkaen. Björkbom oli myös Hämeenlinnan Eläinsuojeluseuran johtokunnan jäsen ja toimi seuran sihteerinä 25 vuoden ajan. [1]
Björkbom kuoli 89-vuotiaana tammikuussa 1943. Hän oli kuollessaan Hämeenlinnan vanhin asukas. Hänet on haudattu Ahveniston hautausmaalle Hämeenlinnaan.[6][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kauppias K. F. Björkbom 80-vuotias, Hämeen Sanomat, 23.09.1933, nro 219, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c Satulamaakarit-blogi 17.1.2014 : Knut Fredrik Björkbom
- ↑ a b Dödsfall, Hufvudstadsbladet, 14.01.1943, nro 12 (2. painos), s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Hämeenlinnan Lydia : Kellastuneita muistoja Hämeenlinnasta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Keräilijöitä, Kuva, 03.11.1937, nro 3, s. 34, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Find A Grave : Knut Fredrik Björkbom
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Wanhan kansan kertomaa. Hämeenlinnan muistinero kertoo keisari Aleksanteri II:n vierailusta Hämeenlinnassa ja Parolassa v. 1863, Aamulehti, 10.10.1937, nro 273, s. 28, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Siihen aikaan, kun rummuttaja herätti kaupunkilaiset kello 4 aamulla. Hämeenlinnan kauppaoloja 75 vuotta sitten, Aamulehti, 25.09.1938, nro 258, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Haastateltava, joka on nähnyt Aleksanteri II:n ja Snellmanin. Myynyt punssipullon Aleksis Kivelle ja ottanut tältä myytäväksi "Kanervalaa" sekä nähnyt ensimmäisen junan porhaltavan Hämeenlinnan asemalle, Suomen Sosialidemokraatti, 15.01.1939, nro 14, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot