Majoituslautakunta

Majoituslautakunta (ruots. inkvarteringsnämnd) oli Suomessa kunnallinen lautakunta, joka vastasi sotaväen majoittamisesta kunnan alueelle. Lautakunta, johon valittiin jäsenet aina joka kolmas vuosi, määritteli myös majoittamisesta maksettavat korvaukset tai tarjosi sotilaille tarpeen mukaan asuntoja. Lautakunta saattoi myös maksaa sotilaille rahallisen korvauksen, mikäli nämä olivat oikeutettuja majoituspalveluun mutta järjestivät asumisensa itse. Aluksi toiminnasta vastasi majoitustoimikunta, jonka nimi muutettiin vuoden 1878 johtosäännöllä majoituslautakunnaksi.

Venäjän vallan aikana sotilaiden majoittamisessa oli käytännössä kysymys Venäjän armeijan Helsingissä oleskelleista sotilaista. Majoittaminen koski lähinnä upseereita ja alipäällystöä. Ensisijaisesti sotilaat majoitettiin kasarmeihin ja valtion omistamiin kiinteistöihin. Kaupungin tehtävä oli huolehtia siitä, että sillä oli asuntoja varalla, mikäli valtion asunnot eivät riittäneet.