Kjell Folkeson Palander
Kjell Folkeson Palander (18. lokakuuta 1910 Göteborg – 13. maaliskuuta 1938 Catania, Sisilia) oli ruotsalainen kirjailija ja selvänäkijä. Hänen veljensä oli professori ja taloustieteilijä Tord Folkeson Palander (1902–1972).[1][2][3]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palanderin vanhemmat olivat insinööri Folke Wilhelm Palander ja Elin Mathilda Viktoria Sandberg. Hän kouluttautui valokuvaajaksi mutta toimi pääasiassa journalistina avustaen Åhlén & Åkerlundin kustantamon julkaisuja. Palander oleskeli vuosina 1933–1934 Suomessa esiintyen selvänäkijänä. Vuoden 1934 lopulla häneltä kiellettiin oleskelu maassa sisäministeriön kiertokirjeellä, joka koski selvänäkijöitä, ennustajia ja puoskareita. Talvella 1934–1935 Palander esiintyi Skånessa Ruotsissa useissa parapsykologisissa istunnoissa, joissa hän muun muassa sidotuin silmin luki eteensä tuotujen kirjojen sisältämää tekstiä. Hänen esiintymisistään käytiin vilkasta keskustelua lehtien palstoilla ja monet epäilivät hänen parapsykologisten kykyjensä aitoutta.[1][3]
Palanderin kerrottiin kyenneen tunnistamaan silmät peitettynä hänen eteensä tuotujen esineiden värin ja kuvioinnin. Hänen väitettiin kykeneen tunnistamaan eteensä tuodun kirjan nimen ja tekijän sekä lukemaan kirjan sisältöä pelkästään tunnustelemalla kirjaa käsillään. Palander kertoi kiertäneensä ympäri maailmaa ja asuneensa kahden vuoden ajan Syyriassa jossa hän oleskeli muutamia kuukausia eräälle salaiselle uskonnoliselle seuralle kuuluneessa luostarissa. Hän kertoi syntyneensä Ruotsissa, kuuluvansa Palanderin tunnettuun tutkijasukuun ja olevansa uskonnoltaan muhamettilainen. Suomeen Palander tuli 1933 tavattuaan Pariisissa morsiamensa, Suomessa syntyneen ja kasvaneen, suomalais-venäläisten vanhempien tyttären Irja Ingeborg (Tamara) Ahlforsin (s. 1913). He asuivat Helsingissä Töölössä Runeberginkatu 40:ssa. Asuntonsa Palander oli sisustanut funkkistyyliin, ja asuntoon kuului myös oma baari.[4][5][2]
Poliisi kutsui Palanderin kuulusteltavaksi helmikuussa 1934 erääseen taulujuttuun liittyen. Palander oli saanut joulukuussa 1933 okkultisia asioita harrastaneelta rouva Vikstrandilta haltuunsa erään tämän Venäjältä tuoman vanhan äitiä ja lasta esittäneen maalauksen ottaakseen selkoa onko maalaus alkuperäinen vai väärennetty. Kun rouva Vikstrand ei saanut lausuntoa asiasta eikä maalaustaan takaisin hän ilmoitti asiasta poliisille. Folkeson vapautettiin seuraavana päivänä, kun hän oli palauttanut taulun. Hän kertoi vieneensä taulun Tukholmaan asiantuntijan arvioitavaksi ja taulun paljastuneen jäljennökseksi. Taulu oli tässä vaiheessa myös vaurioitunut. [5][6][7] Palanderin oleskelulupaa Suomessa ei enää jatkettu ja hän joutui lähtemään Turun kautta Ruotsiin helmi-maaliskuun vaihteessa 1934.[8][9]
Palander väitti vuonna 1937 eräässä ruotsalaislehdessä julkaistussa artikkelissa auttaneensa lokakuussa 1933 suomalaisia viranomaisia suuren vakoilujutun selvityksessä. Hänelle oli näytetty luutnantti Vilho Pentikäiselle kuulunut muistikirja ja Mary-Louise Martinille kuulunut Kanadan passi, ja hän oli kykyjensä avulla tunnistanut esineiden omistajat ja kuvannut viranomaisille heidän toimiaan. Palander väitti joutuneensa sittemmin sen vuoksi poistumaan joksikin aikaa Ruotsiin ja joutuneensa myös Suomessa pahoinpitelyn uhriksi.[10]
Palander kuoli 27-vuotiaana maaliskuussa 1938 junaonnettomuudessa Catanian lähellä Sisiliassa.[1]
Kirjallisutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Harald Schiller: Fallet Folkeson - En objektiv redogörelse. Åhlén & Åkerlunds förlag 1935
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Folkeson Palander kuollut tapaturmaisesti, Ilta-Sanomat, 17.3.1938, nro 63, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Nemo C. Mörck : Åter till fallet Folkeson (Academia.edu)
- ↑ a b Svenska män och kvinnor : biografisk uppslagsbok 6. P-Sheldon (1942-1948) : 3. Palander, Kjell (Projekt Runeberg)
- ↑ Mies, joka näkee sidotuin silmin. Yliluonnollisia kykyjä omaava mies esiintynyt Helsingissä, Kaiku, 24.9.1933, nro 219, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Vieras petkuttaja kiinni. Folkeson-Palanderin "kuudes aisti" petti. Seurapiirejä hurmannut ulkomaalainen, Suomen Sosialidemokraatti, 7.2.1934, nro 36, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Folkeson pääsi toissa iltana vapaaksi, Suomen Sosialidemokraatti, 8.2.1934, nro 37, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Epämieluisat ulkomaalaiset. Heidän maassaolonsa usein sangen hankalasti estettävissä. Ulkolaiset tunkeilijat usein sangen ovelia, Suomen Sosialidemokraatti, 11.2.1934, nro 40, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Folkeson karkoitetaan. "Selvänäkijän" on poistuttava maasta lähipäivinä, Tuottavalle huijaukselle vihdoinkin loppu, Suomen Sosialidemokraatti, 23.2.1934, nro 52, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Folkesonin funkismööpelit. Huonekaluliikkeet hakevat omansa pois. "Selvänäkijä" siirtynyt itse rajan taakse, Suomen Sosialidemokraatti, 3.3.1934, nro 60, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Pentikäisen vakoilujutun "selvänäkijänä" esiintyy nyt helsinkiläisiä huiputtanut huijari Folkeson-Palander, Pohjois-Savo, 12.6.1937, nro 86, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Göran Brusewitz: Fallet Folkeson
- Märklig Mystiker Magiker och Muhemmadan. Den svenske clairvoyanten "Folkeson" i Helsingfors, Allas Krönika, 5.8.1933, nro 15, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Ihmemies, joka lukee sidotuin silmin. Kuudes aisti - röntgen-silmät?, Suomen Kuvalehti, 23.9.1933, nro 39, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Folkesons åsikt om dagens problem, Helsingfors-Journalen, 11.11.1933, nro 23, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Vad Kjell Folkeson tror om år 1934 och litet om hans erfarenheter i Helsingfors anno 33, Helsingfors-Journalen, 6.1.1934, nro 1, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Fallet Folkeson och liknande Fall, Julen, 1.12.1935, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot