Kiteenjoki
| Kiteenjoki Китенйоки |
|
|---|---|
 Näkymä Kotilahden sillalta |
|
| Maat | Venäjä, Suomi |
| Alue | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Sortavala |
| Maakunnat | Pohjois-Karjala |
| Kunnat | Kitee |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Nevan vesistö |
| Valuma-alue | Kiteenjoen valuma-alue (02.02) [1][2] |
| Pinta-ala | 1 594,59 km² [3] |
| Järvisyys | 7 % [4] |
| Pääuoman pituus | 90 km [5][4] |
| Pääuoman osuudet | Kiteenjoki ←Lautakko ←Kompsunjoki ←Hyyppii ←Kiteenjärvi ←Humalajoki ←Ukonoja |
| Yhtyy | Tohmajoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Lautakko, Kitee [5] |
| Laskupaikka | Helylä, Sortavala [6] |
| Läpivirtausjärvet | Karmalanjärvi, Hympölänjärvi, Siesmanjärvi, Kangasjärvi |
| Sivu-uomat | Sahijoki, Rajajoki |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 76,1 m mpy. [7] |
| Laskukorkeus | 4,8 m mpy. [8] |
| Korkeusero | 71,3 m |
| Pituus | 71 km [9] |
| Kaltevuus | 1 m/km |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kiteenjoki (ven. Китенйоки[10] [a]) on Pohjois-Karjalan Kiteeltä alkava ja Venäjällä Sortavalan piirissä Laatokan rannikolle asti virtaava noin 71 kilometriä pitkä joki, joka on kuitenkin Tohmajoen sivujoki. Kiteenjoki yhtyy Tohmajokeen vain kolme kilometriä ennen Laatokkaa Sortavalassa.[10][9]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiteenjoki alkaa Lautakon järvestä ja virtaa aluksi yli 10 kilometriä etelän suuntaan. Joen ympäristö on suomaata ja Kattilavaarassa se läpäisee harjujakson laskien sitten Kangasjärveen. Alkuosuudella on suvantomaisia lampia, kuten esimerkiksi Kattilalampi, Pitkälahti, Keskilampi ja Kamarahkonlampi. Osuuden alaosaa kutsutaan myös Jollonjoeksi ja se on otettu valtioiden väliseksi rajalinjaksi. Raja halkaisee myös Kangasjärven, joka jää myös rajavyöhykkeen taakse. Kun jokea on Suomen puolella 14,7 kilometriä ja Venäjän puolella 56 kilometriä, on Kiteenjoen pituus 71 kilometriä [9]. Joen alkuosuus on loivaa ja joelle muodostuu pudotusta Kangasjärvelle tultaessa 8,7 metriä eli kaltevuus on 0,7 metriä kilometrille (m/km).[5]
Venäjän puolella joki tekee Z-kirjaimen muotoisen ja noin 7 kilometriä pitkän mutkan ja laskee Siesmanjärveen. Joelle on muodostunut nyt noin 11 metrin pudotus. Järven jälkeen joki suuntaa kohti eteläkaakkoa ja siihen yhtyy oikealta eli lännestä Rajajoki. Se on 10 kilometriä pitkä sivujoki, joka saa alkunsa Suomen puolelta. Noin viiden kilometrin päästä siihen yhtyy lännestä Melkkosenjoki ja toistakymmentä kilometriä alempana siihen yhtyy vielä lounaan suunasta virtaava Sahijoki. Kiteenjoki saapuu nyt aljuoksulleensa, jossa se kääntyy lähes itään ja saapuu Sortavalaan. Siellä se laskee Hympölänjärveen ja virtaa Karmalansalmen kautta Karmalanjärveen. Järven luusua muuttuu kapenevana joeksi samalla, kun Kiteenjoki yhtyy Tohmajokeen sen lounaspuolelta. Yhteisellä uomalla on matkaa Laatokkaan enää kolme kilometriä.[11]
Joen alajuoksulta ei ole löytynyt tietoja joen virtaamista. Sen sijaan Suomen puolella on joen virtaamat määritetty valtioiden rajan tuntumassa. Siellä on joen keskivirtaama 4,1 m³/s (MQ), keskiylivirtaama 22 m³/s (MHQ) ja keskialivirtaama 1,1 m³/s (MNQ).[4] Joessa Lautakon yläpuolella sijaitsevat Metsäkosken myllyn patolaitteet pitävät vedenorkeutta yllä Kiteenjärvelle asti.[12]
Kiteenjoen–Tohmajoen valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kiteenjoen–Tohmajoen vesistö
Valuma-alueen pinta-alat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiteenjoen–Tohmajoen valuma-alueen nimi on kaksiosainen, sillä Tohmajoki ja Kiteenjoki yhtyvät toisiinsa vain kolme kilometriä ennen Laatokkaa. Vesistöalue sijaitsee Suomessa ja Venäjällä, joiden vesistöviranomaisten ilmoittamat pinta-alat poikkeavat toisistaan hieman. Tässä esitetyt venäläiset arvot ovat Neuvostoliiton aikaisia, osa luvuista Vesihallituksen aikaisia (1976) ja osa myöhemmän raportin aikaisia (Ekholm 1993). Ne mahtuvat kaikki noin sadan neliökilometrin virhemarginaalin sisälle. Vesistöalueen pinta-alaksi on ilmoitettu 1 602 neliökilometriä (km² [13]), 1 594,59 km² [3] ja 1 700,4 km² [12]. Tässä artikkelissa käytetään Ekholmin arvoja, jolloin vesistöalueen pinta-ala on 1 594,59 km², josta 759,81 km² (48 %) kuuluu Venäjälle ja 834,78 km² (52 %) Suomelle.[3][14][15]
Vesistöalueen jaosta Tohmajoen ja Kiteenjoen valuma-alueisiin ei ole saatavilla Ekholmin tulosten kanssa yhteneviä arvoja. Vesihallituksen julkaisemat pinta-alat (vuodelta 1976) ovat Tohmajoen valuma-alueelle 910,4 km², josta sijaitsee Suomen puolella 290 km², ja Kiteenjoen valuma-alueelle 790,0 km², josta Suomessa sijaitsee 465 km². Venäläisten julkaisemat arvot ovat Tohmajoelle 841 km² ja Kiteenjoelle 761 km². Tohmajoen valuma-alueen järvisyys on 4,3 %, josta Suomen puoleisen osan järvisyys on 6,0 %, ja Kiteenjoen valuma-alueen järvisyys on 7,0 %, josta Suomen puoleisen osan on 8,3 % [4].[12][13][10]
Kiteenjoen pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiteenjoen valuma-alue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Kiteen ja Tohmajärven kuntien alueella sekä Venäjällä Sortavalan piirissä. Kiteenjoki muodostaa valuma-alueellaan vain sen alimman osan pääuomasta. Kiteenjoki alkaa Lautakosta, mutta yläjuoksulla on pääuomalla muunnimisiä osuuksia. Lautakkoon laskevan uoman nimi on Kompsunjoki, joka saa alkunsa Hyyppiistä. Uomassa sijaitsee pieniä suvantolampia kuten esimerkiksi Pitkäjärvi, Markanlampi, Ylälampi, Alalampi ja Välijuuma. Hyypii ja Kiteenjärvi ovat kanavalla yhteydessä toisiinsa. Seuraava pääuoman osuus on Humalajoella, joka laskee Kiteenjärven koillisrantaan. Humalajoen valuma-alueen pinta-ala on 134,3 km² ja joen pituus on 10,1 kilometriä. Ukonojalla, joka on Humalajoen pohjoinen jatke, on pituutta myös 10 kilometriä. Kiteenjokena alkavan pääuoman pituus on siten noin 90 kilometriä. Toisen lähteen mukaan pääuoman pituus on 85 kilometriä ja Suomen puoleinen osa on 40 kilometriä pitkä [16].[14][5][4]
Pääuoman sivu-uomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiteenjoen valuma-alue muodostuu edellä kuvatun pääuoman ympärille, jonka suurimmat sivu-uomat on kerätty alla olevaan taulukkoon. Taulukon tiedot on luettu alla luetelluista lähteistä, joita on eritelty taulukon oikeassa sarakkeessa.
| Laskujoen nimi suom. |
Nimi ven. |
Uoman kohta |
Etäisyys Tohmajoesta (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sahijoki | Sahijoki (Сахи-йоки) | Kiteenjoki | 17 | 16 | 2,1,2,1,1,–,– | ||
| Melkkosenjoki | Kiteenjoki | 2,–,2,–,–,–,– | |||||
| Rajajoki | Rajajoki (Роя-йоки) | Kiteenjoki | 33 | 10 | 2,1,2,–,–,–,– | ||
| Viinaoja | Kiteenjoki | 2,–,2,–,–,–,– | |||||
| Kivioja | Kiteenjoki | 3,–,3,–,–,–,– | |||||
| Tiekoskenjoki | Kiteenjoki | 3,–,3,–,–,–,– | |||||
| Kalaoja | Kompsunjoki | 3,–,3,–,–,–,– | |||||
| Suksijoki | Humalajoki | 3,–,3,–,–,–,– | |||||
| Pasko-oja | Humalajoki | 3,–,3,–,–,–,– | |||||
| Hirvijoki | Ukonoja | 3,–,3,–,–,–,– |
Lähteet: 1 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta [10], 2 = luettu Karjalan kartat -verkkopalvelusta [11], 3 = luettu Kansalaisen karttapalvelusta [5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Китенйоки.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tohmajoki (02) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.1.2022.
- ↑ Kiteenjoki (02.02) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.1.2022.
- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e Tulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalueella (PDF) 2011. Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Viitattu 10.1.2022.
- ↑ a b c d e Lautakko, luusua (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.1.2022.
- ↑ Laatokka (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 8.1.2022. (venäjäksi)
- ↑ Lautakko (02.021.1.005) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.1.2022.
- ↑ Kuusisto, Esko: Luoteis-Venäjä on vetten Venäjä. Vesitalous, 2006, 47. vsk, nro 5, s. 7–10. Helsinki: Ympäristöviestintä YVT Oy. ISSN 0505-3838 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 8.1.2022.
- ↑ a b c Paajanen, Mervi: Ehdotus Kitee-Jänisjoen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus. Viitattu 10.1.2022.
- ↑ a b c d Kitenjoki (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b Tohmajoki. Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa (viitattu 10.1.2022)
- ↑ a b c Pohjois-Karjalan vesien käytön kokonaissuunnitelma, s. 27, 39–42. (osa I) Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-1965-X Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 10.1.2022).
- ↑ a b Tohmajoki (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue (HTML) skvsy.fi. 2022. Kuopio: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Arkistoitu 8.1.2022. Viitattu 9.1.2022.
- ↑ Kiteenjoen–Tohmajoen vesistö (02) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.1.2022.
- ↑ WSOY Facta - Kiteenjoki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kankaala, Pekka: Vanhoja vesireittejä - muistelua kotiseudun sahoista ja myllyistä, Pajapellon nurkasta, 2021
- Mononen, Paula & al.:Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2010-2015, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, 2011