Kinneri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nykyaikainen kinneri

Kinneri (sanasta kinnerjänne eli akillesjänne)[1] on jaloilla poljettava ihmiskäyttöinen tai moottorikäyttöinen ajoneuvo, nykyisin usein korilla varustettu kolmipyöräinen nojapyörä. Ulkomailla kinnerin yleinen nimitys on velomobile eli suomeksi velomobiili. Kinnerissä on polkupyöristä pienin ilmanvastus, ja siten suurin huippunopeus.[2] Valmistajia on maailmalla muutamia. Kaupalliset mallit ovat lähes pelkästään yksipaikkaisia, joko päältä avoimia tai umpikorisia. Kinnerit ovat vanhaa suomalaista perinnettä, joiden ensimmäinen varsinainen kukoistuskausi koitti heti toisen maailmansodan jälkeen jolloin maassa oli pula autoista, bensiinistä sekä renkaista. 1940-luvun lopulla Helsingin Eläintarhassa järjestettiin kinnereille Pohjoismaiden mestaruuskilpailut. Polkuautosta kinneri eroaa muun muassa siten, että lain mukaan polkuautolla saa ajaa jalkakäytävällä, mutta polkupyöräksi määritellyllä kinnerillä ei yli 12-vuotias henkilö saa näin tehdä.

Nykyään kinneri voidaan varustaa esimerkiksi 250 watin sähkömoottorilla, jolloin siitä tulee lain mukaan sähköavusteinen polkupyörä. Uuden vuonna 2016 voimaan tulleen lain mukaan kinneri voidaan myös varustaa yli 250 W:n moottorilla, jolloin siitä tulee moottoroitu polkupyörä, joka on liikennevakuutettava, mutta jota ei tarvitse rekisteröidä tai katsastaa, eikä sitä varusteta vakuutus- tai rekisterikilvellä. Koko määritelmä tällaiselle ajoneuvolle koko pituudessaan on korilla varustettu kolmipyöräinen moottoroitu nojapolkupyörä. Erään epävirallisen rekisterin mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 60 ajokuntoista kinneriä. 2010-luvulla vauhtiin päässeen tehdasvalmistuksen myötä kinnerien voidaan sanoa aloittaneen nykyään toisen kukoistuskautensa sitten 1940-luvun.

Amfibiokinneri on kinneri, jolla voi kulkea maalla ja ylittää vesistöjä.

Kinnerin maksimileveys lain mukaan on 80 cm, mikä on sama kuin polkupyörillä.[3] Ajettavuudeltaan kolmipyörinen kinneri asettuu kaksipyöräisen ja nelipyöräisen välimaastoon. Se pysyy pystyssä itsestään, mutta vaatii mutkissa suurempaa tarkkuutta kuin nelipyöräinen ajoneuvo. Talviajossa kinnerin kori tarjoaa hyvän suojan, mutta ajaminen on muutoin raskasta jokaisen pyörän avatessa omaa uraansa.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.