Kiinalaiset numerot
Kiinan kielessä on nykyisin laajassa käytössä sekä kiinalaisilla merkeillä ilmaistut numerot että arabialaiset numerot.[1]
Lisäksi Kiinassa tavataan yhä joskus myös Suzhou- tai huā mǎ -numerojärjestelmää, jotka ovat jäänne muinaisista kiinalaisista palkkinumeroista.[2] Arabialaiset numerot ovat uusi tulokas, mutta silti ne ovat varsin nopeasti vallanneet tilaa perinteisiltä kiinalaisilta järjestelmiltä.
Tässä artikkelissa kiinan merkit on kirjoitettu yksinkertaistetuin merkein, sen jälkeen sulkeissa perinteisin merkein mikäli nämä poikkeavat. Merkkien yhteydessä on merkittynä merkkien koodauspaikka Unicode-merkistössä.
Kiinalaiset numeromerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiinalaiset numeromerkit toimivat kuten muutkin kiinalaiset merkit: kukin merkki vastaa yhtä tavua, joka lausutaan tietyllä tavalla ja sisältää tietyn merkityksen.[1] Numeromerkit ja kiinalainen numerojärjestelmä lausumisineen on aikanaan lainattu myös japaniin ja koreaan, joissa kiinalaisperäiset numerot ovat nykyisinkin aktiivisessa käytössä, eikä omaperäisiä numeroita suurille luvuille edes ole olemassa.
Kiinassa ovat yksimerkkiset numeromerkit luvuille nollasta kymmeneen sekä suuremmille luvuille sata, tuhat, kymmenentuhatta, sata miljoonaa, ja niin edespäin. Hyvin suurissa luvuissa kymmenentuhatta on toistuva luku, vastaavasti kuin tuhat länsikielissä, esimerkiksi sata tuhatta = 十万 eli ”kymmenen kymmentätuhatta”.[1]
Numeroilla on tavallisesti käytettävän kirjoitusasun lisäksi muodollinen kirjoitusasu, jota käytetään väärennösten vaikeuttamiseksi muiden muassa laillisesti sitovissa dokumenteissa ja kirjanpidossa.
Lukuja edeltävä 1 voidaan usein jättää pois, jos merkitys tulee ilman sitäkin esille. Luvut 11-19 ilmaistaan merkillä 10 jota seuraa numero 1-9, esimerkiksi 15 = 十五. Muulloin 1 voidaan usein lyhentää vain puheessa (tavallista kantonissa). Esimerkiksi 17 000 voidaan lukea 万七千 (tai peräti 万七), mutta kirjoitetaan silti 一万七千. Mikäli luvussa esiintyy useampia numeroita, tätä lyhentämistä ei tehdä muuten kuin japanissa. Esimerkiksi 114 luetaan yī bǎi yī shí sì, joskin yī bǎi shí sì on myös mahdollinen.
Luvut 20-90 ilmaistaan lisäämällä luvun 2-9 perään 10, esimerkiksi 20 = 二十. Luvuille 20 ja 30 on olemassa erityismerkkinsä, joita käytetään lähinnä kalentereissa. Vuosiluvut luetaan numeroina 0-9, ei kokonaisena, esimerkiksi vuosi 2004 luetaan èr líng líng sì nián (nián=vuosi).
| pinyin | muodollinen merkki | tavallinen merkki | arvo | huomautukset |
|---|---|---|---|---|
| líng | 零 (U+96F6) | 〇 (U+3007) | nolla | U+3007 on pallo |
| yī | 壹 (U+58F9) | 一 (U+4E00) | yksi | 弌 (U+5F0C) (ei käytössä). 么 (yāo), ”pienin”, on yleisessä käytössä Kiinan kansantasavallassa (mukaan lukien Hongkong ja Macao) merkityksessä ”yksi” muun muassa puhelinnumeroissa, mutta sitä ei käytetä (siviilikäytössä) Taiwanilla. |
| èr | 贰 (U+8030) ((貳) (U+8CB3)) | 二 (U+4E8C) | kaksi | 弍 (U+5F0D) (ei käytössä) 两 (兩) [liǎng] käytetään tavallisesti jos perässä seuraa mittasana. |
| sān | 叁 (U+53C1) (叄 (U+53C4)) | 三 (U+4E09) | kolme | 参 (參) [cān] (U+53C3) on myös mahdollinen 弎 (U+5F0E) (ei käytössä) |
| sì | 肆 (U+8086) | 四 (U+56DB) | neljä | |
| wǔ | 伍 (U+4F0D) | 五 (U+4E94) | viisi | |
| liù | 陆 (U+9646) ((陸) (U+9678)) | 六 (U+516D) | kuusi | |
| qī | 柒 (U+67D2) | 七 (U+4E03) | seitsemän | |
| bā | 捌 (U+634C) | 八 (U+516B) | kahdeksan | |
| jiǔ | 玖 (U+7396) | 九 (U+4E5D) | yhdeksän | |
| shí | 拾 (U+62FE) | 十 (U+5341) | kymmenen | |
| niàn | 廿 (U+5EFF) | kaksikymmentä | käytetään muun muassa kalentereissa, normaalisti kuitenkin 二十 | |
| sà | 卅 (U+5345) | kolmekymmentä | vähäisessä käytössä, tavallisesti 三十 | |
| bǎi | 佰 (U+4F70) | 百 (U+767E) | sata | |
| qiān | 仟 (U+4EDF) | 千 (U+5343) | tuhat | |
| wàn | 万 (萬 (U+842C)) | 万 (U+4E07) | kymmentuhatta | |
| jīng | 京 (U+4EAC) | kymmenen miljoonaa | muinaista kiinaa | |
| yì | 亿 (億 (U+5104)) | 亿 (U+4EBF) | sata miljoonaa | 1 yì = 1 wàn wàn, samoin kuin miljoona = tuhat tuhatta länsimaisessa järjestelmässä |
| gāi | 垓 (U+5793) | sata miljoonaa | muinaista kiinaa | |
| zǐ | 秭 (U+79ED) | miljardi | muinaista kiinaa | |
| zhào | 兆 (U+5146) | 兆 (U+5146) | miljoona tai biljoona | 1 zhào = 1 wàn yì Japanissa, Taiwanilla ja Hongkongissa, miljoona Kiinassa, joidenkin mukaan 1 zhào = 1 yì yì |
| fēn | 分 (U+5206) | kymmenesosa | ||
| háo | 毫 (U+6BEB) | sadasosa | ||
| lí | 厘 (U+5398) (釐 (U+91D0)) | tuhannesosa |
Suzhou (huā mǎ) -numerot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Suzhoun numerot
Suzhou-numeroiden (kiinaksi 苏州码字 [Sūzhōu mǎzi]) käyttö on vähentynyt huomattavasti. Nykyisin Suzhou-numeroita voi nähdä joskus kiinalaisilla toreilla ja vanhanajan tyylisissä ravintoloissa Hongkongissa ja Macaossa.[2] Ainakin Hongkongissa tästä järjestelmästä käytetään nimeä ”huā mǎ” (”kukkaisnumerot” tai ”koreat numerot”).
Tässä järjestelmässä kiinan merkkien sijaan käytetään erityisiä symboleita numeroille. Numerot kirjoitetaan kahteen riviin.[2] Esimerkiksi:
| 〤 | 〇 | 〢 | 二 |
| 拾 | 元 |
Ylemmällä rivillä ovat numeriset symbolit, esimerkiksi 〤〇〢二 (eli XO=||) on 4022. Alemmalla rivillä on yksi tai useampia kiinan merkkejä. Ensimmäinen osoittaa ylemmän rivin ensimmäisen numeron kertaluokan, esimerkiksi 千 [qiān] on tuhat, 百 [bǎi] sata, 拾 [shí] kymmenen, tyhjä on yksi, jne. Toinen merkki merkitsee mittayksikköä, kuten 元 [yuán] on 1 RMB, 毛 [máo] tästä kymmenesosa ja 仙 [xiān] sadasosa, tai 里 [lí] on li. Yllä olevassa esimerkissä merkit 拾元 [shí yuán] alemmalla rivillä tarkoittavat että kyseinen hinta on 40,22 RMB.
Suzhou-numerot ovat Unicodessa koodipaikoilla U+3021 – U+3029:
- 0 on pallo (tarkka Unicode-merkki tuntematon, ehkä 〇 U+3007)
- 1 on yksi vaakasuora (一 U+4E00) tai pystysuora (〡 U+3021) viiva
- 2 on kaksi vaakasuoraa (二 U+4E8C) tai pystysuoraa (〢 U+3022) viivaa
- 3 on kolme vaakasuoraa (三 U+4E09) tai pystysuoraa (〣 U+3023) viivaa
- 4 on hieman X:ää muistuttava rasti (〤 U+3024)
- 5 on renkula (〥 U+3025)
- 6 on piste vaakasuoran viivan päällä (〦 U+3026)
- 7 on piste kahden vaakasuoran viivan päällä (〧 U+3027)
- 8 on piste kolmen vaakasuoran viivan päällä (〨 U+3028)
- 9 on radikaali (〩 U+3029), johon viitataan nimikkeellä ”fǎn wén” eli käänteinen ”wén” (文 [wén] merkitsee kirjoitusta)
- 10 on 〸 (U+3038)
- 20 on 〹 (U+3039)
- 30 on 〺 (U+303A)
Numeroille yhdestä kolmeen on vaakasuorat ja pystysuorat versiot, joita käytetään vuoron perään mikäli nämä numerot esiintyvät vierekkäin. Ensin esiintyvä numero on tavallisesti vaakasuora versio, esimerkiksi 21 kirjoitetaan siis ||- eikä || |, sillä jälkimmäisen voi sekoittaa kolmoseen.
Kun arabialaiset numerot tulivat Kiinaan Ming- ja Qing-dynastioiden aikana, jotkut kiinalaiset matemaatikot käyttivät kiinalaisia numeroita paikanmukaisina lukuarvoina. Qing-dynastian jälkeen matemaattisissa kirjoituksissa on käytetty arabialaisia numeroita kiinalaisten merkkien ja Suzhou-numeroiden asemesta.
Japanissa perinteisiä kiinalaisia numeromerkkejä käytetään nykyisin usein silloin, kun halutaan olla muodollisia tai esittää luvut koristeellisemmin kuin tavallisemmin käytetyillä arabialaisilla numeroilla, samalla tavoin kuin roomalaisia numeroita joskus käytetään länsimaissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Nikita Tambe: Learning The Chinese Number System: Complete Guide Forbes Advisor INDIA. 21.6.2023. Viitattu 19.7.2024. (englanti)
- ↑ a b c 百度百科——全球领先的中文百科全书 baike.baidu.com. Viitattu 19.7.2024.