Kiinan avaruustoiminta

Kiinan avaruustoiminta alkoi vuonna 1970, kun ensimmäinen kiinalainen satelliitti, Dong Fang Hong I, laukaistiin kiertoradalle.

Avaruusohjelmasta vastaa Kiinan avaruushallinto ja avaruuslaitteiden toteutuksesta China Aerospace Corporation. Hallinto luo avaruusohjelman ja yhtiömuotoinen osuus on vastuussa sen toteutuksesta. Kiinan avaruushallinto perustettiin vuonna 1993. Se on Kiinan Ilmailuministeriön (Ministry of Aerospace Industry) alainen.

Merkkipaalut

• Ruutirakettien kehitys ja käyttö sodassa ja viihteenä 1200-luvulla, joka oli eräällä tavalla johdantoa kaikille – paljon myöhemmin toteutetuille – avaruusraketeille.
• 1970 Ensimmäinen kiinalainen satelliitti Dong Fang Hong I eli "Itä on punainen" laukaistiin maata kiertävälle radalle.
• 2003 Taikonautti Yang Liwei lensi avaruuteen Shenzhou 5 -avaruusaluksella.
• 2005 Kaksihenkinen lento, jonka miehistönä toimi Fei Junlong ja Nie Haisheng, lensi avaruuteen Shenzhou 6-aluksella
• 2007 Chang’e 1 -avaruusluotain lensi Kuun kiertoradalle.

Toimintansa päättäneen kiinalaisen sääsatelliitin tuhoaminen maasta laukaistavalla ohjuksella 900 km korkealla kiertoradalla oli Kiinan sotilaallisen avaruustoiminnan merkittävin näytös.

• 2008 Kolmihenkinen lento, jolla tehtiin Kiinan ensimmäinen avaruuskävely. Shenzhou 7 -aluksen lentäjinä toimivat Zhai Zhigang (komentaja ja avaruuskävelijä), Liu Boming ja Jing Haipeng.
• Vuoden 2008 alussa Kiinan avaruushallinto valitsi uusia taikonautteja. Valinta tehtiin ilmavoimien lentäjistä. Kesällä 2009 Kiina etsi naistaikonauttia.
• Kesäkuussa 2012 Kiina laukaisi kolmihenkisen miehistön avaruuteen lennolla Shenzhou 9. Lennolla oli mukana ensimmäinen naistaikonautti Liu Yang. Jing Haipeng lähti ensimmäisenä taikonauttina toiselle avaruuslennolleen. Ensimmäinen Kiinan suorittama manuaalinen telakointi avaruudessa toiseen alukseen, Tiangong 1 -avaruuslaboratoriomoduuliin.

Kiinan tavoitteita

Kiinan avaruusohjelma on 2000-luvulla suunnattu myös miehitettyjen avaruuslentojen toteuttamiseen. Myös avaruustieteen määrä ja sen missioiden yhteistoteutus ESAn ja Venäjän avaruusjärjestön kanssa on lisääntynyt.

Vuonna 2009 Kiina aikoi laukaista 11. viisivuotissuunnittelman puitteissa 15 tai 16 avaruusalusta , joka on merkittävä kasvu vuosien 2006–2008 keskiarvosta kahdeksan per vuosi ja tätä aiemmasta 1,5 per vuosi. Syyskuussa 2010 Kiina ilmoitti tilaavansa hiilidioksidia mittaavan satelliittisarjan saksalaiselta OHB-yhtiöltä.

Vuoden 2011 lopussa Kiinan hallitus julkaisi avaruustoiminnan strategian ("White paper"), joka listaa yleisellä tasolla Kiinan tavoitteet, jotka ovat pitkälle samoja kuin alla – jo aiemmin – kuvatut. Uutta oli tavoite avaruusromun vähentämiseen, lähiavaruuden puhdistamiseen. Kansainvälisen yhteistoiminnan painoarvo oli kasvanut, suuntautuen pitkälle Venäjälle ja Etelän maihin (esim. Brasilia), joiden kanssa Kiinalla on aiemminkin ollut yhteistyötä.

Vuoden 2012 alussa kiinalaiset ilmoittivat laukaisevansa 22 satelliittia vuonna 2012. Määrä on Kiinan avaruushistorian suurin ja on noin kaksinkertainen Länsi-Euroopan laukaisujen määrään verrattuna ja on samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvaltain satelliittilaukaisujen määrä. Elokuussa 2012 Kiina julkisti uusia tavoitteitaan avaruustieteessä vuosille 2014–2016, joka on uusi suuntaus Kiinan avaruustoiminnassa:

• HXMT röntgenteleskooppi
• DAMPE pimeän energian tutkimiseen
• satelliittien lisäksi: Antarctic astronomical observatory

Vuoden 2013 alussa China Aerospace Science and Technology Corporation ilmoitti Kiinan tekevän 20 avaruusaluksen laukaisua mukaan lukien kolmas kuuluotain Chang’e 3 ja miehitetty avaruusalus Shenzhou 10, joka telakoituu kiinalaisen avaruusaseman kanssa. Määrä on monikertainen Länsi-Euroopan maihin verrattuna ja lähellä Yhdysvaltain suorituksia. ^lähde?

Mars-tutkimus

Kiina aikoi laukaista pienen Yinghuo-1 Mars-luotaimensa vuoden 2009 lopussa, mutta tämä lykkääntyi, koska aluksen oli tarkoitus lentää venäläisen Phobos-Grunt-aluksen kyydissa Marsin kiertoradalle ja venäläinen avaruusalus oli valmis vasta vuoden 2011 laukaisuun. Shanghai Academy of Space flight Technology (SAST) organisaation johtokuntaan luukuva Zhang Weiqiang ilmoitti tästä Shanghai International Aerospace Technology and Equipment Exhibition-näyttelyssä. Phobos-Gruntin epäonnistuessa lähtemään Maan kiertoradalta kohti Marsia Yinghuo-1 tuhoutui Maan ilmakehässä yhdessä Phobos-Gruntin kanssa. Kiinan ensimmäinen onnistunut Mars-luotain Tianwen-1, jonka mukana oli myös laskeutuja ja kulkija, asettui Marsin kiertoradalle helmikuussa 2021.

Kuulennot

Kuu-tutkimus alkoi Chang’e 1 -kuuluotamella vuonna 2007. Toinen kuuluotain, Chang’e 2, laukaistiin lokakuussa 2010. Myös Kiina on ilmaissut aikeen lennättää ihmisiä Kuuhun, jossa voi nähdä jonkinlaisen avaruuskilvan Intian kanssa. Se, ettei kyse ole kilpailusta lännen kanssa, on eräs indikaatio siitä, ettei Kiinan suunnitelma muuttunut Yhdysvaltain mahdollisesti vetäydyttyä Kuu-lentotavoiteistaan vuosina 2009–2010.

• 2015 Kuun tutkimus aloitetaan.
• 2017 Ihminen Kuun kiertoradalle Syyskuussa 2012 Kiina ilmoitti, ettei sillä ole tavoitevuotta taikonautin laskeutumiselle Kuuhun.

Vuoden 2011 alussa Kiinan lähitavoitteet olivat

• Chang’e 3-luotain laskeutui kuun pinnalle joulukuussa 2013.
• Chang’e 4, joka kuljettaa kuuajokin, laskeutui Kuuhun vuonna 2019. Ajokkiin tulee kuun pinnan alle mittaava tutka
• Chang’e 5 on näytteenhakumissio, joka laskeutui Kuuhun vuonna 2020.
• Chang’e 6 lentänee vuonna 2024.

Taikonautit, avaruusasema

Syksyllä 2009 Kiinan taikonauttivalinnat olivat edenneet puoliväliin: tässä vaiheessa muutaman taikonautin paikasta kisasi 15 miestä ja naista. He kaikki olivat 27-34-vuotiaita sotilaslentäjiä. Toukokuussa 2010 Kiina valitsi uuden seitsemän hengen ryhmän avaruuslentäjäkoulutukseen. Taikonauttikoulutukseen valituista kaksi oli naisia, ja Kiinan ensimmäinen naistaikonautti Liu Yang lensi avaruuteen vuonna 2012. Seuraavat miehitetyt avaruuslennot – Shenzhou 8 ja Shenzhou 9 – tehtiin vuonna 2011. Vuonna 2010 Kiina laukaisi miehittämättömän avaruusasemamodulin ja 2011 Shenzhou 8 tekee miehittämättömänä telekointikokeen. Miehitetty Shenzhou 9 telekoitui asemaan vuonna 2011.

Vuoden 2010 aikana Kiina laukaisi Shenzhou 9:n ja pienen Tiangong-avaruusaseman miehittämättöminä niiden telekointikoetta varten. Tämä on näkyvä osa Kiinan avaruusaseman valmistelua. Maaliskuun alussa 2010 Kiina ilmoitti laukaisevansa 8,5 tonnia painavan 9 metrisen asemamodulin vuonna 2011 ja tekee siihen kolme telakointia. Kiinan 30 tonnia painava avaruusasema aloittaa 10-vuotisen toimintansa vuonna 2022. Kiina laukaisi Tiangong-avaruusaseman syksyllä 2011 ja telakoi siihen Shenzhou 8 -aluksen. Tämä oli miehittämätön koe. Kesäkuussa 2012 Shenzhou 9 -aluksella lentäneet kolme taikonauttia käytti Tiangong 1-avaruusasemaa 13-päiväisen avaruuslennon aikana.

60-tonninen avaruusasema aiotaan saada valmiiksi vuoteen 2020 mennessä, jota edeltää pienempi avaruusasema, joka valmistui vuonna 2016. Vuosina 2012–2020 Kiina panostaa vajaat 50 miljardin dollarin edestä ohjelmaan laukaisten 10–20 alusta ja avaruusasemamodulia. 2. heinäkuuta 2012 Kiinan miehitettyjen lentojen ohjelman johtaja Wang Zhaoyao kertoi, ettei Kiina kilpaile kenenkään kanssa avaruustoiminnallaan vaan avaruustoimintaa ajavat vain Kiinan omat tarpeet.

Kiina tekee seuraavan miehiteyn avaruuslennon, Shenzhou 10:n, kesäkuussa 2013, jolloin todennäköisesti yksi taikonauteista on nainen.

Yhteistyö läntisten maiden kanssa etenee

Yhdysvallat on estänyt Kiinan osallistumisen ISS-avaruusasemaan, mutta vuoden 2009 lopulla presidentti Obaman Kiinan vierailun aikana ja siihen liittyen NASAn pääjohtaja Charles Bolden antoi lausunnon, jonka mukaan NASA on valmis yhteistyöhön Kiinan kanssa Kuu-lennoissa ja muussa avaruuden tutkimusmatkoissa (Exploration). . Tilanne on samanlainen kuin USS Freedom-avaruusaseman kohdalla – asema rakennettiin lopulta Neuvostoliiton Mir-2-asemasuunnitelman perusteelta ja pääosin venäläisistä osista, Kiina voisi toimia Yhdysvalloille vielä huokeampana kuualuksen toimittajana kuin Venäjä avaruusaseman kohdalla ja lisäksi Kiina voisi olla hankkeen merkittävä rahoittaja. Yhdysvallat ja Kiina molemmat julkistivat avaruuden rauhanomaista käyttöä – samaan aikaan niiden merivoimilla on ilmeisesti ollut konfrontaatoita.

Toukokuussa 2011 Eutelsat vuokrasi kiinalaisen Sinosat 3- eli Chinasat 5C-tietoliikennesatelliitin, koska muuten Eutelsat olisi menettänyt 1,6 E asemapaikkansa GEO-radalla, koska Eutelsatilla ei ole ollut pitkään aikaan teknisten ongelminsa takia satelliittia ko. asemassa.

Heinäkuussa 2012 Argentiina solmi Kiinan kansantasavallan kanssa sopimuksen, jonka pohjalta Kiina voi rakentaa avaruusluotaimiensa tarvitsemia maa-asemia Patagoniaan, Argentiinaan, jonne ESA on juuri rakentanut oman maa-asemansa vastaavia tarpeita varten.

Elokuussa 2012 Kiinan China Great Wall Industry Corporation-yritys lupasi kuljettaa kesäkuussa 2014 Galactic Suite-yhtiön vetämän espanjalaisen "Barcelona Moon Team"-tiimin kuuajokin Kuuhun. Se kisaa Google Lunar X Prize-kisassa.

EUMETSAT solmi yhteistyösopimuksen Kiinan "National Satellite Ocean Application Service" (NSOAS, likimain merentutkimuspalvelu) kanssa Kiinan HY-1- ja HY-2-satelliittien ja EUMETSATin Jason-2 ja Jason-3 satelliittien datan vaihdosta.

Etelän tietoliikenteen ja kaukokartoituksen kehittäjä

Kiina on myynyt tietoliikennesatelliittejaan vuonna 2007 Nigerialle (NIGCOMSAT-1 ja sen korvaava toinen satelliitti).

Kiina myi vuonna 2009 Venezuelalle VENESAT-tietoliikennesatelliitin. Sen avulla Venezuela on toteuttanut tietoliikenteen tuhansiin maaseudun kouluihin, voimalaitoksiin ja maatiloihin. Kiinan avulla Venezuelasta tuli neljäs latinalaisen Amerikan maa, jolla on oma satelliitti. Toukokuussa 2011 Venezuelan parlamentti hyväksyi VRSS-1-satelliitin tilauksen Kiinasta.

Kiinan avaruushallinto on syyskuussa 2009 neuvotellut Bolivian presidentin Evo Moralesin tietoliikennesatelliitin toimittamisesta Bolivialle. Satelliitti maksaa 300 miljoonaa dollaria ja saa nimen Tupac Katari, Espanjan kolonialismia vastaan taistelleen intiaanijohtajan mukaan. Satelliitti laukaistaan vuonna 2013.

Kiina rakentaa Laosille tietoliikennesatelliitin.

Syyskuussa 2009 Kiina ja Pakistan ilmoittivat, että Kiina rahoittaa 200 miljoonan dollarin lainalla ja avustaa teknisesti Pakistanin toisen oman tietoliikennesatelliitin PAKSAT-1R:n toteutuksessa. Sen rakentavat Kiinan Great Wall Industry Corporation ja Pakistanin Space and Upper Atmospheric Research Commission. Laukaisu tapahtunee vuonna 2011, jolloin se korvaa PAKSAT-1:n.

Kiina esitti vuoden 2010 lopulla GEOSS-kokouksessa Pekingissä globaalia satelliittikaukokartoituksen yhteistyotä kehitysmaiden avuksi. Vuonna 2012 laukaistaan kiinalainen 140 miljoonan dollarin hintainen kaukokartoitussatelliitti, jonka hankki Venezuela.

Keväällä Sri Lanka solmi yhteistyösomuksen Kiinan kansantasavallan kanssa, jossa Kiina rakentaa ja laukaisee tietoliikennesatelliitin Sri Lankan hyödynnettäväksi. DFH-4-satelliittia, joka toimii 50 eteläisestä asemasta, operoi srilankalainen SupremeSAT (Pvt) Ltd.

Syyskuussa 2012 Nicaragua alkoi neuvotella Kiinan kanssa 300 miljoonan dollarin arvoisen Nicasat-1-tietoliikennesatelliitin ostosta kiinalaisten pankkien lainoituksella.

Avaruuskeskukset

Kiina on vuoden 2008 lopulla päättänyt rakentaa Hainanin provinssiin uuden avaruuskeskuksen . Kiinalla on tätä ennen ainakin kolme avaruuskeskusta, joista kaikista voidaan laukaista satelliitteja.

• Jiuquanin avaruuskeskus
• Xichangin avaruuskeskus
• Hainanin avaruuskeskus, rakentaminen aloitettiin vuonna 2009

Vuonna 2009 ryhmä Macaon liikemiehiä lahjoitti Kiinan avaruusyhdistykselle (China Space Foundation) muutamia kymmeniä miljoonia dollareita. Osa rahoituksesta käytetään avaruuskeskuksien rakentamiseen.

Sotilaallinen avaruustoiminta

Kiinan kaukokartoitussatelliitteja kutsutaan miltei järjestään vakoilusatelliiteiksi olipa Kiinan antama niiden määritelmä mikä tahansa.

Kiinan taikonautit on valittu sotilaslentäjistä kuten Yhdysvaltain ja Venäjän/Neuvostoliiton avaruuslentäjät. Kiinan miehitetty ohjelma ei näytä omaavan sotilaallisia aspekteja, muillakin suurvalloilla ne ovat loppujen lopuksi olleet vähäisiä.

Vuoden 2007 ohjuskoe, jossa Kiina ampui 900 km korkeudella olleen entisen sääsatelliittinsa palasiksi on ollut esillä jatkuvasti ikään kuin se olisi merkittävä uhka tai avaruusromun lähde, esim. toukokuussa 2009 NASA väittää avaruussukkulan väistäneen 400 km korkealla lentoradallaan juuri tämän ohjuskokeen aikaansaamaa 10 cm palaa. Yhdysvallat teki 1960-luvun alussa kaksi ydinkoetta avaruudessa, mikä levitti sinne miljardeja metallisäikeitä, Neuvostoliitto teki lukuisia tappajasatelliittikokeita, jotka muistuttavat teknologisesta nykyisin mm. ESAssa muodissa olevia muodostelmalentoja. 2000-luvulla Kiina toistaa niitä kokeita, jotka Yhdysvallat ja Neuvostoliitto tekivät aiemmin.

Sen jälkeen, kun NASAn miehitettyjen lentojen ohjelman melkoisen kriittinen arviointi oli julkistettu lokakuussa 2009, Yhdysvaltain asevoimat julkisesti antoi useampia lausuntoja, joissa painotettiin Kiinan avaruustoiminnan kykyjen nousua sotilaallisena uhkana lausuntoja. Vastaavaan aikaan Kiinan presidentti on painottanut Kiinan avaruusohjelmien rauhanomaista luonnetta ja pyrkimystä kansainväliseen yhteistyöhön.

Joitakin avainhenkilöitä

Vuoden 2010 alussa Kiinan kansantasavalta palkitsi avaruusalan pioneerejaan antamalle kahdelle heitä maan korkeimman tiedepalkinnon. Palkintoon kuuluu 5 miljoonan juanin rahallinen osuus.

• Gu Chaohao, 83, sai palkinnon avaruuslentoja varten 50 vuoden aikana kehitetyistä matemaattisista menetelmistä.
• Sun Jiadong, 80, sai palkinnon avaruusalusten suunnittelun johtamisesta. Hän on suunnitellut kiinalaisia kuuluotaimia. Hän valmistunut diplomi-insinööriksi Zhukovskin nimeä kantavasta Neuvostoliiton ilmavoimien akatemiasta. Hän on ollut Kiinan johtavia satellittien suunnittelijoita vuodesta 1967.

Muita

• Qi Faren on toiminut kiinalaisten avaruusalusten pääsuunnittelijana vuodesta 1999, jolloin laukaistiin Shenzhoun prototyyppi.
• Ouyang Ziyuan on Kiinan kuuohjelman pääsuunnittelijoita.
• Vuonna 2009 edesmennyt Qian Xuesen oli Kiinan avaruusohjelman isä ja sitä ennen Yhdysvaltain avaruusohjelman merkkimiehiä.
• Wang Yongzhi on Kiinan miehitettyjen avaruuslentojen ohjelman pääsuunnittelija. Hän sai valtion tiedepalkinnon vuonna 2003.

Yleinen länsimainen näkemys

Kiinan avaruustoiminnan isä Qian Xuesen oli Yhdysvaltain avaruusohjelman päähahmoja 1950-luvulla – kunnes hänet vangittiin Yhdysvalloissa ilmeisen tekaistuilla perusteilla. Kiinalaissyntyisten insinöörien vakoilusyytteet ovat olleet yleisiä etenkin 2000-luvulla, kun Kiinan avaruusohjelma on laajentunut. Esim.

• helmikuun alussa 2010 tuomittiin 73-vuotias kiinalaissyntyinen Greg Chung Dongfan Rockwellin ja Boeingin tietojen vuodattamisesta Kiinalle 30 vuoden ajan. Vuodatetut tiedot koskivat mm. Avaruussukkulaa ja Delta IV-kantorakettia. 188 kuukauden eli noin 16 vuoden pituinen vankeustuomio – Dongfan olisi 89-vuotias vapautuessaan eli käytännössä tuomio oli kuolemantuomio – on tuomion julistaneen tuomarin mukaan tarkoitus olla Kiinalle signaali: "Stop sending your spies here." Dongfan toimi kaliformialaisessa avaruusteollisuudessa vuoteen 2006 asti eli olisi siis aloittanut toimintansa 1970-luvun puolivälissä.

Kiinan avaruusaseman Tiangong 1:n laukaisu tapahtui 29. syyskuuta 2011. Sitä kuvattiin länsimediassa "PR Blitz"-termillä, jossa englanninkielisille lukijoille tuodaan mielikuvaa propagandasta ja natsien salamasodasta (engl. Blitz).

Katso myös

• Taikonautti – Shenzhou-ohjelma
• Pitkä marssi -kantoraketti
• Sääsatelliitti
• Beidou-paikannussatelliitti

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinan avaruustoiminta Wikimedia Commonsissa