Tiedustelusatelliitti

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vakoilusatelliitti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tiedustelusatelliitit ovat satelliitteja, joilla pyritään tarkkailemaan toimintaa toisten valtioiden alueella (esim. joukkojen sijoituksia ja liikkeitä tai ohjustukikohtien ja teollisuuslaitosten rakentamista). Tiedustelusatelliitit voivat ottaa tarkkoja valokuvia (eri aallonpituuksilla) tai ne voivat kuunnella tietoliikennettä. Ne voivat valvoa ydinkoekieltoa tai havaita ohjusten laukaisut.

Uusimpien tiedustelusatelliittien arvioidaan erottavan 4-10 cm suuruiset kohteet. 1970-luvulla ja vielä osin 1980-luvulla satelliitit ottivat valokuvia, jotka ne sitten pudottivat pienissä säiliöissä laskuvarjolla alas. Nykyisin kuvat voidaan lähettää radioteitse.

Maapallon kaarevuuden ansiosta satelliitit voivat kuunnella suunnattuja radiolinkkejä.

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen tiedustelusatelliitteja vastaava tiedustelu tehtiin ylilennoilla lentokoneilla. Yhdysvallat menetti erään tiedon mukaan 150 vakoilulentokoneiden miehistön jäsentä vuoden 1945 ja satelliittien käyttöönoton välisenä aikana.

Tunnetuin ylilento oli CIA:n tiedustelukone U-2:n lento Neuvostoliiton yli 1. toukokuuta 1960. Neuvostoliiton ilmatorjunta ampui alas koneen, jota lensi Gary Powers.

Eräs kuvausyritys tehtiin ilmapalloilla. Vuonna 1956 Euroopasta lähetettiin yli 500 kuvaavaa ilmapalloa poikki Neuvostoliiton, joista 19 saapui vastaanottoalueelle ja 16 napattiin kiinni C-119F-koneilla.

Satelliittijärjestelmiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain vakoilusatelliitit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakenteilla oleva LaCrosse-satelliitti
  • KH-vakoilusatelliitit.
  • LaCrosse Radar Imaging ("Onyx", "Vega", "Indigo" jne.), 350 – 600 km:n korkeudessa, käyttö: valokuvaus, valmistaja Lockheed Martin.
  • Orion/Vortex, 36 000 km:n korkeudessa, käyttö: puhelinkuuntelu, valmistaja TRW.
  • Trumpet, 350–36 000 kilometrin korkeudessa (Molnija-rata), käyttö: matkapuhelinkuuntelu, valmistaja Boeing.
  • Parsae eli NOSS-satelliitit noin 1000 kilometrin korkeudessa, käyttö: merivalvonta, valmistaja TRW.
  • Satellite Data System, 350–36 000 kilometrin korkeudessa, käyttö: linkkisatelliitti, valmistaja Hughes
  • Defense Support Program, 36 000 kilometrin korkeudessa, käyttö: ennakkovaroitus: havaitsee ohjusten lämpösignaalin. DSP:n korvaajaksi tulee SBIRS (Space Based Infrared System) järjestelmä.
  • Defense Meteorological Satellite Program, 800 kilometrin korkeudessa, pääasiallinen käyttö: operatiivinen sään tarkkailu. Mahdollinen lisäkäyttö ydinräjähdystunnistus tekee tästä tiedustelusatelliitin, muuten se olisi vain sotilaallinen sääsatelliitti. Satelliittien valmistaja on Lockheed Martin.
  • Ferret ja Rhyolite olivat radioliikenteen kuuntelusatelliitteja. Rhyolite-satelliitteja oli GEO-radalla kaksi. Ferret-satelliitit tekivät Neuvostoliiton radioliikenteen tarkkailua vuoteen 1971 asti MEO-radoilta. Nykyään kuvaavat satelliitit sisältävät vastaavan radiotaajuista tietoliikennettä seuraavan järjestelmän.

Venäjän vakoilusatelliitit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän tiedustelusatelliitteihin luetaan alla myös Neuvostoliiton tiedustelusatelliitit.

  • Almaz-T tutkasatelliitti, käytössä vuodesta 1986. Nämä satelliitit laukaistaan Proton-kantoraketilla. Niiden valmistaja on KB Mash.
  • Araks, kuvaava satelliitti elektronisen tiedustelun laitteilla täydennettynä. Satelliitti on ollut käytössä vuodesta 1997. Satelliittien suunnittelijana toimi NPO Lavotškin. Arkon on kyseisen satelliitin rungon (eli satelliitti ilman instrumentaatiota) nimi. Araks ja Arkon nimet on länsimaissa sekoitettu toisiinsa. Satelliitit on laukaistu Proton-kantoraketeilla.
  • Condor: valokuvaava tutkasatelliitti. Laukaistaan Strela-raketilla. Suunnittelija NPO Mashinostroenia.
  • Don (Orlets), valokuvaussatelliitti. Suunnittelija on TsHB. Laukaistaan Sojuz-kantoraketilla. Otettiin käyttöön vuonna 1989.
  • DS-P1: tutkakalibrointisatelliitti. Laukaistaan Kosmos-2-kantoraketeilla. Suunnittelija OKB-586 MOM. Käytössä 1962–1970 alkaen eri versioina.
  • Jenisei Helios: tiedustelusatelliitti. Suunnittelija TsKB. Käyttöönotto 1995–1997.
  • Jantar: valokuvaussatelliitti. Suunnittelijana ukrainalainen KB Juszhnoe. Käyttöönotto 1974–1981 eri versioina.
  • Kosmos. Sergei Korolev suunnitteli jo huhtikuussa 1957 valokuvaussatelliittia, josta käytettiin nimitystä "Alus OD". Tästä kehittynyt versio oli Neuvostoliiton ensimmäinen vakoilusatelliitti – huhtikuussa 1962 laukaistu Kosmos-4.
  • Liana: elektronisen tiedustelun satelliitti (ELINT). Suunnittelija oli KB Arsenal.
  • Meteor: sotilaallinen sääsatelliitti. Suunnittelija oli VNIIEM. Käyttöönotto tapahtui vuosina 1967–1975 eri versioina.
  • Oko-1, ennakkovaroitussatelliitti. Suunnittelija NPO Lavotškin. Käyttöön 1972–1978.
  • Oriets (Don): leveän keilan kuvaava satelliitti. Suunnittelija TsKB MOM. Käyttöönotto 1989–1994 eri versioina.
  • Pirs: sukellusveneiden etsintäsatelliitti. Suunnittelija KB Arsenal.
  • Sapfir: valokuvaussatelliitti. Suunnittelija TsKB MOM.
  • Sphera: geodeettinen satelliitti. Käyttöönotto 1968–1972.
  • Taifun-1, 2, 3: tutkakalibrointisatelliitti. Suunnittelija ukrainalainen KB Juzhnoe. Käyttöönotto 1975–1981.
  • TRG: datan televisiokuvana välittävä kuvaava satelliitti.
  • Tselina-satelliitit elektroniseen tiedusteluun (ELINT). Suunnittelija OKB-586. Käyttöönotto 1965–1990 eri versioina.
  • Tsirkon: valokuvaussatelliitti. Suunnittelija TsKB MOM.
  • US-A, -P. -PM: RORSAT, suunnittelija OKB-52 ja KB Arsenal.
  • Vostok[1]
  • Zenit, valokuvaussatelliitti, eräs maailman yleisimmistä satelliiteista.

Kiinan kansantasavalta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan kansantasavalta on rakentanut useita tiedustelusatelliitteja 1980-luvulta lähtien

    • JSSW 1-3 eli CK-1, CK-2, CK-3, elektronisen tiedustelun satelliitti (ELINT).
    • FSW eli JB-satelliittit, useita versiota
    • ZY 2A ja 2B

Muiden maiden tiedustelusatelliitit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • EU
  • Intia
  • Iso-Britannia
  • Israel
  • Italia
    • COSMO-Skymed
    • Heinäkuussa 2012 Italian puolustusministeriö ilmoitti ostavansa optisen tiedustelusatelliitin 100 miljoonan dollarin hintaan Israelilta, joka ostaa ilmavoimilleen italialaisia Aermacchi M346-harjoituslentokoneita.[2]
  • Ranska
    • Helios-sarja. Helios 2B laukaistiin 18.12.2009
    • Pleiades: SPOT-satelliiteista kehitetty sotilaallinen versio
  • Saksa
  • Turkki

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Spooky world of military satellites Russia's military spacecraft. 1.8.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Selding, Peter B. de: Italian Military Buys $100M Spy Satellite from Israel in Exchange Deal SpaceNews. 6.7.2012. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Isaksson, Eva. Sota avaruudessa – tarua vai uhka, Rauhankirjallisuuden edistämisseura, Gummerus, 1985. ISBN 951-9457-20-8.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiedustelusatelliitti&oldid=22737871”