Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan/Arkisto 3

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Porin taideteokset Wikidatassa

Kävin tallentamassa loputkin Luettelo Porin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä -sivun teokset Wikidataan ja koostettuna tiedot näkee täältä. --Zache (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 09.42 (EEST)

Onko sulla joku skripti tai vastaava, joka lukee tietoja Wikidataan? Missä muodossa syöttöaineisto pitäisi olla? Esimerkiksi teoksen kohde ei ole selkeänä kenttänä useiden fotomaratonien pohjalistoilla. Kaupunkien teoslistoilla on tyypillisesti myös teoksen päämateriaalit ja mittoja, ja omalla hiekkalaatikollani olen etsittävistä/kuvattavista kohteista saattanut näitä tietoja pitää erillisten teoslistojen sijaan; mielellään näkisin materiaali- ja mittatietoja myös koontitaulukoissa. Onhan hyvissä taidenäyttelyjen teoslistoissakin usein näitä tietoja. Halutaanko materiaali-/kokotietoja wikidataan? --Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 15.41 (EEST)

Tällä hetkellä minulla on scripti joka lukee noita taideteosluetteloita ja tekee niistä Quickstatements käskyjä, mutta lopputulos on siitä huolimatta aikamoista käsityötä. Käytännössä mitä se useimmiten tekee on, että se hakee kentistä linkkejä wikipedia-artikkeliin ja sen perusteella täyttää jonkun kohdan Wikidatassa. Epäselvimmät tiedot kuten vaikka osoitteet olen vienyt käsin. Mitä tietojen vientiin tulee, niin jos materiaali/koko tiedot vain on jossain fiksussa muodossa, niin vien niitä ihan mielellään wikidataan.--Zache (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 16.09 (EEST)

Yleisten kirjastojen digitoimat aineistot

Näitä on osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi Aineistot vaihtelevat kunnittain, ja joskus aineistoihin sisältyy tietoja muistomerkeistä. Kannatttaa tsekata ja näitä näkyvät ainakin jotkut projektissa mukana olevat jo käyttäneenkin.--Urjanhai (keskustelu) 24. heinäkuuta 2018 kello 21.30 (EEST)

Lisäys vielä kun Käyttäjä:Raksa123 oli huomannut, että Satakunnasta tuolla pitäisi kai olla kai kaikki pitäjänhistoriat. Säästää huomattavasti Wikipedistin hartialihaksia ja selkäreppua ja kirjastomatkoja.--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2018 kello 11.59 (EEST)

Kiitos linkistä. Mukana näkyy ensiotoksen perusteella olevan myös julkaisuvapaita (lähde mainittava) kuvia, joita voi lisäillä artikkeleihin.--Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 15.34 (EEST)

Onko muistorakennus muistomerkki?

Kopio Kuopion julkisia taideteoksia koskevasta keskustelusta:

Periaatteellinen ja ehkä vähän määrittelykysymyskin: Jos muistomerkki on rakennus, kuuluuko se muistomerkkilistalle? Pieni siunauskappeli käveli vastaan Ison hautausmaan artikkelia aloittaessani. Lähteestä löytää kuvankin, ja koordinaatit voidaan hakea. Eli hautausmaalla venäläisille sotilaille (Donin kasakoille) on ilmeisesti pystytetty muistomerkiksi pieni kappeli vuonna 1912. Listaammeko sen hautausmaan ryhmämuistomerkkinä sankarivainajien tai vakaumuksensa vuoksi surmattujen (punaisten) yhteisten hautamuistomerkkien tavoin? --Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 06.14 (EEST)

Kuopion ison hautausmaan muita ryhmämuistomerkkejä on julkisen taiteen listalla ja niitä on tarkoitus dokumentoida elokuun lopulla (la 25.8. seutuviin). --Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 15.30 (EEST)

Muistokappeli

Ortodoksinen muistokappeli (1912) Kuopion Isolla hautausmaalla venäläisten sotilaiden haudalla.

Onko usealle henkilölle pystytetty, Kuopion Isolla hautausmaalla sijaitseva muistokappeli muistomerkki? --Paju (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 22.34 (EEST)

Minusta kappelit ja paviljongit kuuluvat arkkitehtuuriin, eli ei näihin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 23.21 (EEST)

Jatkan keskustelua: En yleistäisi erilaisia kappeleita, niillä on eri tarkoituksia. Enkä johtaisi ajatuksia sivuun puhumalla paviljongeista. Vihityt siunauskappelit ja pienet kappelikirkot ovat suurempina selkeämmin ja puhtaammin kirkkorakennuksia ja arkkitehtuurin sarkaa jo kirkkolain mukaan, mutta muut toimituskappelit tai kappelit eivät ole samassa mielessä kirkkorakennuksia, vaikka niissä järjestettäisiin kirkollisia tilaisuuksia ja toimituksia. Tämä muistomerkki ei kai kuulu kumpaankaan "luokkaan". Kirkollisissa siunauskappelissa vainajat siunataan ennen hautausta, mutta siunaaminen on vuosisatojen ajan voitu tehdä myös taivasalla haudalla tai kirkossa. Toisaalta myös arkkitehtuuriin kuuluvia teoksia on mukana esimerkiksi julkisivutaiteen, vaikkapa rakennuksen seinämateriaaleista muodostettujen reliefien kautta. Erilaiset muistelualueet voisi joku lukea ainakin joskus sekä ympäristötaiteen että -arkkitehtuurin piiriin. Hautausmailla olevia yksittäisten henkilöiden tai perheiden haudan päälle muistomerkiksi tai muistelupaikaksi pystytetyt muistokappelit tai hautaholvit (usein (englanniksi) nimellä tombs) ovat taas yksityisen haudan muistorakennelmia tai läheisten muistelupaikkoja eivätkä niinkään julkisia muistomerkkejä. Mutta usean, toisiinsa ei-sukulaissuhteessa olevan henkilön muistopaikalle pystytetyt muistomerkit hyväksytään, ei pitäisi olla taiteenlajista kiinni, mitkä ovat muistomerkkejä, jolloin tämä kuuluisi listalle vaikka suunnittelijana olisi arkkitehti eikä kuvanveistäjä, kuten vaikkapa muistomerkkinä tunnetussa Valko-Venäjän Minskissä sijaitsevassa Afganistanin sodan muistokappelissa tai pikemminkin kokonaisessa muistosaaressa (useine osineen, alueella myös monin veistoksin koristellun kappelin ulkopuolisia, pienempiä muistomerkkejä). Yhtälailla sankari- ja onnettomuusmuistomerkkien tapaan tällaiselle rakennetulle muistomerkille voivat sukulaiset tai perinneyhdistykset tulla muistelemaan ja tuoda kukkia. Vaikka jotkut kirkonpalvelijat tai uskovaiset saattavat tuoda pyhäkköihinkin kukkia, kyse ei ole samasta asiasta; tuolloin kukkia tuodaan esimerkiksi jonkun pyhänä kunnioitetun henkilön ikonin tai vastaavan teoksen luo; ei omaisen tms. muistomerkille... (No, osin kirkollisesta kulttuurierosta johtuen: tämän venäläisten sotilaiden haudan muistokappelinkin sisällä on yksi risti ja ikoni; muttei se tee rakennelmasta pyhäkköä). Toiminnallisestikin tämä haudalle pystytetty muistokappeli on kuin usean henkilön muistoristi tai muu vastaavava muistomerkki. --Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2018 kello 22.23 (EEST)

Sisänäkymä Kuopion Isolla hautausmaalla sijaitsevan venäläisten sotilaiden haudan muistokappeliin (1912), Kuopion Puijon kaupunginosa. Jumalansynnyttäjän ikonin alla on venäjän- tai kirkkoslaavinkielinen muistolaatta.

Mikä tahansa objekti on muistomerkki, jos se on merkitty sellaiseksi joko siinä tai välittömästi sen läheisyydessä olevalla tekstillä. Voisimmeko noudattaa "tykkiesimerkkiä", joka kuuluu seuraavasti. Pysyvästi paikalle sijoitettu tykki ei ole muistomerkki, eikä se kuulu luetteloon. Jos tykkiin on kiinnitetty, tai sen lähellä on laatta, joka merkitsee sen muistomerkiksi, silloin tykki hyväksytään luetteloon. Samaa voisi soveltaa rakennuksiin, puihin, metsiin ja kiviin. Esimerkin idea on siinä, että "ulkoisin", pätevienkään tietolähteiden kautta objektia ei voi muistomerkiksi luetteloon hyväksyä, vaan tieto tai osoitus pitää olla siinä itesessään tai sen läheisyydessä. Tämä siis pätee niihin muistomerkkeihin, joita ei voi pitää teoksina, kuten tykkeihin, koneeenosiin, kiviin, puihin tai metsiin. Kuvat näistä objekteista tallennetaan Commonsiin. Teoksina pidettävät objektit, joista otetut kuvat voivat olla tallennettuja valokuvan kohteen iästä tai tekijän iästä riippuen joko Commonsiin tai Wikipediaan, pitäisi taas osoittaa luetteloon kuuluviksi lähteiden kautta. Olisiko tässä hyvä käytäntö?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 10.18 (EEST)

Muistolaatat pitää vielä määritellä erikseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 10.21 (EEST)

Usein usean toisilleen ei-sukulaissuhteessa olleiden hautamuistomerkeissä on kaiverrus tai niissä on muistolaatta. Ison hautausmaan muistokappelin seinällä on riisalla suojattu Jumalansynnyttäjän ikoni ja venäjänkielistä tai kirkkoslaavin kielellä kirjoitettua tekstiä sisältävä muistolaatta. Eli kuvitusta peliin: Laitan oheen kuvan vakuudeksi. Valitettavasti laatta on niin tumma ja kuvakulma huono, että vain piehestä osasta tämän kuvan tekstiä saa selvää. Kuvasta jälkikäteen (osin rajaus- ja muokkausvaiheessa) katsoen: Laatassa on muun tekstimassan välissä ilmeisesti joukko henkilöiden nimiä. Tekstiä lukematta/näkemättä tai hautausmaan historiaan perehtymättä en mene sanomaan, kertooko muistomerkki että kaikki nimetyt venäläiset sotilaat olisi haudattu juuri tämän muistomerkin luo, vai olisiko osa haudattu muualle. Tallensin muistokappelin (1912) sisäkuvan varalta taideteosluokkaan, kun en ollut varma ikonin ja sen riisan iästä. En erityisemmin pyrkinyt ottamaan jaetavaa sisäkuvaa muistokappelista, siksikään on pyrkinyt kuvatessani maksimoimaan muistolaatan luettavuutta; ilkivallalta ja varkailta suojaava oviristikkö vaikeutti kuvaamista.--Paju (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 18.18 (EEST)

Tästä herää kysymys, vaikuttaako se, onko laatta vai esim. paperinen kyltti: Esimerkki: Sähköraitien veturi museoituina lasiseen vitriiniin ulkosalla, vitriinissä esillä lahjakirja. Tai höyrylaivan kone museoituna lasiseen vitriiniin jossa seliteteksti, joka kertoo että kyseessä on muistomerkki ja selostaa koneen historiaa. Tai joku vanha puinen saaristomerenkulkuun liittyvä satamanosturi jossa myös laatta tai tai kyltti vieressä (en enää tästä viimeisestä muista ulkoa kumpi).--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 18.43 (EEST)

Tuo tykki ja muistolaatta -kriteeri, jota en pidä tyhjentävänä rajauksena, muistui mieleen, kun viikonloppuna kävelin taaperon kanssa mutta ilman kameraa Vantaanjoen suulla Tekniikan museon piha-alueella, Helsingin Vanhankaupungin, Kuninkaankartanonsaarella. Museon päärakennuksen vieressä yleisellä puistoalueella seisoo sähkötekniikan ja energiateollisuuden historiasta kertomassa metallisella muistolaatalla varustettu (muistaakseni 50 käyttövuoden jälkeen museolle lahoitettu) iso sähkömuuntaja. Joissain Helsingin kaupungin karttapalvelun kartta-aineistoissa tämä on nimetty "Sähkökeskukseksi"; sijainti on 60.2158°N, 24.9844°E. Tätä muuntoasemaa tai sen laattaa ei tainnut olla Helsingin julkisten teosten ja muistomerkkien listalla? --Paju (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 21.29 (EEST)

No Tampereella on luettelossa Murikan höyryvasara ja Murikan konevasara, höyryvasarassa on kylttikin ja lähteessä mainitaan se tamperelaisen metalliteollisuuden muistomerkkinä. Jos muuntaja on kyltissä tai jossain lähteessä mainittu jonkun tapahtuman tai aiheen muistomerkkinä, niin mikseipä se luetteloon sopisi.--Htm (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 22.56 (EEST)

Muistometsiköt

Jossakin yliopiston metsäasemalla taas voi olla muistokuusikko, joka on kirjallisesti tarkoin dokumentoitu, mutta maastossa ei (kai? - tämä pitäisi varmistaa) ole laattaa tai kylttiä, joskin aseman pääsisäänkäynnin luonna on puusta veistetty opastaulu, johon muiden kohteiden ohella on merkitty muistokuusikko. Sitten on jossain muussa vaiheessa toiseen kohtaan perustettu muistopihlajikko, johon liittyy puinen veistetty kyltti.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 18.49 (EEST)

Jos kohteessa itsessään ei ole tietoa siitä, minkä muistoksi se on perustettu, minusta sitä ei tarvitse ottaa luetteloon. Eli semioottisesta näkökulmasta ajateltuna muistomerkin merkityksen pitää selvitä katsojalle paikan päällä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 19.44 (EEST)

Asiaa käsitelty edellä kohdassa "Muistopuut ja muistometsät" - jatketaan siellä. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 10.27 (EEST)

Projektin tila 1.8.2018

Tänään julkaistun projektin tilaston mukaan:

• luetteloitu on yhteensä 6 537 kohdetta
• luetteloiduista on kuvattu 3 709.
• Kaikkien kuntien luettelointi on alkanut.
• 28 kunnassa luettelon kuvitus on yli 90 prosenttia.
• Luetteloiduista kohteista nolla - 19 prosenttia on kuvattu 31 kunnassa
• Nolla prosenttia, eli kuvausta ei ole aloitettu viidessä kunnassa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 19.21 (EEST)

Geohackin bugi

OSM ja Google maps linkit ovat aika kelvollisia, mutta geohackin linkeissä on puhelimella käytettynä bugi kun tietokoneen isommalla näytöllä rinnan näkyvät taulukot puhelimen näytöllä menevätkin läpinäkyvinä päällekkäin. Kun mobiiliutta nyt kaikkialla hehkutetaan ja sen varaan rakenetaan juttuja, niin tällaisen luulisi olevan helppo poistaa.--Urjanhai (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 12.55 (EEST)

Niin, paitsi että nuo googlen linkit eivät aukea lainkaan sen paremmin pöytäkoneella kuin puhelimellakaan kun niitä klikkaa. Ilmeisesti niiissä pitää olla jokin ohjelma tai sovellus asennettuna? Joku googlen karttasovellus (google earth?) muu kuin pelkkä selain taisi joskus muinoin pöytäkoneellani ollakin mutta ei ole taas tullut asennettua. Ja open street mapista näköjään saattaa puuttua 1800-luvulla rakenettuja tehdasrakennuksia keskeltä kaupunkia: yksi sellainen oli mutta viereiset puuttuvat. (Testipaikkana Forssa, mutta onneksi on karttapaikka.) Haja-asutusalueella taas jossain on sisältöä, jossain ei. Eli jos haluaa varmaa karttadataa niin MML voittaa vielä OSM:n silloin kun ollaan muualla kuin Helsingin ydinkeskustassa. (Tämä oli jo vanha havainto, vaikka OSM koko ajan laajeneekin.) --Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 00.21 (EEST)

Annoin ensiapua sen verran, että poistin 'table-layout:fixed;' CSS-määreen jolloin ne eivät mene enää toistensa päälle.[1] --Zache (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 11.41 (EEST)

Kiitos. Mutta mikähän tuossa googlen linkkien toimimattomuudessa on? Pitääkö siinä olla jotain asennettuna? Vai oliko se joku hetkellinen tai satunnainen häiriö? --Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 16.58 (EEST)

Minulla nuo geohack:n Google maps -linkit toimivat. --Zache (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 07.33 (EEST)

Mullakin toimii sekä parilla koneella että Android-kännykällä. Ei mitään erityistä asennettuna. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 08.45 (EEST)

Ehkä se oli sitten joku tilapäinen, pitää kokeilla uudestaan. Android-kännykkä on kyllä uusi, juuri sen takia että muussa kuin uudessa ei toimi mikään. Huomaan myös, että kaikessa tällaisessa maastokäytössä tabletti olisi hyvä suuremman näyttönsä takia. --Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 09.26 (EEST)

K:okeilinkin Forssan luettelon linkkiä uudestaan sekä android kännykällä että läppärillä, mutta kumpikin antoi 404 not Found. Olisiko tuossa nimenomaisessa linkissä joku vika?--Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 09.30 (EEST)

Kokeilin vielä Helsingin ja Turun luettelojen google mapsin linkkiä läppäöriltä, muutta yhtä lailla niistäkin tuli 404 not found.--Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 09.33 (EEST)

Kyseessä eei siis ollut Google mapsin linkki Geohackissa vaan Wikipedian kuntakohtaisissa taideteos- ja muistomerkkilueytteloissa oleva google mapsin linkki. Osm-linkkejä samoissa artikkeleissa käytin, ja ne toimivat erinomaisesti, mutta samassa boksissa Wikipedian artikkelin alussa oleva linkki google mapsin näkymään ei siis toiminut.--Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 09.37 (EEST)

{{GeoGroup}}-boksin Google Maps-linkki oli rikki jo pidenpään, koska Google ei avaa enää url-osoitteista KML-tiedostoja näytettäväksi kartalle eli niiden näyttämistä varten olisi pitänyt tehdä oma karttasivu joka näyttäisi nuppineulat. Tämä vaihtoehto kuitenkin katosi Googlen kesällä tekemän hinnoittelumuutoksen myötä, koska Googlen dynaamiset kartat ovat ovat nykyään liian kalliita kaikkeen sellaiseen mitä Wikipediasta linkittäminen vaatisi. (ks. Google Maps API pricing changes: what do they mean?) Ratkaisuna otin linkin pois. --Zache (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 09.43 (EEST)

GeoGroup on tosiaan eri systeemi kuin tuo Geohack, vaikka molempien kautta on menty GoogleMapsiin. Kommentoin otsikon ja alun kysymysten mukaista GeoHackia. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 10.29 (EEST)

Alussa mainitsin OSM ja Googfle maps linkit toimivina ja sitten Geohackin, jossa oli tuo tuo ulkoasubugi, ja kun palasin seuraavassa kommentissani Google mapsin linkkeihin, jotka ylättäen eivät toimineetkaan, niin tarkoitin juuri näitä OSM:n rinnalla Wikipedian artikkeleissa ollleita googke mapsin linkkeejä enkä Geohackissa olevia, koska geohackin ongelma ei ollut linkkien toimivuudessa vaan sivun ulkoasussa. Mutta tuo Zachen antama tieto ratkaisikin tuon. --Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 10.48 (EEST)

Google-karttojen tuottaminen

Karttoja on viety GoogleMaps-pohjaan tähän tyyliin: Keskustelu:Luettelo_Hämeenlinnan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä#Kuvaamattomat. (Tästä tarpeesta vaihdettiin muukama sana tässä kohdassa.) Voiskohan tätä jotenkin tehdä systemaattisesti jollakin automaatiolla, koska tarvittaisiin reittihakuja kohteiden sijainnin yhteydessä? --Aulis Eskola (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 10.38 (EEST)

Puukotin Wikishoot me:ta sen verran, että se näyttää nyt GeoJSON tasoja siinä päällä ja tein mallineen {{Public art wikishoot me -linkki}} joka tekee siihen linkin.

Esimerkki:

• {{Public art wikishoot me -linkki|Luettelo_Turun_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä}} → Kartalla
• Luettelot GeoJSON:ksi muuntava scripti: https://tools.wmflabs.org/fiwiki-tools/public_art_to_geojson.php (esim1), parametriksi voi antaa useita luetteloita |-merkillä eroteltuna. (esim2)--Zache (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 09.29 (EEST)
• Vihreät ovat kuvattuja ja punaiset on kuvaamattomia. Tekstit on luettelon rivi plaintekstiksi muutettuna.
• Harmaat ovat sivulla olevia koordinaattilinkkejä jotka eivät ole vakiomuotoisessa taulukossa ja teksti on joko geohack:n title tai pagename -parametrin arvo.

--Zache (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 09.29 (EEST) Lisätty harmaat pallot--Zache (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 04.42 (EEST)

Tästäkin on apua. Mutta onko noista kartoista mitään suoraa pääsyä reittihakuun? --Aulis Eskola (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 16.54 (EEST)

Nyt siinä on linkit Googlen ja matka.fi:n reittihakuihin. Matka.fi on käytännössä julkinen liikenne. --Zache (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 04.43 (EEST)

Kiitos vielä karttahärpäkkeestä :) Se vaikuttaa niin toimivalta myös kännykässä, että ehdotankin sen laittamista näkyviin jopa varsinaisille luettelosivuille. Sopiiko näin?

Käytännössä voisin tehdä liittämisen kertarysäyksellä kaikkiin luetteloihin luettelokuvausmallineen kautta. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 10.37 (EEST)

Ajattelin, että sen voisi lisätä ihan {{GeoGroup}} -mallineeseen samoin kuin datan lataamisen geojson:na. --Zache (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 15.47 (EEST)

Vaikka noinkin, jos ei taidekohteiden tietojen poiminta näille luetteloille tavanomaisista sarakkesta sotke asioita. GeoGrouphan on käytössä kovin monenlaisissa muissakin yhteyksissä. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 21.40 (EEST)

Yritän tehdä sen siten, että se tukisi niitä käyttötapauksia myös joita geogroup nykyisellään tukee. Joka tapauksessa ETA tälle on 1.10. Päivitän tehdyt koodimuutokset tuohon karttaan jota WLM käyttää, mutta en halua ottaa riskiä sen suhteen että jotain menee kartassa rikki niin kauan kuin WLM on meneillään. --Zache (keskustelu) 28. syyskuuta 2018 kello 10.06 (EEST)

Kuvailijat - etenkin autoilevat kuvailijat - käyttäkää ihmeessä näitä karttoja! Tosi kätevä käytännössä kuvausreissulla. Tässä esimerkki Kangasalan kohteista Kartalla. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. lokakuuta 2018 kello 23.38 (EEST)

Niin ovat. Tosin joku huomasi hiljan, että ainakin jostain osm-kartoista (mutta ne olivat jossain infoboksimallineessa, eivät näissä) puuttuvat esim. kaikki Turun e3dustan suuret saret tyliin Kemiönsaari, Parainen, Kuusisto jne ja siellä vain tieverkosto kulkee vedessä. Forssassa taas kävelin kauan pitkin tehdasrakennuksen seinustoja kunnes huomasin, että OSM-kartasta puuttuiyksi kokonainen, hehtaarien laajuinen 100 vuotta vanha punatiilinen tehdasrakennus ja pääsin kartalle vasta kansalaisen karttapaikan avulla. Mutta nämä ovat hyvin harvinaisia bugeja. --Urjanhai (keskustelu) 13. lokakuuta 2018 kello 12.24 (EEST)

Paina kohteen pallukkaa. Tulee näkyviin kohteen tieot ja vielä linkki, josta pääset hyppäämään Google-karttaan ja vaikka satelliittinäkymään. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. lokakuuta 2018 kello 12.35 (EEST)

Arkistointi

Pitäisköhän tälle sivulle laittaa automaattiarkistointi esim. 3kk viiveellä? Kuukauden viive arkistoinnissa tuntuu liian lyhyeltä. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 16.54 (EEST)

Pikemminkin 6 kk - 1 vuoden viive. Näin seuraavan kauden tai vuoden toimintasuunnittelua ja budjetointia tehdessä tehdessä edellisen kauden keskustelua näkisi helpommin. Ei tarvitsis arkistoihin kaivautua. --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 17.02 (EEST)

No mutta, arkistot ovat vain klikkauksen takana. - Jos näitä keskusteluja käyttää toimintasuunnittelussa ym. lähdeaineistona, niin keskustelujen tulisi olla täsmällisempiä ja pysyä osionimen mukaisessa asiassa. Osa keskuteluista on varsin monipolvisia eikä välttämättä kovin helposti selviä, mikä oli keskustelun lopputulos.--Htm (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 18.44 (EEST)

Sivustoon liittyvä Arkistot 1 on yli vuoden ja 2 alle vuoden mittainen. Siksi yksi vuosi voisi olla hyvä kompromissi jatkossa. (En ole edes varma, aikoiko joku oikeasti käynnistää sivun automaattiarkistointia vai ei.) --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 20.28 (EEST)

Olen arkistoinut vanhoja keskusteluja silloin kun siltä on tuntunut eli kun sivu on mielestäni kasvanut tarpeeksi pitkäksi. Ei siinä muuta logiikkaa ole. Jos on tarvetta jatkaa arkistoituja keskusteluja, voi aloittaa uuden tuoreen keskustelun vaikka xxxx 2 ja aikaisempaan keskusteluun voi laittaa wikilinkin. Sivu on liian pitkä silloin, kun ruudulla näkyy vain puolikas sisällysluetteloa ja uusimpaan keskusteluun päästäkseen saa skrollata urakalla.--Htm (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 20.47 (EEST)

Aloite sisätilojenkin teosten esittämiseksi rajatusti haluttujen kuntien kohdalla

Teen aloitteen sisätiloihin sijoitettujen julkisten teostenkin luetteloimiseksi, koska asia on noussut monasti esille. Perusluetteloita ja niiden rajauksia emme voi muuttaa, koska se "räjäyttäisi pankin". Keskeneräinen projekti hajoaisi ja kaikkien kuntien kaikkien sisätiloissakin olevien julkisten teosten luetteloiminen on "mission impossible".

Kyseenalaista tässä on sijoituspaikkojen ulkotilojakin tiheämpi vaihtuvuus ja teosten hurja määrä. Otsikon muodoksi ehdotan tarkoituksella "Sisätilojen kohteita", koska kattava luettelointi on hyvin mahdotonta - sitä tuskin kannattaa ottaa ede etäiseksi tavoitteeksi. Vaihtoehtona voisi olla täysin erilliset artikkelitkin, mutta minusta sisätilojen kohteita voisi laittaa nykyisiinkin luetteloihin omaan kappaleeseensa.

Alla on ehdotus muotoiluksi erillisinä alaluetteloina. Muokatkaa ehdotusta ulkoasusta rohkeasti tai kopioikaa siitä vaihtoehtoisia ulkoasuja. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 09.16 (EEST)

Ehdotuksessa on epäselvää ainakin seuraavia asioita, joita pitäisi miettiä ennenkuin kategoria otetaan käyttöön.

1. Mitä tarkoittaa sisätila? Ulko- ja sisätilojen väliin jää erilaisia avoimia ja puoliavoimia "välitiloja", kuten katettuja rakenteita, auloja, käytäviä ja pihoja. Projektissahan ei ole tähän asti määritelty sitä, ovatko kohteet ulkona vai sisällä, vaan oleellista on ollut se, ovatko kohteet vapaasti kaikkien tavoitettavissa.

2. Miten sisätilojen kohteet valittaisiin? Huomioitaisiinko valinnassa kohteiden taiteelliset, historialliset tai ideologiset kriteerit? Tämä toisi paljon uusia määrittelyjä ja käytäntöjä. Nykyisen luetteloinnin peruslähtökohtahan on, että jos joku on määrittelyn mukaisella julkisella paikalla pysyvästi, se voidaan ottaa luetteloon. Rajatapauksia on ollut, mutta ne on ratkaistu tapauksittain. Kuinka monta uutta rajatapausta sisätilojen teosten kriteerien ratkaiseminen toisi mukaan?

3. Puhtaasti käytännöllinen ongelma on se, kuinka monta kohdetta projektiin ylipäätään tulisi lisää, jos sisätiloissa olevat kohteet otettaisiin mukaan. 1.8.2018 luetteloituja kohteita oli yhteensä 6 537 ja niistä kuvattuja oli 3 709. Kuvia taitaa olla nyt lähempänä neljä tuhatta ja luettelointiakin on tehty lisää. Jos sisätilojen teokset otettaisiin mukaan, kohteiden määrä kasvaisi. Miten valittaisiin koko maan museoissa, kirjastoissa, sekä valtion ja kuntien virastoissa, sairaaloissa, yritysten palvelualueilla, yliopistoissa, kouluissa ja päiväkodeissa, hoitokodeissa tai kirkoissa ja seurakuntien tiloissa sisällä olevat luetteloitavat julkiset taideteokset, muistomerkit ja muistolaatat? Osittain suljetuissa tiloissa olevien kohteiden kuvaus vie keskimäärin enemmän aikaa kuin koko ajan vapaasti nähtävissä olevien kuvaus.

4. Keskeisiä tekijänoikeudellisia kriteereitä ovat nykyisen Suomen lainsäädännön mukaan kohteiden pysyvyys, julkinen paikka ja ei-kaupallinen käyttö, joita pystytään nyt noudattamaan hyvin. Tämä ns. panoraamavapaus ei ole mukana nykyisessä EU:n tekijänoikeudirektiivissä, joka hyväksyttänee lopullisesti parlamentissa ensi vuoden alussa. Sen jälkeen alkaa direktiivin soveltaminen jäsenvaltioissa. Ei kannata maalata pirua seinälle, mutta ehdotus ei välttämättä takaa Suomessa edes nykyisenlaista panoraamavapautta. Joka tapauksessa tekijänoikeuslain poikkeuksien tulevaisuus on tältäkin osin epäselvä. Olisiko parempi, että yritetään saada Suomen julkisten teosten ja muistomerkkien luettelo loppuun asti nykyisillä pelisäännöillä ja sen jälkeen voisimme päättää, otetaanko tämä laajennusehdotus työn alle. Pitäisi välttää ns. ikuisuusprojektien luomista. Myös Wikidataan viennissä ja erilaisten hakujen kehittämisessä riittää varmaan sen verran puuhaa, että luetteloijien aika ei kauhean pitkäksi tule. Tässä on se, mitä haluan sanoa ehdotuksesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 23.55 (EEST)

Tässä on järkyttävän paljon ongelmia ja mietittävää, jos tähän toisaalla ehdoteltuun toisenlaisen julkisen taiteen ja muistomerkkien luettelointiin alkuunkaan lähdetään. Pitäisin jonkinlaisena kriteerinä sitä, että kohde itse olisi itsenäisen artikkelin arvoinen - siitä löytyy useita lähteitä. Lisäksi kohde pitäisi olla kenen vaan ilmaiseksi katseltavissa, vaikkakin rajoitettuina aikoina.

Kattavaa luettelosta ei saada millään eli siinä mielessä ollaan tekemässä ikuisuusprojektia. Haluaisin kuitenkin luoda paikkaa listata joitakin tärkeimpiä kohtuullisen pysyvästi yleisön katseltavaksi sisätiloihin asetettuja teoksia. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 00.14 (EEST)

Ehdotus ulkoasuksi

Ulkoasuehdotus jota saa muokkailla --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 09.16 (EEST)

Luettelo ulkotilojen kohteista

Tämä luettelo on osa valtakunnallista Suomen julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointia. Luettelossa on pysyvästi julkisilla paikoilla olevia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita. Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia eikä yksittäisten hautojen veistoksia. Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on puiston, aukion, rakennuksen tai muun vastaavan nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen tai paljastuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).

Julkinen teos	Paikka	Alue	Kartalla	Tekijä	Paljastusvuosi	Kuva
xxx

Sisätilojen kohteita

Luettelossa on pysyvästi julkisissa sisätiloissa olevia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja. Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on rakennuksen nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen tai paljastuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).

Julkinen teos	Paikka	Alue	Kartalla	Tekijä	Paljastusvuosi	Kuva
yyy

Commonsista siirrettäviä ja poistettavia taideteoskuvia

Commons-luokassa Category:Murals in Finland näyttäisi olevan useita viime vuosien seinämaalausvillityksen tuotoksia, jotka ovat ymmärtääkseni taideteoskuvia. Ne voisi siis kopioida fi.wikipediaan ja merkitä teideteoskuvina poistettavaksi Commonsiin. Eikö niin? --Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 12.29 (EEST)

Nuo uudehkot ovat järjestään tekijänoikusrikkomuksia. Etenkin nuo, joissa kuvauksen kohde on vain ja ainoastaan teos. Jos muut kuin valokuvaaja siirtää niitä fi-WP:n puolelle, pitäisi tarkasti kunnioittaa valokuvaajan oikeuksia. Kuvissahan on kahdet oikeudet, teoksen tekijän ja valokuvaajan. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 12.36 (EEST)

Osin tämän muistuttamana ja yleisemminkin taideteoskuvien löytämisen helpottamiseksi näkisin tarpeellisena laajaksi paisuneen taideteoskuvien luokan luokittelun huomattavaa parantamista. Voisiko paikallisesti fi-wikiin tallennettuja taideteoskuvia luokitella esimerkiksi teoksen tekniikan ja sijaintikunnan sekä mahdollisesti taiteilijan mukaan? Esimerkiksi "Luokka:Taideteoskuvat seinämaalauksista", "Luokka:Taideteoskuvat ympäristötaideteoksista" ja niin edelleen, tai Taideteoskuva-luokan alaiseksi luodut "Luokka:Seinämaalaukset". Näkisin hyödyllisenä Taideteoskuvien luokittelemisen ainakin sijaintimaansa ja maakuntansa, mielellään myös kuntansa mukaan, esimerkiksi "Luokka:Suomen seinämaalaukset" ja "Luokka:Suomen ympäristötaideteokset" (viitaten Suomessa sijaitseviin, ei suomalaisten ulkomailla tekemiin teoskiin). Tällöin kuvien ja niitä täsmentävien luokkien tulisi näkyä koko ajan taideteoskuvien alaluokkina. Nyt on hyvin hankalaa etsiä taideteoskuvia esimerkiksi kunnittain. läheskään kaikkia teosvalokuvia ei luonnollisestikaan ole mielekästä tai voida luetteloida kuntakohtaisissa teosluetteloissa. Osa teoskuvista - esimerkiksi myös sijaintiympäristöään esittelevät teoskuvat (versus ahtaasti rajatut, vain niukasti teoksen ulkopuolelle rajatut kuvat) - voi liittää esimerkiksi kaupunginosa- tai kylä- tai rakennusartikkelien kuvitukseksi. Tähän liittyen koen huonona joskus jopa vaatimuksena esitetyn ajatuksen poistaa muita kuin kuntakohtaisiin taideteosluetteloihin tms. jo linkitettyjä taideteoskuvia fiwikistä. [Olen nähnyt innokkaimpien, ahdasta rajausta edustavien kuvaajien/kuvaeditoijien poistaneen teoksen kontekstin hyvin esittäneitä kuvia ja korvanneen niitä ehkä resoluutioltaan suuremmalla, mutta sisällöllisesti ahtaasti rajatuilla kuvilla. Jos vaikkapa Pennejä taivaasta -teos rajataan tiukasti, katoaa yhteys vuosikymmeniä Kuopion kauppatorin laidalla killuneeseen pankkikonsernin rakennukseen (teosnimineen, pankin logoineen, ja katuosoitteineen). Tällöin häviää osa teoksen kontekstista, sijoituspaikkaan ja teoksen historiaan liittyvästä sanomasta, joka voi joissain tapauksissa olla aika humoristinen tai piikikäskin. Toisaalta näin eristettynä joku toinen lukija saattaa helpommin löytää "puhtaamman taiteen" kokemuksen. Toiselle tiukka rajaus voi tehdä teoksesta tylsän, mitäänsanomattoman.] --Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 13.17 (EEST)

Tästä keskusteltiin aiemmin, ja rajoituksia aiheuttavana pidetttin kuvien sitaattikuvaluonnetta ja tästä johtuvia tekijänoikeudellisia rajoituksia. Kun en ole tekijänoikeusspesialisti, en pysty tätä kommentoimaan tai arvioimaan enempää. Taideteosartikkeleitahan on mahdollisuus luoda ja luokitella artikkeleita, samoin on mahdollisuus tehdä luetteloita eri tyyppisistä taideteoksista, ja siltä osin kuin taideteoskuvia on commonsissa, niitä voi myös luokitella siellä. Sitaattikuvien luokittelustakin olisi suurta hyötyä aineiston hallinnan kannalta, mutta ainakin aiemmasta keskustelusta tulkitsin, että esteenä olisivat tekijänoikeuskysymykset. Tätä tekijänoikeuspuolta on mahdoillisuus selvittää tarkemminkin, mutta kysymyksen tekijänoikeudellisesta luonteesta seuraa myös varovaisuusperiaate, eli jos ei olla täysin varmoja, niin parempi toimia niin, ettei ainakaan tule ongelmia.--Urjanhai (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 13.48 (EEST)

Muistolaattoja esittävien kuvien tallennuspaikka: fiwiki, Commons vai kumpi tahansa?

Onko meillä keskusteltu tai laadittu ohjeistusta siitä, minne muistolaatattoja tai muistolaatan sisältävästä muistokivestä otetut valokuvat tallennetaan? Kuvia muistolaatoista tunnutaan tallennettavan sekä paikalliseen wikipediaan että Commonsiin. Ilmeisestikään muistolaattoja ei tulkita tekijänoikeuden alaisiksi teoksisi, jolloin niitä tai myös muistokiven sisältäviä valokuvia voi tallettaa myös Commosniin? --Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 12.34 (EEST)

Muistolaattoja, joissa on vain tekstiä (ja kenties jokin yleinen symboli), voi tallentaa Commonsiin. Sieltä niitä saadaan yleisempäänkin käyttöön. Jos on kyseessä laatassa on jotakin erityistä kuvallista ilmaisua tai kyseessä on varsinainen reliefi, oikea paikka on fi-WP. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 12.41 (EEST)

Taidesähkökaapit

Turun lettelon keskustelussa on linkki Turku Energian sivuille jossa esitellään Turku Energian ympäristötaidetta. Osasta teoksia onkin jo kuvia. Suuri ryhmä tästä ympäristötaiteesta ovat taidesähkökaapit, jotka ovat kaikki Turku Energian sivuilla kartalla, ja jokaisesta on kuva nimi ja tekijätieto. Näitä on Turku energian sivujen mukaan noin 130: [2]. Tulisiko nämä käsitellä Turun luettelossa eri teoksina vaiko yhtenä teosryhmänä, jonka eri teoksia esiteltäisiin omassa artikkelissaan?--Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2018 kello 23.19 (EEST)

Yhtenä teosryhmänä joka esitellään omana artikkelinaan. --Zache (keskustelu) 26. lokakuuta 2018 kello 23.24 (EEST)

Tarkoitatko, ettei esiteltäisi teoksia luettelona rivi kustakin kaapista tietoineen, vaikka lähteet löytyvät? --Aulis Eskola (keskustelu) 26. lokakuuta 2018 kello 23.37 (EEST)

Ymmärsiin niin, että luettelon voisi esittää omassa artrikkelissaan. --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2018 kello 13.19 (EEST)

Ei isoa liutaa kaappeja ainakaan muiden teosten joukkoon, vähintäänkin oma kappale kaapeille. Oma kappaleensa on helppo siirtää myöhemmin omaksi artikkelikseenkin tarvittaessa.

Tampereella tein Vuoreksen kaappien kohdalla (Tässä, Valokuvia ja muistikuvia Vuoreksen metsistä ennen rakentamista) sellaisen ratkaisun, että esittelin yhden ja mainitsin kaappeja olevan monia tietyillä kaduilla. Tämä ratkaisu toimi joteskin, koska yksi tekijä oli tehnyt teosryhmän.

Taidekaappeja on tosin paljon pitkin kaupunkia Tampereellakin. Tiedä sitten, löytyisikö niille joillekin muillekin kaapeille ihan lähdettä... --Aulis Eskola (keskustelu) 26. lokakuuta 2018 kello 23.32 (EEST)

Turussa tekijöitä on monia, joten teosryhmää yhdistää vain temaattisuus. Mutta luulen että tämä kuitenkin lopulta tekee teoksesta yhden teoksen, jonka joku oletettavasti koordinoinut ja osallistuneet taiteilijat ovat sitten toteuttaneet tätä ideaa porukalla omalta osaltaan itsenäisesti. Googlaamaslla tästä löytyy ainakin tiedotteita. --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2018 kello 13.22 (EEST)

Noista Vuoreksen yhden tekijän kaapeista olisi mahdollisuus tehdä oma artirkkelinsa jossa olisi enemmän kuvia. Toisaalta taas Turun erään moniosaisen veistossarjan Piiloleikki osalta esitettiin että yksi kuva teoksen artikkelissakin riittää, joten ehkää sama pätisi Tampereen yhden tekijän sähkökaappisarejaankin. Nuo Vuoreksen eri tekijöiden teokset ovat mielestäni enemmän itsenäisiä teoksia kuin Turun eri tekijöiden tekemät sähkökaapit. En tosin tiedä onko tämä vain maallikon mutuilua. Mitä sanoisi käyttäjä:Kulttuurinavigaattori. Pitäisin siis turun sähkökaappeja koordinoidun, monista jäsenistä koostuvan työryhmän yhtenä moniosaisena teoksena, kun taas vuoreksen työt ovat omalla mutullani enemmän itsenäisiä teoksia vaikka ne onkin tehty osana koordinoitua ohjelmaa. --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2018 kello 13.33 (EEST)

Koordinaattiapua kaivataan

Lisäsin Sodankylän luetteloon muistomerkkejä, lähteenä Jorma Kitusen teos Muistomerkit Sodankylässä. Teoksessa on kuvailtu muistomerkit laajemmin ja lisäksi on kirjan lopussa tiivistetty luettelo mm. muistomerkkien osoitteista, tekijöistä, paljastusajasta ja sijainnista. Sijainti on annettu koordinaatein ja mainittu topografinen kartta 1:50000, jonka alueella muistomerkki on. Suurin osa muistomerkeistä on sellaisia, että ne on merkitty muistomerkkisymbolilla Karttapaikan karttaan. Mutta kirjassa mainitut koordinaatit ovat minulle outoa muotoa ja kysynkin, missä järjestelmässä ne on ilmoitettu. Esimerkkinä toimikoon Poro ja lappalainen -patsas, jonka sijainti on luettelossa 67.4148°N, 26.5936°E. Kitusen kirjassa se sijainti on ilmoitettu näin: 748082, 348274 ja kartta on Sodankylä 3713 2. Voisiko joku kertoa, miten tuo sijainti käännetään ETRS89 (~WGS84) -muotoon? Luettelossa on joku(nen) kohde, jonka sijainnin määrittely ei onnistunut tavanomaisin keinoin (kuten Kenraalimänty).--Htm (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 23.25 (EET)

@J Hokkanen:, @Urjanhai:. Veikkaisin, että nuo ovat jotain alueellisia kkj-koordinaatteja eli luku olisi n+x -> kkj_x , m+y -> kkj_y jossa on n ja m ovat vakioita jotka kertovat referenssipisteen. --Zache (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 00.55 (EET)

@Htm: jos pistät useamman koordinaattiparin, jossa on alkuperäiset luvut ja niitä vastaavat WGS84 koordinaatit niin voin varmistaa asian ja tehdä muunnoksen. --Zache (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 00.56 (EET)

Katsotaanpa. Näyttäisivät KKJ-koordinaatteja muistuttavilta, mutta eivät toimi, koska numerosarjat ovat yhden numeron verran liian lyhyitä. Karttapaikassa on valittavissa koordinaatisto KKJ Peruskoordinaatisto tai KKJ yhtenäiskoordinaatisto (YKJ). Kun ollaan KKJ:n kaistalla 3, niin nämä ovat sama (eli YKJ = KKJ kaista 3), muilla kaistoilla ne ovat kaksi eri tapaa ilmoittaa sama sijainti. Kokeilen nyt syöttää tuon esimerkkipisteen karttapaikkaan niin että syötän tuon ensimmäisen. Kun katsoo karttapaikasta mitä se tarjoaa saman pisteen KKJ peruskoordinaatiston sijainniksi, niin saadaan N: 7480802,233 ja E: 3482747,637 Tämä tarkoitaa 7480 km 802 m päiväntasaajalta ja 482 km 747 metriä KKJ:n kaistan 3 määriitelevästä meridiaanista. Jos toinen luku on KKJ-koordinaattipari, niin ensimmäisenä tulee mieleen, että sijainti olisi ilmaistu kymmeninä metreinä, ja toimivaan muotoon päästäisiin lisäämällä kumpaankin lukuun nolla perään. Jos kokeillaan tätä tuohon eli syötetään jälkimmäisen esitystavan koordinaatit nolla perään lisättynä kansalaisen karttapaikan koordinaatistoovalintaan KKJ peruskoordinaatisto, niin saadaan: N: 7480820 E: 3482740 Tämä näkyy oilevan sama kuin ensimmäinen piste 10 metrin tarkkuudella. Tämä muuttuu muotoon ETRS89 (~WGS84) kun ensin on keskitetty karttapaikassa sijainti tuohon jälkimmäiseen nolla kummankin luvun perään lisättynä ja sitten valitaan koordinaatistoksi karttapaikan valikossa tuo ETRS89 maantieteelliset (~WGS84) jolloin saadaan saman pisteet koordinaatit tässä koordinaatistossa tuolla 10 metrin tarkkuudella. Eli pitäisi mennä aivan suoraan kun lisää nollat perään ja tekee sitten muunnoksen joko jossain paikkatieto-ohjelmassa tai yksi kerrallaan tuossa karttapaikassa. --Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 02.12 (EET)

@Zache: Esimerkiksi Rieston muistomerkki: 753715, 351897, kartta 3741 1 Koitelainen. VT4:n päällystystyön muistomerkki: 758282, 351375, kartta 3831 1 Laanila. Kun pähkäilin näitä, niin kaivoin Karttapaikan vanhoista painetuista kartoista sen kartan jonka löysin (en muista nyt onko se topo- vai peruskartta, mutta siinä oli ala- ja yläreunassa painettuja vastaavannäköisiä lukusarjoja, joista vain muistaakseni pystysuuntaisissa oli jotain samaa kuin tuossa koordinaatissa. Eli lienee Kitunen katsonut papperikartalta koordinaatit? Kirja on tehty noin vuosina 1997..2000. Nyt ei aamulla ole enempää aikaa eikä tällä ole kiire, kunhan kyselen, mutta @Urjanhai: saattaa olla oikeilla jäljillä. Kiitos vaivannäöstä.--Htm (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 07.46 (EET) (edit)

KKJ:n E-koordinaatti muodostuu niin, että ensimmäinen numero on kaistan nimi (esim. yllä olevassa esimerkkipisteessä 3) sen jälkeen tulee etäisyys kaistan E-koordinaatin nollapisteenä olevana meridiaanista (älkää kysykö miten, Käyttäjä:Gronroos voisi osata kertoa sen). Painetussa KKJ-projektion peruskartassa (ja varmaan topografikartassakin) näkyvät olevan kilometriruudukossa nuo numerot niin, että kaistan numero on E-koordinaatissa mukana sen ensimmäisenä numerona. Silloin sekä E-koordinaatti että N-koordinaatti ovat ruudukossa nelinumeroisia ja tarkoittavat kilometrejä. Lopullinen KKJ koordinaatti on kuitenkin metreissä. Silloin kilometriruudukon lukuihin pitää lisätä kolminumeroinen metriluku. Näin saadut seitsennumeroiset luvut voi sitten syöttää konveroitaviksi joko paikkatieto-ohjelmaan tai karttapaikkaan. Jos E-koordinaatin kilometrilukeman ensimmäinen numero on muu kuin kolme, niin se kertoo muun kaistan (KKJ 1, 2, tai 4, olisiko jossain jopa 0 ja 5 ainakin jos luovutetut alueet lasketaan). Painetuissa kartoissa musta ruudukko ja musta teksti on KKJ, punainen on YKJ = KKJ 3 ja kaistalla 3 kuten eswimerkissä yllä KKJ 3 = YKJ. Kituinen näyttää siis tuossa poikenneen GIS-yhteen sopivasata merkinnästä ilmoittamalla koordinaatit kymmeninä metreinä eikä metreinä ja koordinaateista siisa näyttää saavan käyttökelpoiset lisäämällä kumpaankin koordinaattin nollan perään, jolloin saadaan koordinaatit metreinä. Syynä voi olla että hän on lukenut koordinaatit millimetriruudukolla kartalla 10 m tarkkuudella (tämmöinen ruudukko oli ennen tietokoneita kaikilla kartan käyttäjillä ja niitä sai ostaa MML:n toimipisteistä), muttta onkin käyttänyt merkintätapaa jossa koordinaatit eivät ole metreinä vaan kymmeninä metreinä. Kun topografikartan mittakaava on 1:50 000 ja peruskartan 1:20 000 niin tämä on huomattava, mutta koordinaatit ovat muuten samat. Jos siirrytään pois kaistalta 3 niin E-koordinaatin alkaminen muulla numerollas kuin 3 kertoo tämän. Seilaamalla KKJ:n ja nykyisin käytössä olevan ETRSTM35FIN-koordinaatistojen välillä (so. tekemässä karttapaikassa tai paikkatieto-ohjelmassa muunnoksen) pääsee seilaamaan vanhojen ja nykyisten MML:n karttojen välillä. Seilaamalla ETRSTM35FIN-koordinaatiston ja karttapaikassa olevan valinnan "ETRS89 maantieteelliset (~WGS84)" välillä pääsee käsiksi näihin globaaleihin pituus- ja leveysasteisiin, joita käytetään wikimediaprojekterissa eri esitystavoilla, jotka eri esitystavat myös näkyvät karttapaikassa. --Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 09.33 (EET)

Riestossa jommat kummat koordinaatit ovat varmaankin pielessä, koska ajaudutaan naapurisaareen - kilometrejä eri paikkaan. Kannattaa tarkistaa, onko oikea paikka Jäkälämaa vai Riesto. Mutta VT4 toimii.

Siispä "KKJ peruskoordinaatisto" -valinta ja syöttämään koordinaatteja. Yksi nolla perään koordinaatteihin, kuten edellä ehdotettiinkin. Sitten kääntö "ETRS89 (~WGS84)" -muotoon. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 10.30 (EET)

Tarkistin Rieston koordinaatit ja ne ovat kirjassa kuten tuossa yllä. Jäkälämaa ei ole Rieston kylän asuinsijoja ollenkaan, Rieston kylästä on nykyään Lokan pinnan yläpuolella Riesto ja Kuukkelinmaa, vanhat asuinpaikat. Mutta otin ohjeestasi vaarin ja syötin Riston koordinaatit, nollan perään ja muunsin muotoon ETRS89 (~WGS84) ja päädyin Jäkälämaalle, joten näytti menevän oikein. Samoin onnistui VT4:n päällystystyön muistomerkki löytymään. Seuraavaksi kokeilen löytää paikan Kenraalimännylle, Mataraojan myllynkiville ja Syväjärven myllyn rauniot, jotka jäivät vähän sinne päin. Kiitos, AE! ja muut keskusteluun osallistuneet.--Htm (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 22.08 (EET)

En sitten korjannut Syväjärven myllyn raunioita, koska muunnetut koordinaatit (746475, 345435) veivät niin paljon järven puolelle, etten siihen olisi myllyä rekentanut eikä raunoitakaan voine siinä olla.--Htm (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 22.59 (EET)

Karttapaikassa on valittavana useita mielenkiintoisia koordinaatistoja, en ymmärrä niistä mitään.--Htm (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 07.47 (EET)

Koetin itsekin pystymetsämaallikkona selittää ne mitkä osasin. En ole tutkinut tarjoaako tuo KKJ maantieteelliset oikopolun, mutta jos menee nykyisen ETRSTM35FIN:n kautta niin pysyy ainakin karttapaikassa kartalla. Jos tarvitaan oikeasti karttaprojektioiden ymmärtämistä ja niiden kansainvälisten nimitysten ja käsitteiden hallintaa, niin pitää kysyä Käyttäjä:Gronroosilta. --Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 09.33 (EET)

Lyhyesti: Ensinnäkin vanhat KKJ- ja VVJ-järjestelmät ovat eri ellipsoidin koordinaatteja kuin nykyinen ETRS89-pohjainen. Siksi maantieteellisten koordinaattien (pituus/leveys) erot. Mainitun kirjan käytäntö esittää koordinaatit 10 metrin tarkkuudella on yleisestä käytännöstä poikkeava. Suomessa käytetään yleensä poikittaista mercator-projektiota, koska se soveltuu hyvin alueille, jotka ovat pitkiä pohjois-eteläsuunnassa. Tällaisessa projektiossa on maantieteellisten koordinaattien lisäksi suorakulmaiset, suomessa N (P) ja E (I): Leveyden nollakohdasta kuljetaan projektion keskimeridiaania ja sitten jostain kohdasta oikealle tai vasemmalle (ei itään tai länteen, koska projektiossa leveysaste kaareutuu), kunnes päästään haluttuun pisteeseen. Leveyden nollakohta on yleensä päiväntasaaja (eli 7000000 on 7000000 metriä päiväntasaajasta pohjoiseen). Pituuden nollakohta oli KKJ-järjestelmässä kolmen pituusasteen levyisen projektiokaistan keskimeridiaani 18, 21, 24, 27 astetta. Esimerkiksi karttalehti [[3]] jakautuu kahdelle kaistalla ja siinä näkyy selvästi koordinaattiviivojen mutka sauman kohdalla. KKJ:n suorakulmaiset koordinaatit ovat muotoa N7123456 Ex123456, missä x on 1,2,3,4 tarkoittaen projektiokaistaa. Itäkoordinaatti kertoo etäisyyden keskimeridiaanista itään lisättynä luvulla 500000, jotta saadaan koordinaatit ei-negatiivisiksi.

Monikaistainen projektio on monella tavalla hankala, ja nykyiset maastokartat laaditaan ETRSTM35-FIN-koordinaatistoon ja -projektioon, jonka on käytännössä UTM-koordinaatisto levitettynä koko Suomen alueelle. Koska projektio on yksikaistainen, ei tarvita kaistanumeroa, joten koordinaatit ovat muotoa N7123456 E123456. Myös näissä itäkoordinaattiin lisätään valeitä (500000). UTM-projektion mittakaavakerroin on 0,9996 verrattuna KKJ:n Gauss-Krüger-projektioon eli saman paikan koordinaatit ovat siksikin erilaiset.

Koska ETRS-TM35FIN-projektiossa on maan reunoilla jo aika isoja projektiovirheitä, tarkkaan kartoitukseen (esimerkiksi kaupunkien katujen ja putkien paikallistamiseen) voidaan sen sijaan käyttää samaan ellipsoidiin perustuvaa Gauss-Krüger-projektiota, jonka keskimeridiaani on mikä tahansa kokonaisluku. Esimerkiksi Helsingin kaupunkin käyttää projektiota ETRS-GK25-projektiota, eli keskimeridiaania 25. Tämän itäkoordinaatti on 500000 lisättynä etäisyydellä keskimeridinaanista ja prefiksoituna keskimeridiaanin numerolla. Esimerkiksi Laajasalon kanavan keskipisteen koordinaatit ovat noin N6674950 E25503259 (projektio, jonka keskimeridiaani on 25, etäisyys 3259 metriä keskimeridiaanista kohdasta, joka on 6674,950 km päiväntasaajasta keskimeridiaania pitkin).

ETRS=Europeann Terrestrial Reference System, TM35 = Universal Transverse Mercator Zone 35, FIN=suomalainen muunnos, GKxx=Gauss-Krüger keskimeridinaanilla 25. --Gronroos (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 10.36 (EET)

Tuo "Mainitun kirjan käytäntö esittää koordinaatit 10 metrin tarkkuudella on yleisestä käytännöstä poikkeava." taitaa tosiaan olla olennainen huomio. Suuria aineistoja sekä viranomaisdatassa kaikilla eri aloilla (ympäristö, rakennustieto, GLAM) että kansalaistieteessä (esim. lajihavainnot) on vuosikymmeniä tuotettu YKJ:ssä (tai joskus KKJ:ssä) ja nyt vähitellen ollaan siirtymässä ETRS:ään. Eli merkintätapa tosiaan on poikeuksellinen. Tyypillinen virhe paperiajan tiedoissa (esim. rakennus- ja huoneistorekisteri) ovat myös lukujen syöttövirheet, jotka sitten esim. heittävät taloja järvenselille.--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 11.56 (EET)

Asian voisi oikeastaan esittää jyrkemminkin: Koska suorakulmaiset koordinaatit määritelmän mukaisesti ilmaistaan metreinä, viimeisen numeron leikkaaminen on virhe. VVJ:n aikaan oli yleisenä tapana leikata koordinaateista tuhannet ja joskus jopa sadat kilometrit, jos asiayhteydestä kävi ilmi, mistä on kyse. KKJ:ssä tätä ei voitu tehdä, koska koordinaattien sekä alussa että lopussa on merkityksellistä tietoa. Tästä tärkein poikkeus on KKJ-ajan peruskarttojen kilometriruudukon rajat, jotka oli merkitty kokonaisin kilometrein, koska kilometrijaotus on tunnettu esitystapa. Uudemmissahan on kaksi ruudukkoa, kaistan mukainen ja lisäksi punainen kolmoskaistan eli YKJ:n mukainen. --Gronroos (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 15.52 (EET)

Koordinaattijärjestelmiä on olemassa hurja määrä. On kiusallista, kun koordinaatit on annettu muttei ole kerrottu järjestelmää. Viime vuosina navigaattoreiden ja GMapsin aikana on sentään ruvettu käyttämään karkeassa suunnistamisessa "ainoaa oikeaa" järjestelmää eli pohjoista leveyttä ja itäistä pituutta asteina desimaaleineen. Se toimii globaalisti ja säntillisesti joidenkin metrien tarkkuudella - riittää arkisiin perustarpeisiin.

Jos on jokin kohde, jonka koordinaatit on saanut ja paikan käytännössä tietää, voi kokeilla ainakin karttapaikan järjestelmät läpi. Sitten on oikea järjestelmä, kun karttapaikka ryhtyy osoittamaan oikeaan osoitteeseen. Näin ole itse saanut joidenkin villien koordinaattien merkityksen selville. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 09.36 (EET)

Noin tein juuri tuossa. Tuo kymmeninä metreinä ilmaistu KKJ oli minulle uusi asia, mutta kun oli kahdet koordinaatit niin se selvisi ainakin tuon esimerkkipisteen osalta kun kyseessä sattui olemaan erikoisella tavalla ilmaistu KKJ/YKJ.--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 09.43 (EET)

Lähteitä

Siirretty alasivulle, ks. linkkiä keskustelusivun alussa.--Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2018 kello 20.12 (EET)

Laskentapäivä tiistaina 1.1.2019

Voitaisko organisoida laskentapäivä 1.1.? Olisi hyvä, jos saatais päivitettyä luettelon tilasto. Jos otan tilaston osat A-H päivitettäväkseni, kuka ottaa siitä eteenpäin?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. joulukuuta 2018 kello 12.06 (EET)

Eikös tuo koko tilasto ajeta tarvittaessa hujauksessa jollakin skriptillä?! Ei kait siinä kummempaa päivittämistä tarvita. --Aulis Eskola (keskustelu) 30. joulukuuta 2018 kello 19.09 (EET)

Periaatteessa joo. Scripti tuskin menee muuttamatta läpi, koska noi sivut on kuitenkin muuttuneet jonkun verran edellisestä ajosta. --Zache (keskustelu) 30. joulukuuta 2018 kello 19.24 (EET)

Eikös kuntien perustason luetteloissa syntaksi ole säilynyt. Muutoksia tarvittaneen ehkä joihinkin muihin luetteloihin. Mutta tuskin käsipeliä kannattaa käyttää... --Aulis Eskola (keskustelu) 30. joulukuuta 2018 kello 21.21 (EET)

Joo, ei sitä käsipelillä kannata päivittää. Päivitän luettelon jossain välissä huomenna.--Zache (keskustelu) 31. joulukuuta 2018 kello 08.19 (EET)

Ja päivitin luettelon eilen. --Zache (keskustelu) 2. tammikuuta 2019 kello 10.34 (EET)

Projektin tila 1.1.2019

Projektin tilaston mukaan (suluissa tilanne 1.8.2018):

• luetteloitu on yhteensä 6 826 kohdetta (6 537)
• luetteloiduista on kuvattu 4 391 (3 709)
• luettelon kuvitus yli 90 prosenttia 39 kunnassa (28)
• nolla - 19 prosenttia on kuvattu 30 kunnassa (31)
• nolla prosenttia, eli kuvausta ei ole aloitettu neljässä kunnassa (5)

--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. tammikuuta 2019 kello 15.50 (EET)

Seurannan mukaan:

• 46 kuntaa (!) on A-luokassa (2018 alussa 10 kuntaa),
• 106 kuntaa valmiina kuvattavaksi
• ja 91 kunnasta kattavuus tarkistamatta (D-luokassa tai saamatta luokitusta) - näistä ei voida vielä aloittaa järjestelmällistä kuvausta

--Aulis Eskola (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 10.16 (EET)

Lähteitä

Pääartikkeli: Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan/Lähteitä

Lähdevinkit ja -linkit on siirretty varsinaisen projektin alasivulle tältä keskustelusivulta.

Laajempi näkymä Saara ja Janne Revon teokseen Saaristo (2010) Kuopion Saaristokaupungissa. Yhdeksästä betonisaaresta rakentuva teos muodostaa istuinkorkuisten levähdyssaarekkiden kokonaisuuden, jota reunustaa joustavasta, mustasta valukumimassasta valettu alustamateriaali.

Keskustelua ja toimenpide-ehdotuksia vuodelle 2019

Joroinen, Järvenpää, Kaskinen, Polvijärvi, Varkaus, Kerava, Kankaanpää, Tervola, Kuusamo, Vesilahti, Juuka, Sievi, Riihimäki, Alavieska, Hartola, Kannus, Mäntyharju, Kiuruvesi, Loppi, Iitti, Virolahti, Kaustinen, Sulkava, Alajärvi, Laitila, Miehikkälä, Teuva, Heinola ja Hyvinkää. Nämä ovat nuo alle 20 prosenttisesti kuvatut kunnat. Voidaan myös olettaa, että suuri osa niistä on myös heikosti kartoitettuja. Fotosafari-tyyppinen toiminta puree vain osaan, esimerkiksi Järvenpää, Kuusamo, Riihimäki, Hyvinkää, koska niissä on melko paljon patsaita ja ne ovat melko helposti saavutettavia kuntia. Monissa näistä listojen "alapään" kunnista on melko vähän kohteita, joissa yksi ihminen voisi saada paljon aikaan jopa yhden kuvauspäivän aikana. Jos otettais käyttöön "omakunta" -toiminta, jossa joku voi ilmoittaa ottavansa jonkun kunnan hoitoon, eli käy ensin kunnan peruskartoituksen ja luettelon läpi ja menee sitten kuvaamaan tavoitteenaan esim. vähintään 80 prosentin kuvaus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. tammikuuta 2019 kello 16.26 (EET)

Tuossa on muutamia naapurikuntapareja tai -ryhmiä: Varkaus ja Joroinen Savossa, Juuka ja Polvijärvi Pohjois-Karjalassa, ja ratavarrenkunnat Kerava, Järvenpää, Hyvinkää ja Riihimäki. --Tappinen (keskustelu) 2. tammikuuta 2019 kello 17.04 (EET)

Edes monien näiden kuntien luetteloiden kattavuutta ei ole tarkistettu (seuranta). Muistutan taas, että luetteloiden valmistelu kuvausta varten on tehtävä kunnolla. Käykäähän luetteloiden kimppuun myös tässä mielessä!

Itselleni on mielekkäämmän oloista kuvata siellä, missä liikun muutenkin. Vilasen kartoista, mitä kuvaamatonta olisi reittini varrella. Linkki karttaan, jossa näkyy kuvaamattomat ja kuvatut eri värillä, pitäisi saada kunkin luettelon alkuun. Se tukisi "kuvaamista reitin varrelta". Nyt näitä linkkejä on vain luetteloiden keskusteluissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. tammikuuta 2019 kello 21.20 (EET)

"Omakunta-ajatus" - tai "kummikunta" - alkoi hetken ajateltuani tuntua toimivaltakin mallilta. Onhan itsellänikin sellaisia aktiivisemman toiminnan kohteita projektissa ollut ja on, vaikka teenkin asioita useimmiten vähän sieltä ja täältä kohennellen.

Kummikunnistani Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Kuhmoinen, Pälkäne ja Nurmijärvi ovat hyvässä kunnossa, useimmat A-luokassa.

Työstän vähän väliä Sastamalaa, Huittista ja Valkeakoskea. Riihimäki ja Hyvinkää kiinnostavat myös. Näistä monista on kattavuuskin käymättä läpi, mutta Huittinen ja Riihimäki ovat pelkästään kuvaamista odottavia.

Hämeenlinnastakin pitäisi ladata lisää kuvia. Mutta tätä suurta kuntaa en tunne niin omakseni, vaikka sitä paljon olen käsitellytkin. Ehkä vähän liian suuri "adoptoitavaksi" kokonaan ;) Sellainen suuri kunta ei ole välittömässä vaarassa valmistua! Asikkala jäi vaiheeseen, kun ei ole nyt "luonnostaan liikkumista" siellä. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 10.04 (EET)

Huittinen ojennuksessa, yksi kuvattava kohde vielä jossakin lumihangen seassa. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. helmikuuta 2019 kello 16.38 (EET)

Voihan täällä lounaisessa Suomessa (siis noin niin kuin linjan Merikarvia - Tampere - Helsinki sisäpuolella) tulla joskus liikuttua, mutta yleensä muun liikkumisen ohella tilaisuuksia avautuu ennalta arvaamattomasti. Paras tulos tietysti saadaan, jos ehtii valmistautua. Nyt olen ainakin ladannut kuvani niiltä samoilta paikkakunnilta, mitä joskus Aulis Eskolan kanssa on tullut sumplittua. Joihinkin kuntiin olen myös merkinnyt korjattava kuvitus -mallineita, jos käyntini ajankohtana esim. kukkapuska tai vaihtoisesti lumi on peittänyt muistomerkin (ajatuksena tietysti, että kukkapuska yleensä lakastuu syksyksi ja lumi sulaa kevääksi). Jos pitkiä matkoja tulee liikuttavaksi valoisaan vuorokaudenaikaan ilman kiirettä niin jotain voin yrittää napsia reittien varrelta. Tämmöisiä paikkauksihan on sitten kätevä tehdä.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 10.38 (EET)

"Omakunta" tai "kummikunta" idean tarkoitus on saada kokonaisvaltaisempi kuin satunnainen ote kuntakohteiden luettelointiin, kirjaamiseen ja kuvaukseen. Eli se toimisi siten, että jos haluaa valita jonkun - voisi suositella ensisijaisesti listojen "alapään" (0-20 prosenttia kuvattu) kohteita - kunnan kohteekseen ja ryhtyä selvittämään sen kartoitusta, esim. onko listassa tietoaukkoja, onko luettelossa ei-paikannettuja tai epämääräisesti paikannettuja kohteita. Sen jälkeen "kummi" matkustaa paikkakunnalle ja kuvaa mahdollisimman kattavasti kunnan kohteet. Tavoitteksi voisi ottaa, että 80 prosenttia luettelon kohteista olisi kuvattu. Tavoitteen ei tarvitse olla sitova, koska kuvaustoimintaa saattavat estää odottamattomat sääolosuhteet, arvaamattoman pitkät etäisyydet tai se, että kohteita ei yksinkertaisesti löydy kohteistetulta paikalta. Oma- tai kummikuntaa ei saa "omistaa" eli sen valitseminen ei saa estää muiden toimintaa samalla paikkakunnalla, vaan kaikki saavat muokata ja kuvata mitä tahansa luetteloita. Mitä mieltä olette tällaisista ideoista?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 11.59 (EET)

Jos omakunta tai kummikunta tyyppinen toiminta kohdennetaan "alapään" listoihin, se ei luultavasti tuota määrällisesti valtavia tuloksia, koska alapään kunnissa on tavallisesti vähemmän patsaita kuin isommissa tai keskikokoisissa kaupungeissa. Mutta tämän idea olisikin saada nuo vähän kartoitettujen ja kuvattujen kuntien listat kuntoon. Jos halutaan, toimintaa voisi myös tehdä kaksistaan tai yhdessä, eli samalla tavalla kuin on toimittu fotosafareissa. "Kummi" voisi hakea matkoihin, ruokailuun tai muihin kuluihin avustusta Wikimedia Suomelta, jos pystyy osoittamaan toimintansa merkityksen ja tulokset kohdekunnassa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 12.11 (EET)

Juuri tuota usea muokkaaja (ja itsekin niistä yhtenä) on tehnyt systemaattisesti alueilla, joita tuntevat tai joilla usein liikkuvat. Varauksia en myöskään kannata mutta halutessaan samoilla alueilla liikkuvat ehkä voivat sopia keskenään, jos haluavat vinkata toisia samoilla alueilla liikkuvia, että vältettäisiin päällekkäisyyksiä. Niitähän tietysti aina tulee, useat muokkaajat ovat nytkin kuvanneet useita samoja kohteita, en tiedä onko mitään kohdetta osunut kuvaamaan kolme käyttäjää, mutta yhdenkin muistomerkin kuvasin äitienpäivän aamuna ja toinen äitienpäivän iltana (päivä jolloin monet kaupunkilaiset matkustavat maasdeudulle). Vähän kartoitettujen tavoittaminen riippuu sitten täysin siitä, onko vapaa-aikaa tai tuleeko matkoja niihin suuntiin, missä kohteita on. Sponsorointi tietysti kannustaa ja se täytyy pitää mielessä. Yhdessä päivässä hyvin käy jo läpi pienen kaupungin ja enemmänkin. Forssa esim. varmaan käytännössä olisi hyvin onnistunut päivässä. Ylempänä ehkä puhuin enemmän niiden patsaswikiholistien puolesta, jotka noilla pääosin läpikäydyillä alueilla tekevät viimeisiä tarkistuksia ja sitten aina merkkaavat ruksin, kun jonkun kunnan lista sen hetkisessä asussaan on kokonaan läpikäyty. Jos joku ehtii harrastaa lomamatkailua Suomessa, niin tämä olisi siihen hyvä oheistoiminta.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 13.31 (EET)

Muistuttaisin keskustelijoita siitä, että Fotosafarin ohjeistus kaipaa osallistumista. Ennen kuin pelisäännöistä ei ole päästy yhteisymmärrykseen, Fotosafareita ei voi järjestää. Yksittäiset kummimatkat ovat myös vasta ajatuksen asteella.--Htm (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 14.01 (EET)

Mikä siellä on lähinnä sellaista, mistä ei ole päästy yhteisymmärrykseen?--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 14.32 (EET)

Löytyikin jo. Ehkä kannattaisi eriytttää keskustelu fotosafarien keskustelusivulle ja materiaali projektisivulle. (Jos noin ulkopuolisena kommentoi, kun en itse ehtinyt noihin mukaan.) --Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 14.42 (EET)

Niin, siis sivulle Wikiprojekti:Fotosafarit/Safarien ohjeet on luonnstellut ohjeet fortosafareille. En näillä silmillä näe, että sinne olisi viime aikoina paljoakaan kommentoitu itse ohjeluonnosta. Tarkoitus on kuitenkin, että ennen kun safareiden järjestämistä mahdollisesti jatketaan (kaiketi ilmojen lämmettyä), safariohjeistus olisi hyvä käyttää myös Wikimiedia Suomen hallituksessa, ainakin mikäli yhdistys on järjestämisessä tukena. Sivulla Keskustelu wikiprojektista:Fotosafarit/Safarien ohjeet on uusi osio ja siinä tilaa kannaotoille ja keskusteluille. Sinne siis!--Htm (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 20.45 (EET)

Englanninkielinen infosivu

Tehtiin projektille englanninkielinen infosivu Wikiprojekti:Public artworks and memorials in Finland into Wikipedia sitä varten, että viitattiin projektiin vuoden 2018 loppuraportissa. Hiukan yleisempi käyttötarkoitus tuolle on se, että se toimii englanninkielisenä pointterina projektille. --Zache (keskustelu) 30. tammikuuta 2019 kello 22.39 (EET)

Muistomerkkiveturit

"Vanhoja vetureita on kunnostettu muistomerkeiksi runsaat 30. Rautatiemuseon mukaan ainakin Tampereella, Kouvolassa, Riihimäellä ja Pieksämäellä muistomerkkivetureita on useampi kuin yksi." Näin kertoo Suomen Rautatiemuseon kalustoamanuenssi Iiro Niemi Ylen artikkelissa. Kouvolan höyryvetureita ei ole luettelossamme, mutta Pieksämen Pikku-Jumbo on luettelossa, mutta kukaan ei ole vielä kuvannut sitä. Muistomerkkiveturi seisoo tavallisesti itsensä mittaisilla kiskoilla, on korotettu jalustalle, kunnostettu ja varustettu muistolaatalla tai muulla informaatiolla. Artikkelista näkyy, että Kouvolan toinen muistomerkkiveturi kauppakeskus Veturin pihalla on suojattu säältä ja väkivallalta, mutta Kouvolan rautatieaseman Ruuhveltti on päästetty huonoon kuntoon. Muistomerkkien luettelointiin nämä arvokkaat veturit varmaan sopivat erinomaisesti. Höyryajan vanhukset voisi myös luetella ja kuvata omaksi luettelokseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. huhtikuuta 2019 kello 10.48 (EEST)

Huomasin. Minusta molempi parempi eli kunnan muistomerkkiluetteloon ja omaksi luetteloksi. Omassa luettelossa voisi olla tarkempaa infoa kuin muistomerkkiluettelossa.--Htm (keskustelu) 28. huhtikuuta 2019 kello 11.03 (EEST)

Panin alulle sivun Luettelo Suomen muistomerkkivetureista. Sain mukaan vain yhden veturin, joten luetteloa voi jatkaa. Olisikohan Rautatiemuseolla lähteistettyä tietoa aiheesta? Myös luettelon "parametrejä" voi viilata tässä vaiheessa. Ja sitten vaan kuvaamaan niitä vetureita!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. huhtikuuta 2019 kello 12.40 (EEST)

Lapinlahden eteläisemmän kirkonkylän liittymän huoltamon pihalla oli yksi veturi. Oli muutama lapsiperhe innokkaasti sen kimpussa (ainakin yhden porukan / perheen vanhemmat sisällä kahvittelemassa tms), etten ryhtynyt karttaa katsoakseni paikalle pysähtyneenä (lastensuojelun nimissä) kaukaista katselua enemmän dokumentoimaan. Yleensä julkisen taiteen teosten, veistosten tai muistomerkkien luona leikkiviä lapsia olen pyytänyt siirtymään hetkeksi sivummalle, ettei tarvitse (myös) heidän vanhemmiltaan julkaisulupaa kysellä. Toisella kertaa tuon voi tarkistaa paremmin. Lisäksi Leppävirran kaivoksen muistomerkin luona oli varmemmin muistomerkiksi kunnostettu kaivosveturi ja vaunu. Kuvan voisi kopioda Leppävirran julkisen taiteen ja muistomerkkien luettelosta tänne. --Paju (keskustelu) 27. elokuuta 2019 kello 00.30 (EEST)

Ulkoisten kuvien linkit

Onko ollut puhetta, miten menetellään luetteloiden ulkoisten kuvien linkkien, noiden sinisten nuolien kanssa? Esimerkkejä niistä on tässä Sibeliuksen luettelossa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 23.35 (EEST)

Esitän poistettavaksi ja periaatteeksi, että ulkoisia linkkejä kuviin ei hyväksytä. Luetteloiden tarkoituksena on rohkaista valokuvaajia niin Suomessa kuin muuallakin valokuvaamaan ja kirjaamaan kuvia joko Commonsiin tai Wikipediaan. Cleveland tai Rio de Janeiro ovat kaukana, mutta muokkaajat voivat ottaa yhteyttä kyseisten maiden ja kaupunkien Wikimedia Chaptereihin tai User Groupeihin tai muihin aktivisteihin, pyytää kuvaamaan ja ohjaamaan kuvien tallennus joko Commonsiin tai suomenkieliseen Wikipediaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 11.33 (EEST)

Taiteilijoita

Mäntsälän taideteosluettelossa esiintyy yhden teoksen tekijänä Paavo Palokangas. Paavo Palokangas on wikipedian mukaan pistooliampuja, mutta kummallakin on lähteiden mukaan yhteyksiä Orimattilaan, ja eräässä taideblogissakin arvuutellaan, onko kyseessä sama vai eri henkilö. Toistaiseksi löydetyillä tiedoilla ei muodostu varmuutta kumpaankaan suuntaan. Jos joku löytää tiedon niin voi täydentää.--Urjanhai (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 12.38 (EEST)

Tämä selkisikin: [4]. On sama. Lisään tiedon.--Urjanhai (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 12.42 (EEST)

Posteri Wikimaniaan

Olen tekemässä projektista posteria Wikimaniaan Tukholmaan. Jättöaika on sunnuntaina 7.7. Posterin idea on enemmän akateeminen kuin markkinoiva, eli tarkoituksena on välittää tietoa, mitä projektissa on tehty ja kertoa miten muut voisivat tehdä vastaavaa. A1 kokoiseen posteriin ei kauheasti tekstiä mahdu. Liitän tähän suunnittelmani tekstit, jos joku haluaa oikaista tai lisätä jotain näkökulmaa:

Title: How we list Public Artworks in Finland to Wikipedia

We will list all public artworks and memorials in Finland to Wikipedia.

Why? Public art and memorials have high visibility, but nobody knows what they are. No unified, published list in Finland.

What information? Name, place, location, coordinates, author, year unveiled, photo, WD

example of a list, screenshot

What is public art and memorials? All objects that are permanently installed, designated and sourced, accessible to everybody all time. These are usually sculptures, bas reliefs and murals. No individual graves in graveyards. Include all.

Copyrights: Out of copyright, copyright expired (70+ works) into Commons. New art into Fi Wikipedia (right to quote).

Work flow: Find source to name, author, and year unveiled. Find place and location, try to locate exact coordinates. Go to the place and photo. Book photos into Commons (+70 years) or Wikipedia (new art). Add photos to the list. Bring into Wikidata.

What we have achieved?

diagram

For who? We are making a list that has never been published before. It can be used by people living in cities and towns. museums, heritage associations, tourist organizations, researchers.

Our challenges: We are now way more than half way. How to reach ”remote” townships, remote works and reach coverage? How to finish the project, when we can say a list is ready?

--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 10.06 (EEST)

Kiva tietää. Tekstiä, sen kieltä voisi olla hyvä korjata ainakin paikoitellen. Vaikuttaisi että joku typokin on eksynyt joukkoon. Esimerkiksi tyyliin "copyright expired (70+ works)" - pitikö olla "...(70+ years)"? Kovin akateemiselta tämä ensiluonnos ei mielestäni vaikuta (esim. tekstin rakenne, ei sisällytetty yhtään viitettä, ei tekijä/yhteystietoja yms.), vaan nimenomaan wikiprojektia esittelevältä ja markkinoivalta posterilta. Vaan eipä Wikimania tieteellinen kongressi olekaan, enemmän siellä esitellään wikipedian/-median hankkeita ja toiminnan vaikutuksia. Samoja aiheita käsittelevät tieteelliset esitykset ja posterit esitellään tieteellisemmissä kongresseissa. Vähän koen vielä vaikeaksi hahmottaa posterisuunnitelmaasi kovin pitkälle vain näiden tekstien perusteella. Lisäkysymyksenä: Milloin hiot diagrammeja/kuvitusta loppuun? Voisi sopia ja pyytää Zachelta, että kuun lopulla tai muutamaa päivää ennen posteridiagrammisi "patsasprojektin" yhteenvetotaulukkoja ajantasistettaisiin. Sitä ennen voisin osaltani yrittää ladata useita kymmeniä alkukesän uusia kuvia vastaavien kuntien listoille (joita muuten ajattelin purkaa hissukseen kesäkuun lopulla tai heinäkuussa). --Paju (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 01.24 (EEST)

Kiitos kommenteista otan huomioon ja yhteyttä Zacheen ajantasaisen diagrammin kanssa heinäkuun alussa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 12.21 (EEST)

Kun muoto on minimalistinen, niin en nyt ainakaan heti keksi mitä tuosta puuttuisi. Jos laajaasti meinaisi kirjoittaa niin voisi nostaa esiin vaikka mitä, mutta ei tuohon nyt oikein mitään laajoja pyörittelyjä taida pystyä upottamaan, tai ainakin ne pitäisi pystyä tiivistämään yhteen sanaan.--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 13.15 (EEST)

Minulle tuli mieleen, että pitäisi mainita projektin lukuisat "spin-offit" eli lisähaarat (jotka usein ovat merkki onnistuneesta prosessista) kuten luettelot merkittävien henkilöiden (Minna Canth, Urho Kekkonen, Alekisi Kivi jne.) patsaista ja muistomerkeistä, selä punaisten ja valkoisten, vaivaisukkojen, Helsingin metron ym. listat. Lisäksi voisi mainita saavutuksina seurantataulukon ja tilaston, jotka ovat osoittautuneet hyviksi hallintatyökaluiksi. Valitettavasti posterissa ei kuitenkaan ole tilaa näille.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 15.17 (EEST)

Hanketta voisi hyvin käsitellä laajemmin jollain muulla alustalla jossain muussa yhteydessä, joka tavoittaisi wikimedia-liikettä, mikä se nyt sitten voisi ollakaan. --Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 15.40 (EEST)

Tai niin, englanninkielisellä sivullahan infoa onkin. Ilmoittiko muuten kukaan tätä "coolest projects" -osastoon? Tämähän ilman muuta sitä tasoa, riippuu tietysti vain siitä minä vuonna sitä sinne tarjoaisi.--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 15.42 (EEST)

Päivitin tilastoja ja lisäsin sinne loppuun vuosittaiset muokkaaja ja kuvien latausmäärätaulukon. --Zache (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 15.18 (EEST)

Kuvien tallennus -työkalu

Tein uuden version tuosta, klikkaan "Tallenna kuva -linkkiä" (Esimerkki: Oulu). Erona tässä edelliseen on, että nyt tuo lukee esitäytetyt tiedot niistä luetteloista. Periaatteessa tuo toimii suurimman osan luetteloista kanssa kunhan patsasluettelon otsikkorivi on merkitty omaksi rivikseen (esim) --Zache (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 05.27 (EEST)

Voisiko harkita valinnaiseksi esimerkiksi enintään kaksi viikkoa säilyvää "Kuva tulossa" tai "Kuvattu OK, kuva tulossa/työstetään" -pikkutiedostoa mahdollisesti jollain positiivisella symbolikuvalla? Ainakin minä rätkin kustakin kohteesta monia (tyypillisesti kymmenkunta tai enemmän - myös työ suhteessa miljöseen) kuvia, ja katson tuotoksia tuonnempana tietokoneella. Tarvittaessa rajaan tai kierrän kuvatiedostoja, ja nimeän tiedostot tyypillisesti taiteilijan, teosnimen, vuoden ja osoitteen mainiten. Teosnimen ja kuvauksen voi näin rauhassa täydentää ja siihen linkittää tietoja asiallisemmin, eikä tarvitse niin paljoa tiedostoja uudelleennimetä. Samalla tai toisessa yhteydessä saatan täsmentää kuntalistan paikkatietoja tai lähteistystä. Muille wikipedisteille ja kulttuurikävelijöille "Kuva tulossa" symboli kertoisi, että paikalla on käyty, kohde varmennettu ja täydennystä kuvaukseen on tulossa pikapuoliin. Omalla kohdalla lisäisin näitä merkintöjä vasta varmistettuani, että voin ladata laadukkaan (eikä jostain syystä epätervän) kuvan katsottavaksi. --Paju (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 15.17 (EEST)

No nyt siinä on tuollainen, se tunnistaa kuvatun teoksen keskustelusivulla olevan otsikon perusteella. Eli jos otsikko on "Kuvattu teos" + teoksen nimi, niin nappi muuttuu vihreäksi. Botti puolestaan arkistoi keskustelut jolloin otsikko katoaa keskustelusivulta. --Zache (keskustelu) 19. kesäkuuta 2019 kello 22.25 (EEST)

Tallentamisen kuvaus-osassa on virhe, sillä kyseessä ei ole kohde, vaan kuva kohteesta. Eli ei sanota, että "Ihmiskaari Tekijä:..." vaan "Kuva veistoksesta Ihmiskaari...". Eli vähän harhaanjohtavaa. Kuvan kohteen ja itse kuvan välistä eroa on vaikea huomata, jos kohteessa eli julkisessa teoksessa on valokuva, kuten tässä . Olen teoskuvien tallentamisessa korostanut kuvausteksteissäni "kuva" vaihtoehtoa siksi, että kyseessä on itse ottamani kuva ja minusta se korostaa itse valitsemaani lisenssiopimusta valokuvalleni. "Kuva" -mainintaa ei ole myöskään Commonsiin tallentaessa, mutta en ole pitänyt sitä niin oleellisena siinä. Eihän tuo iso asia ole, mutta täsmällisyys on aina parempi kuin epätäsmällisyys. "Tallenna kuva" on kyllä myös huomattava parannus, koska siinä ei Wikipediaankaan tallentaessa tarvitse kirjoittaa kaikkia asioita itse.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 15.59 (EEST)

Lisäsin siihen alkuun tekstin "Kuva teoksesta ... ;" --Zache (keskustelu) 19. kesäkuuta 2019 kello 19.30 (EEST)

Poistettujen taideteosten koordinaatit ja OSM-karttaesitys

Pidän kulttuurihistoriallisesti mielekkäänä, että kuntien poistettujen tai varastoitujen taideteosten viimeisin sijaintipaikka esitetään myös klikattavin koordinaatein. Silti toivoisin jonkinlaista muutosta siihen, miten tälläiset poistetut taideteokset tai muistomerkit esitetään OSM-kartalla. Nykyisellään poistetut kohteet näkyvät samalla punaisella värillä OSM-kartassa kuin olemassa olevat, kuvaamista odottavat taideteokset. Kompaktina esimerkkinä vaikka Luettelo Tervon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. Siinä on mukana Tervon kunnantalon edestä poistettu, symbolisena taideteoksena esillä ollut kelo (tai Tervon mänty (Satupuu)), joka näkyy vielä esim. Google StreetView:llä mutta taisi olla jo pantu polttopuiksi.

Mielestäni poistetut teokset voisivat jäädä poiskin julkisen taiteen OSM-karttatulosteesta, koska eihän niitä siellä maastossa ole. Vähintään tulostusväri pitäisi muuttaa himmeäksi tai näkymättömäksi: Olisiko miten helppoa muuttaa poistettujen teosten OSM-symbolin väriä esimerkiksi himmeän harmaaksi tai vastaavaksi? Kuten totesin, pidän silti karttasovelluksiin linkittyviä koordinaatteja hyödyllisenä poistetuillekin teoksille ja muistomerkeille. Korjausta viritellessä olisi hyvä kokeilla mielellään myös, mikä väri tulostuu myös m/v-printtauksessa vihreästä ja punaisesta poikkeavasti tai jää piiloon (olen tulostellut välillä paperikarttoja mukaan kulttuurikävelyille). Vai tulisiko poistetut teokset siirtää keskustelusivun nimikkeeksi? (Viimeksimainitussa lähestymisessä olisi se huono puoli, että monesti kuntien esitteissä, matkailukirjoissa yms. vanhoissa aineistoissa mainittuja teoskohteita ei enää löytäisi kokoomasivulta). --Paju (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 14.57 (EEST)

Tuohon voisi todeta yksinkertaisesti, että pysyviltä paikoilta poistettujen taideteosten, muistomerkkien tai muistolaattojen selvitys ei kuulu projektiin. Jos joku asia ei ole jossain, on sitä turha mainita edes erillisessä listassa. Noita listoja syntyy siksi, että joissakin kunnissa, esim. Riihimäellä poistettuja tai listaan ei-kuulumattomia kohteita kertyi niin paljon, että sellainen on hyvä olla ainakin jonkin aikaa. Tämä on myös periaatteellinen projektin linjauskysymys, haluammeko me osallistujat moista selvitystä osaksi luettelointia vai ei? Oma näkemykseni on, että luetteloinnin pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja nopeaa kaikille osallistujille. Voitais pikemminkin ryhtyä keskustelemaan siitä, mikä on projektin luetteloiden valmiiksi saamisen aikataulu, esim. vuoden 2020 loppuun, vai?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 16.19 (EEST)

Voi olla ettei niitä kannata vaatia projektiin. Olisivatko silloin mahdolliset luettelot projektin ulkopuolisia? Varmaan melko säännöllisesti joku osa teoksista tulee aina välillä poistetuksi.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2019 kello 16.10 (EEST)

Olen sitä mieltä, että poistettujen tai siirrettyjen luetteloita voi liittää mukaan tarpeen ja näkemyksen mukaan, mutta ne eivät ole osa projektia. Voitais miettiä - myös projektiin kuulumattomana lisänä - miten viestiä Pajun esilletuomasta ongelmasta, jota myös minä olen jonkin verran huomannut, eli sellaiset kohteet jotka ovat vaikeasti nähtävissä (esim. kesällä piden tai pensiden lehtien peitossa) tai erittäin huonossa kunnossa. Olisiko luettelon keskustelusivu tällaisten huomautusten paikka?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. kesäkuuta 2019 kello 17.27 (EEST)

@Paju: nyt siinä on sellainen ominaisuus, että mikäli taulukon otsikkorivillä on sana "Poistettu" tai "Tuhoutunut", niin pallojen värit ovat vaalenpunainen ja vaaleanvihreä. Erotuksena normaalista punaisesta ja vihreästä --Zache (keskustelu) 21. kesäkuuta 2019 kello 15.22 (EEST)

Tulisiko siitä loogisempi jos poistettu, josta on kuva, olisi vaikka tummansininen ja poistettu, josta ei ole kuvaa, olisi vaikka läpikuultavuudella vaalennettu tummansininen? Ehkä ei tulisi. Tämä oli vain nyt tällainen nopea ajatusheitto.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2019 kello 16.07 (EEST)

Milloin luettelointi saadaan valmiiksi?

No Suomen julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointi ei tietenkään tule koskaan valmiiksi, koska kohdekantaa kartutetaan ja muutetaan koko ajan. Mutta projektille olisi hyvä asettaa joku pitemmän tähtäimen tavoite ja strategia. Esitän seuraavaa.

Vuoden 2020 eli ensi vuoden loppuun mennessä Suomen julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointi on edennyt valmiiksi 95 prosenttisesti. Jäljelle jäävät viisi prosenttia ovat hyvin vaikeita tai etäisiä kohteita tai sellaisia joista on hyvin vaikea saada lähteistettyä tietoa. Näitä ovat esimerkiksi Ahvenanmaan Källskär tai Loviisan Tiiskeri. Valmiiksi saaminen tarkoittaa, että arviointitaulukossa kaikki kunnat ovat A-luokkaa ("Lista kuvattuna (tai lähes kokonaan kuvattuna, >95%) ja hyvin lähteistettynä on A-luokkaa").

Wikidataan viennin menetelmiä ja parannuksia ja itse vientiä kehitetään, mutta Wikidatan massavienti aloitetaan vasta kun kuntien listojen kattavuutta on saatu tarpeeksi. Wikidataan vientiä varten järjestetään ensi vuonna koulutustapahtumia ja työpajoja. Wikimedia Suomen budjettiin varataan avustuksia näille tapahtumille ja fotosafareille. Miltäs tällaiset aatokset kuulostavat?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 16.40 (EEST)

Yksi pahimmista ongelmista on se, että 91 kuntaa on alle C-tason eli niiden luetteloiden kattavuutta ei ole tarkistettu tai luotteloiden kattavuus on todettu selvästi puutteelliseksi. Näitä kuntia ei voi oikein lähteä kuvaamaankaan. Kattavuuden tarkistaminen tarvitsisi systemaattista työtä luettelon alussa kuvatuin menetelmin.

Haastaisin muitakin tekemään tätä työtä. Lähtekää vaan käymään annettua menettelyä seuraten niitä kuntia läpi, joissa luokitus on "D" tai "-". --Aulis Eskola (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 10.47 (EEST)

Joo juuri näin on. Noihin kuntiin pitäisi keskittyä erityisesti. Koin Riihimäellä tuon ongelman konkreettisesti, kun läksin kuvaamaan huonosti tehtyä luettelointia. Siinä sai käydä niin monella paikalla toteamassa olemattoman (siirretyn, poistetun tai ei-avoimella paikalla olevan) kohteen, että homma alkoi turhauttaa. Onneksi kuitenkin poissaolevat kohteet saatiin näin varmistettua ja vain 14 jäi kuvaamatta. Nuo "etäiset" (tarkoittaa valtakunnanosakeskuksista etäällä olevia) ja harvempaan asutut kunnat ovat tavallisesti erilaisia kaupunkeihin verrattuna, koska potentiaalisesti tai oikeasti olevat taideteokset ja muistomerkit ovat yleensä enemmän hajallaan maaseutukunnissa. Vastaavaa hajanaisuutta on kuntaliitoksia kokeneissa kaupungeissa (esim. Oulu tai Kajaani), joissa kattavuus lienee ok. Mutta näihin kattavuusgappeihin pitäisi nyt pureutua ja keskittyä erityisesti.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 13.25 (EEST)

Esitän rakentavaa kritiikkiä. Yhtäältä kritiikki tarkoittaa, että aihe kiinnostaa arvioijaa. Jos yritetään päästä valmiiksi niin heikolla pohjatyöllä, kuin millä monet A, B, tai C-luokitukset on tehty ja kuvitellaan kohteiden olevan "valmiita kuvattavaksi" niin eletään aika monen kunnan ja samoin kokonaislistan kohdalla pilvilinnoissa. Silti arvostan sitä suurta puurtamista, mitä listojen eteen on toistaiseksi tehty. Valitettavasti en taida ole nähnyt yhtään +10 kuvan "kuvausvalmista" kuntaa, josta ei kohtuullisella 2 tunnin-2 päivän taustatyöllä löytäisi lisää julkista taidetta. On pienemmän kuvamäärän kuntia, joissa löytyy jopa kolminkertainen määrä kuvattavaa pohjalistaan nähden, eikä edes tuolloin ole kahlattu kaikkia kyläyhdistyksiä läpi (tänään esimerkiksi Polvijärvi). Rajanveto merkittävien tai epämerkittävien seinämaalausten kohdalla on tekemättä - nämä mukaanlukien vaikkapa Vantaalta voisi helposti listata luokkaa +20%...+30% lisää kohteita; on muutama muukin kuvattu kohde odottamassa lähteistystä. Jollei listoja tarkasteta esim. kuntien kulttuurilautakunnissa ja/tai kotiseutumuseoiden (ei ainoastaan taidemuseoilla) ja/tai kulttuurintutkimuksen yliopistoporukoilla, läheskään kaikista kunnista emme aikaan kattavia julkisen ulkotaiteen, muistomerkkien ja -muistolaattojen luetteloita. Voisimme harkita enemmän vuoropuhelua ja yhteistyötä eri maakuntatason toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Etäisiä merikohteita vosiimme tavoittaa yhteistyöllä pursiseurojen tai veneilyviestijöiden kanssa mieluiten ennen veneilykautta - tai (kuten nyt) sellaisen kuluessa; vastaavasti jotkut kaukaisemmat/ eräkohteet. Se että joku kunnan kulttuuripuolen henkilö on iloinen työstämme, ei vielä tarkoita että saisimme kunnolla rakentavaa ja kriittistä palautetta kohdelistoistamme. Toki yhteydenottaja (wikipedisti) tulee yleensä hyvälle mielelle positiiviesta ja arvostavasta palautteesta. Valmiiksi pääseminen määrittely on tai pitäisi olla mielestäni sidoksissa myös lähteistyksen laadun tai lähteiden arkistoinnin varmistamiseen. Hyvin monessa listassa monet verkkoviitteet ovat ei-stabiileja verkkolinkkejä, jotka tulisi arkistoida, ennen kuin jonkun listan voidaan katsoa olevan dokumentoinnin osalta "varmistettu". Kirjallisuus- ja lehdistölähteiden kaivamista tulisi jatkaa. Ehkä ajalta ennen 1990-lukua valmistuneiden ulkotilan taideteosten, muistomerkkien ja -laattojen valmistumis/paljastusajankohdille on eri lähteissä toistaan poikkeavia vuosia - vaatii kohtuullisesti lisätyötä näiden kohteiden oikean tiedon löytäminen. Koska harva jos mikään lista on ollut pohjatöiltään ja lähteistykseltään hyvällä tasolla, pitäisin vuotta 2021 järkevämpänä ja aikaisimpana hyvin alustavana tavoiteajankohtana, ellemme palkkaa tai motivoi jollain rahalla tai joukkoistusprojektilla vaikkapa taidehistorioitsijoita / kulttuurintutkijoita / maakuntaihmisiä hankkeeseemme laadunvarmentajiksi. Voisi helposti arvioida, että vaikka tekisimme työmme hyvin ehkä luokkaa 5-20% kohteista jää tavoittamatta, etenkin, ellemme pyydä systemaattisemmin palautetta kunnilta/kotiseututoimijoilta (mieluiten ainakin pitäjätasolla). Teosnimet näkyvät olevan joskus aika lailla hatusta (esimerkiksi sanomalehden väliotsikon luonnehdinnasta) repäistyjä; toisaalta olen tavannut taiteilijoita, joilta ei teosnimiä saa varmaan muuta kuin sopivassa mielialassa (saunan tai muun rentoutuken jälkeenkö?). Nyt listoiltamme uupuu varovasti arvioiden kokonaisuutena ehkä 10-35% kohteista; joidenkin kuntien kohdalla enemmänkin. Tämä näin yhtenä nopeana väsyneen osallistujan osakommenttina. Lämpimästi suosittelen kuntien keskeisten organisaatioiden (kunnantalo, koulut, terveyskeskukset) katselua myös kirjoista tai verkkolähteistä etukäteen kirkkojen ja hautausmaiden sankarimuistomerkkien ohella. Näitä dokumentoidessa löytää uutta kuvattavaa ja moni muuten irrallinen muistomerkki tai teos saa kontekstinsa, teoksen nimi merkityksensä. Koulujen ja puistojen teoksista on hyvin suotavaa ottaa myös kuvia osana miljötä - näin teoksista kertovia kuvia saa liitettyä helpommin näiden wikimerkittävien kohteiden artikkeleihin. Paljon hyvää on tehty, työmaata riittää vielä ainakin pariksi vuodeksi. Korostan vielä, että pyrkimyksenä on tuoda realismia ja saada listoja vakaammalle pohjalle niin, että viidenkin vuoden jälkeen tiedot olisivat tarkistettavissa ja listoja voisi helpommin aikanaan täydentää. Ylioptimismiin ei kannata sortua. Silti on hyvä iloita edistyksestä ja olla optimistinen jatkosta. --Paju (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 04.49 (EEST) (pahoittelen ajankohtaa/ väsymystä, joka näkyy tajunnanvirtavuodatuksena)

Onko luetteloa tai sen osajoukkoa - vaikkapa jonkun maakunnan luetteloa - ajateltu laatuluokittaa esimerkiksi Linked Data Finlandin tai vastaavien toimijoiden kanssa yhteistyötä tehden? Samalla lähteistyksen arkistoinnin tai kehittämistä voisi pohtia. Olisiko tässä ideaa? Julkisen ulkotilan taiteen, muistomerkkien ja muistolaattojen luetteloiden lähteenä on käytetty paljon esimerkiksi SotaSampoa, joka on ldf.fi:n keskeinen tutkimusaineisto. --Paju (keskustelu) 7. heinäkuuta 2019 kello 14.49 (EEST)

Porin luettelo on sellainen. ---Zache (keskustelu) 7. heinäkuuta 2019 kello 14.53 (EEST)

Hyvä (lisäsin linkin edelliseen)! Ajattelinkin, että kohteiden Wikidataan linkittämisen yhteydessä aihepiiri nousee merkittävämmäksi. Toivottavasti siinä yhteydessä viitteiden laatua ja arkistointia mietitään myös. Tämäntapaisen yhteistyön kautta voisimme ehkä saada lisäperusteita esimerkiksi kansallisille apurahojen hakemiselle, jolla voisimme tukea jatkotyöskentelyä ja mahdollistaa pysyvämpiä käytänteitä. Laadukkaampi aineisto kiinnostaa useampia käyttäjäryhmiä. Toivon että minut pidetään kuulolla tästä kehityksestä. --Paju (keskustelu) 7. heinäkuuta 2019 kello 15.04 (EEST)

Logo, käyttäjämaininta ja barnstar?

Olisiko hyvä, jos "patsasprojektiin" saatais seuraavia, tässä järjestyksessä:

• Yksinkertainen, leikkimielinen patsasprojektin logo eli kuvatunnus, jota voitais käyttää esimerkiksi projektisivuilla, käyttäjämaininnoissa ja mitaleissa.
• Käyttäjämaininta, siis käyttäjäsivulle esim. logo ja "Tämä käyttäjä on mukana luetteloimassa Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan".
• Barnstar mitali, jossa logo ja maininta ansioista.

Lisäksi voitais laatia yksinkertainen A5 kokoiselle paperille tulostettava flaijeri projektista. Siinä voisi olla logo ja tiivis selostus projektista. Sitä voitais jakaa esim. muokkaustilaisuuksissa ja tapaamisissa. Sen voisi kääntää englanniksi ja jakaa kansainvälisissä tapaamisissa esim elokuun Wikimaniassa Tukholmassa.

Homma voisi alkaa tekemällä ehdotuksia projektin logoksi. Ehdotuksia voisi laittaa vaikka tähän perään. Myös kommentit ja mielipiteet näistä ehdotuksista tähän. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 12.18 (EEST)

Käyttöliittymäsuunnittelua tarvitaan

Tarvitaan käyttöliittymäsuunnittelua koko maan, maakuntakohtaisten ja kunnallisten karttojen esittelyyn GeoGroup-karttojen osalta. Tässä esimerkkit Kymeenlaaksosta ja Lapista. Koko maan kartta, jossa maakunnat lienee järkevin. Onko ideoita ja halukkaita tekijöitä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 16.04 (EEST)

Sellainen huomio vielä noihin, että linkkejä pystyy tekemään mallineella {{Public art wikishoot me -linkki}} myös seuraavasti

{{Public art wikishoot me -linkki | Luettelo_Hämeenlinnan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä | Luettelo_Paraisten_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä | Luettelo_Vaasan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä | linkkiteksti=Hämeenlinna, Parainen ja Vaasa}}

• Hämeenlinna, Parainen ja Vaasa

--Zache (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 14.23 (EEST)

Hyvä juttu! Jatkokysymys: Osaisiko kukaan kaivaa vaikkapa Paikkatietoikkunan maastokartta-aineistosta tai vastaavasta muistomerkkisymbolien koordinaatteja ja taulukoida/kerätä niitä maakunnittain/kunnittain? Voisi verrata ja tehdä löytöjä kohteista, mitä listoiltamme uupuvat. (Menee kyllä vähän omaksi tutkimukseksi, olisi hyödyllinen laadunkehittämisessä). Wikiprojekti:Itä-Suomea osaltani edistäessäni olen useasti havainnut kunnan koulujen tai terveyskeskusten koordinaatteja kaivaessani, että valtakunnallisessa tai kunnallisessa kartta-aineistossa (maastokartta/asemakaava-aineisto tms) on muistomerkkisymboleja paikoissa, jotka uupuvat "kuvausvalmiiden" listojen kohteista. Karttavertailulla näitä hahmottaisi nopeammin. --Paju (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 05.08 (EEST)

Muraalit ja laatu

Wikipedian julkisten teosten ja muistomerkkien luetteloihin voi ottaa kaikki ne kohteet, jotka täyttävät julkisen paikan ja saavutettavuuden kriteerit. Taideteosten ja muistomerkkien laadusta voi tietysti keskustella, kuten myös huonokuntoisista tai esimerkiksi puiden takaa huonosti näkyvistä teoksista. Hesarin arkkitehtuurikriitikko Paula Holmila kiinnitti huomiota kolumnissaan heikkotasoisiin ja kaupallisiin "muraaleihin" joita alkaa olla kaupunkimaisemissa vaivaksi asti. Mainittakoon, että jutussa kuvituksena oleva kuvaa Hotelli Arthurin päädyssä Helsingin Kaisaniemenkadulla ei ole Wikipedian luettelossa, koska se liittyy mainontaan. Luetteloiden keskustelujen päätarkoitus on kuitenkin itse luettelointi, teosten tiedot, lähteet ja lokatointi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. heinäkuuta 2019 kello 17.51 (EEST)

Tuo on noin kansalaisena asiaa seuraten erittäin tärkeä ja huomionarvoinen puheenvuoro. (Ja oikeastaan hyvin surullinen.) Luettelon kannalta ehkä kiinnittää huomiota rajauskriteerinä tuo viittaamasi kaupallisuus: jos tehdas tilaa lastenruokatehtaansa seinään taiteilijalta muraalin ja puffaa sitä tiedotteella kaupunkilehdessä, niin missä, esim. sen ja tuon hotellin välilläkö, kulkee luetteloon tulevan ja luettelon ulkopuolelle jäävän kaupallisuuden raja? Kun itse olen seurannut kuntien toimintaa enemmän ympäristö- ja kulttuuriympäristöpuolella, niin nämä vastaavat ongelmat myös taidepuolella olivat itselleni uusi asia. - Vaikka ei ehkä lopulta niin odottamaton. - Näyttää oikeastaan, että yllättäen todella vain kaikkein suurimmat kunnat pystyvät näissä kaikissa asoissa toimimaan ongelmitta ja esimerkillisesti.--Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2019 kello 23.56 (EEST)

Toisaalta esimerkiksi Valion Lapinlahden tehtaiden kaksi maidon jalostuksen liittyvää isoa, tehtaankorkuista muraalia edustavat mielestäni teoksia, joita olen ainakin suunnitellut liittäväni Lapinlahden listalle, kunhan teostietoja löytyy. Myös paikkakunnan suuresta työllistäjästä eli kyseisestä tuotantolaitoksesta ajattelin laittaa wikipedia-artikkelia alulle. Mitään tuotetta niissä ei seinämaalauksissa, toki maitokunta Lapinlahden ja Valion näkyvyyttä ne edistävät osaltaan. Toistaiseksi en ole vielä (pienellä yrittämisellä) saanut teostietoja selville. Jatkan Lapinlahden avoimien löydösten kanssa loppuviikolla - esimerkiksi seurakunnan suntio on selvitellyt toivoakseni (uuden) hautausmaan kahta teosta tällä välin. --Paju (keskustelu) 26. elokuuta 2019 kello 20.43 (EEST)

Mainitsen samalla muraalien tasoon ja taidehistoriaan liittyvänä, että esimerkiksi (Vantaan teoslistaa kuvatessani, eräs listalta uupuva työ) kahden ensimmäisen etsintäkerran jälkeen asioidentilan oivallettuani harkitsin rikosilmoituksen tai poliisin selvityspyynnön tekemisestä yhdestä uudehkosta alikulun muraalista ja sen synnyn menettelytavoista. Uudempaa edeltäjäänsä suurempaa seinämaalausta en ole vielä sisällyttänut listalle (vaikka kuvia on ollut jo vuosia). Tässä vaiheessa teosta (uuden maalaamisesta) oli kulunut alle kaksi vuotta, joka on eräs rikosoikeudellinen vanhenemisen aikaraja. Eli Korsossa oli Vantaan taidemuseon julkisen taiteen listalla olleen ja taiteilijan teoslistallaan mainitseman, Suomen varhaisimpiin suuriin alikulkujen seinämaalauksiin lukeutuvan teoksen päälle "nuoruuden innolla" ja kunnan toisen toimijan tukemana maalattu uusi muraali. Mistään uuuden työn tukipäätöksistä en löytänyt liitteenä arviota tai taidemuseon sekä taiteilijan kantaa, mitä aiemman, vahvasti ilkivaltaa (ja näiden siistimistä) kokeneen julkisen taiteen teoksen kunnostaminen olisi maksanut ja olisiko se ollut mahdollista. Perinpohjaisemmalla selivittelyllä olisi asioiden kulun kokokuvan voinut saada paremmin selville. --Paju (keskustelu) 26. elokuuta 2019 kello 21.07 (EEST)