Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan/Seurantataulukko

Luokituksesta

"Luokattomat" ovat kai lähes kaikki nyt ainakin luokkaa C, eli listaus on alkanut ja kuvia on ilmestynyt. Arvelisin että niissä on paljon B-luokkaakin. Ja A-luokasta lienee hyväksytty, jos noin 95 prosenttia luettelon kohdekannasta on paikallistettu ja kuvattu?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 00.34 (EEST)

Jonkinmoinen kattavuus pitäisi tarkistaa, jotta kunta olisi edes C-luokassa. Vertaa tarkistuslista ennen varsinaista taulukkoa. Mielestäni luettelo saisi pysyä luokittelemattomana ennen kuin jotakin tarkistusta kattavuudesta on tehty ("alle arvosteluasteikon").

Luokituksen nostaminen olisi monissa kohdin varmasti paikallaan. Mutta itse olen ainakin yrittänyt saada ensisijaisesti kuntia "kuvauskuntoon" (B-luokka). Siis kattavuus kunnossa ja paikat selvitetty.

Päivitin tarkistusprosessiin karkean käsitykseni C/B/A-luokista. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 01.29 (EEST)

Ok, mutta hankaluus on siinä, että kokemattoman luettelon laatijan on vaikea arvioida kattavuutta ja kuten alla toteat, yllätyksiä sattuu, kuten Hämeenlinnassa, kokeneemmillekin. Jos luettelo on jalalla eli siinä on joitain lähteitä ja kuvia, eikö se voisi olla erdes D-luokkaa. Nojaa, en tiedä. :) --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 02.19 (EEST)

Ehkä olisi syytä olla erityisen tarkkana vasta, kun luettelo nousee A-luokkaan (ilman miinuksia). C (ja D) luokka olkoot näppituntumaluokkia, joiden määrittelyyssä ei tarvitse harrastaa prosenttilaskua.--Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 02.28 (EEST)

Muutin luokittelua neliportaiseksi: A=OK, B=Puutteita tiedoissa, C=Kohteet kattavasti, D=Alustava lista. Tämä on myös lähempänä käytännössä käytettyä, koska C-luokkaan oli tullut laitettua lähinnä parempia luetteloita kuin sen luokan aiempi kuvaus "alustava lista". --Aulis Eskola (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 10.29 (EEST)

Hyvä, nyt luetteloinnin aloituskin huomioidaan arvoasteikossa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 13.22 (EEST)

Haluaisin pidettävän kiinni tärkeimpinä luetteloiden laatua takaavina ja järjestelmällisen kuvaustyön mahdollistavina asioina näistä:

• C-luokkaan nostaminen tapahtuisi vasta kattavuuden tarkistuslistan läpikäymisen jälkeen. Tämän on työläs vaihe.
• B-luokkaan nostettaessa olisi paikkatiedot kunnossa. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 10.45 (EEST)

Kattavuuden tarkistuslistan läpi käyminen näyttää tärkeältä (C-luokan kriteerit). Toisinaan sen avulla ulkoisesti hyvän näköiseenkin luetteloon löytyy paljon uusia kohteita, määrään tulee jopa kymmenien prosenttien lisäys. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. elokuuta 2018 kello 09.53 (EEST)

Nyt kaikki mantereen kunnat on luokiteltu jotenkin. Jos kohteiden tuominen löydetyistä lähteistä on havaittu olevan pahasti kesken, luokkana on "-".

"Kuntien häntäpäässä" pitäisi:

• kohteita tuoda lähteistä luetteloihin ja
• tehdä edellä mainittua työlästä kattavuuden tarkistusta (C-luokan kriteerit).

C-luokan kuntia, joissa on kattavuudessa ongelmia, pitäisi tarkistaa. (C-luokka & kattavuusongelmia on ristiriidassa tarkennettujen luokkien kriteerien kanssa.) --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2018 kello 11.41 (EEST)

Luetteloiden kehittyminen yllätyksellistä

Luetteloiden kanssa tulee myös melkoisia yllätyksiä: löytyy yllättäen jokin lähde, josta pullahtaa paljon kohteita. Siksi vedin joitakin luokituksia alaspäin.

Tai sitten käy niin kuin Asikkalan kanssa kävi: kuvasin Vääksystä kohteita ja löysin paikan päältä kaikenmoista, mistä ei ollut etätutkimuksiin perustuen mitään havaintoa. Matkan jälkeen olikin enemmän kuvaamattomia kohteita kuin ennen kuvausta! --Aulis Eskola (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 01.36 (EEST)

Juu samoin kun tutkin muutamia pieniä Koillis- ja Itä-Suomen kuntia, ei siellä juuri wäinöaaltosia löytynyt, mutta sodat olivat saaneet muistot hyvin monenlaisiin ja moniin merkkeihin. Itse koin yllätyksenä kuvien määrän. Ne pitäisi laskea.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 02.25 (EEST)

Perusongelma on tietysti siinä, että oikeastaan kukaan ei tiedä kunnassa olevien kohteiden kokonaismäärää. Jos museot vastaavat tavallisesti ylläpidossaan olevista kunnan kohteista, sitten on vaihteleva määrä valtion, yritysten, seurakuntien ja asunto-osakeyhtiöiden kohteita, joista museot eivät tavallisesti tiedä mitään. Tämän projektin kanssa työskennellessä minulle on alkanut vasta nyt selvitä, että julkinen taide ja muistomerkit ovat omistus- ja vastuupohjaltaan varsin kirjava joukko. Ja sen takia tämä projekti onkin ainutlaatuinen ja tärkeä. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 02.36 (EEST)

Rajaseudulla Kaakkois-Suomessa on tämän lisäksi vielä hurja määrä sotaan liittyviä muistokohteita. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 10.32 (EEST)

Sotiin liittyviin muistomerkkeihin nähden koko Suomi on rajaseutua.--Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 18.52 (EEST)

Haja-astusalueen kuntien käsittely

Sotiin liityyviä patsaita, muistomerkkejä ja muistolaattoja on joissakin kunnissa enemmän kuin muihin asioihin liittyyviä, esimerkiksi Kuhmon 39 kohteesta 20 liittyy sotiin. Sotien muistomerkit ovat rajaseudulla varsin hajallaan eivätkä pelkästään kunta- tai kaupunkikeskuksissa. Pienemmillä paikkunnilla on vähemmän kohteita kuin kaupungeissa, ja ne sijaitsevat vähemmän keskitetysti. Kun tällaiset kunnat ovat usein laajoja, projektin usein kaukana olevien kohteiden kuvaamiseen tarvitaan polkupyörä tai auto. Tosin sotiin liittyvistä kohteista on melkoisesti julkaisuja, joten niiden kartoituskin on helpompaa. Projektin etenemisen kannalta pieniin paikkakuntiin pitäisi olla jokin uusi lähestymistapa. Kokemukseni on myös, että pienempien paikkakuntien kartoitus ja kuvaus ei vaadi niin paljon paikallistuntemusta kuin kaupunkien, joten muokkaajien rekrytointia ei välttämättä tarvita jokaisesta kunnasta. Miten olisi esim. jonkun maakunnan tai alueen pienten kuntien patsasprojekti, jossa koottais nippuun isompi alue ja kohdennettais kartoitus ja kuvaustoiminta niihin? Esimerkiksi kartoitus ensi talvena ja kuvaus lämpimään aikaan. Tämä vaatisi tosin autojen saamista käyttöön ja majoituksia. Siihen voisi varautua ensi vuoden budjetissa, jota aletaan Wikimediassa valmistella nyt syksyllä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. syyskuuta 2018 kello 12.36 (EEST)

Pieniä kuntia ei saada kuvattua kuin

• aktivoimalla lisää ympäri Suomenniemeä asustelevia ihmisiä mukaan ja
• tukemalla autoilevien wikipedistien kuvaustoimintaa kuntien ohi ajaessa

Autoilijaa tukisi kuvaamisessa seuraavat asiat:

• Kunnista kuvaamattomien kohteiden karttoja. Näitä on tehty käsipelissä, mutta karttojen tuottamista ja päivittämistä voisi varmaan tukea jollakin skriptilläkin, joka ajettaisiin jokaisen kunnan kohdalta . Kartat tuotettaisiin ainakin niistä kunnista, joissa on kuvaamattomia kohteita ja koordinaatit on suhteellisen kattavasti kirjattu.
• Teknisesti hyvin tärkeää olisi saada taas kohteiden Googlekartat toimimaan (jotka kait välillä jo toimivatkin). Sillä autoilija voisi paremmin navigoida kohteisiin. OSM ei kait sisällä minkään moista oudoilla seuduilla liikkuesa niin olennaista reittihakua. Jollakin skriptilläkin Google-karttakohderyhmiä kait voitaisiin tuottaa (taidettiin joskus jo tuottaakin).
• Kohteissa olisi tärkeää olla myös katuosoitteet. Tämä auttaa kohteiden luokse kulkemista. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2018 kello 14.05 (EEST)

Kuvauskarttoja on tehty käsin luettelosta tähän tapaan: Käyttäjä:Aulis Eskola/Luettelo Asikkalan kuvaamattomasta taiteesta.

Kuvauskarttoja on viety GoogleMaps-pohjaan tähän tyyliin: Keskustelu:Luettelo_Hämeenlinnan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä#Kuvaamattomat.

Käyttäjä:Stryn, Käyttäjä:Zache sun muut skriptivelhot, syntyiskö tästä pohdinnasta idea ja toteutuskin auttaa valokuvaajia puoli- tai täysautomatisoiduin konstein? --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2018 kello 15.08 (EEST)

Joo Googlen tekijä oli Stryn ja hän teki sen Hämeenlinnaan. Vastaavaa olisin kaivannut Jyväskylässä ja Kuopiossakin. En panisi yhtään vastaan, jos vastaava saataisiin koko Suomeen. Suunnistus sujui edellisillä paikkakunnilla kyllä melko hyvin, mutta aina mukana on yksi tai kaksi kohdetta joiden löytäminen tökkii. Jos kuvaa 20-40 päivässä, yhdenkin pitkäaikaisemman kohteen etsiminen on pois muiden kuvaamisesta, eli sujuvampi haku olisi paikallaan. Auliksen aatosten kanssa olen samaa mieltä, mutta mietin samalla, miten saada mukaan enemmän noita Suomenniemellä asustelevia?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. syyskuuta 2018 kello 15.52 (EEST)

Kait tästä projektista, projektin tavoitteista ja saavutuksista pitäisi pitää enemmän meteliä. Hanketta tulisi tuoda esiin sekä Wikipediassa että vaikkapa jonkin lehtijutun muodossakin. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2018 kello 18.16 (EEST)

Määrät

Kun nyt luetteloita käydään läpi ja seurantataulukkoa päivitetään, niin voisikohan siihen lisätä sarakkeet muistomerkkien jne. kokonaismäärälle kunnassa ja ehkä kuvattujen (tai kuvaamattomien) määrän? Siis pikku hiljaa tai ne kunnat joiden kanssa on puuhastellut hiljattain? Tiedot täydentyisivät vähitellen ettei kenenkään tarvise laskea niitä urakkatyönä?--Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 19.40 (EEST)

Tuollaiset kohteiden kokonaismäärien ja kuvaamattomien määrien laskemiset sujunevat koneellisesti - huhuu, Käyttäjä:Zache ja muut konepellin alla möyryilevät. Olisko paha tehdä skriptillä? Ajo voitaisiin toistaa kerran pari kuukaudessa. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 21.40 (EEST)

Teen laskurin. --Zache (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 08.24 (EEST)

Käyttäjä:Fiwiki-tools-bot/Luettelot Suomen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä -tilasto. Scripti etsii taulukoita joissa on nuo otsikot (poikkeuksena otsikko Wikidata joka voi puuttua) ja laskee näiden osalta rivien täytettyjen sarakkeiden määriä. Eli mikä otsikoiden sisältönä on jotain muuta, niin scripti ohittaa kyseisen taulukon. Mikäli sarakkeen arvona on "-" tai "?" merkintä, niin se katsotaan myös silloin tyhjäksi. --Zache (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 11.25 (EEST)

Kiitos, olipas nopeaa palvelua :) Ahvenmaan kunnat voisi jatkossa ohitella laskennassa ja ottaa laskentaan vain Ahvenanmaan kokonaisuudessaan, jos asia helposti onnistuu. Näistä tulee satojen kohteiden tilastollinen virhe kokonaismääriin, jos niitä halutaan välillä seurata... --Aulis Eskola (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 21.05 (EEST)

Menisiköhän dokumentoinnin lisääntyessä 10 000 luetteloidun ja lähteistetyn kohteen raja rikki kesällä tai syksyllä 2023? Taidetaan kuitenkin päästä yli 80 prosentin kuvausosuuteen vuonna 2023? Yksi lisäprosentti kymmenestä tuhannesta tarkoittaa sataa uutta valokuvattua kohdetta. --Paju (keskustelu) 16. kesäkuuta 2023 kello 13.33 (EEST)

Seuranta punaisten ja valkoisten muistomerkeille

Julkisen taiteen ja muistomerkkien projektin sivussa on alkanut kunnianhimoisen oloinenkin projekti luetteloida punaisten ja valkoisten muistomerkit Suomessa.

Laitoin taulukkoon pohjan sisällissotaan liittyvien muistomerkkien luetteloinnin kuntakohtaiselle seurannalle. Kun kunnan kohteet on luetteloitu ilmeisen kattavasti, olisi hyvä tarkistaa, että siellä olevat asiaan kuuluvat muistomerkit olisi luetteloitu myös punaisten / valkoisten muistomerkkeihin. --Aulis Eskola (keskustelu) 30. marraskuuta 2018 kello 11.12 (EET)

Teos "Suomen muistomerkit" lähteenä

Olen tajunnut, että kirjasarja Suomen muistomerkit on hyvin ansiokas luettelo muistomerkeistä Suomen eri kunnissa. Olisi suurenmoista, jos tätä lähdettä verrattaisiin kattavasti luetteloihin ja tästä vertailusta jätettäisiin merkintä, että se on tehty. Tälle vertailulle voitaisiin ehkä jopa tehdä oma sarakkeensa seurantaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. heinäkuuta 2020 kello 22.00 (EEST)

Teossarja on laadultaan kirjava, valitettavasti ei tätä kaikilta osin hyvin ansiokkaksi oikein voi kuvata. Olen toistaiseksi käyttänyt lähteenä 6-7 teossarjan kirjaa. Teos kuuluu tarpeelliseen perusdokumentointiin ennen kuvauskierroksia. Ehkä kokoajien paikallistuntemuksesta tai kunnista saadusta avusta riippuen kuntien teoskattavuus julkaisuvuonna (jo kauan sitten) vaihtelee kattavasta täysin olemattomaan (jolloin kuntaa/pitäjää tai sen nimikkeitä ei ole mainittu teoksessa lainkaan!). Valitettavan monesta nimikkeestä ei kerrota sijaintipaikkaa kuntaa tarkemmin. Muissakin teostiedoissa on kohtalaisesti kirjaamis- tai asiavirheitä tms. Teoksen parasta antia ovat hyvänlaatuiset valokuvat, jotka auttavat paljon kohteita etsiessä ja kohdistettaessa. Monesta kunnasta kattavuus on ollut teoksen laatimisaikaan kiitettävä. Tuonnempana, kohteista artikkeleita kirjoitettaessa teos voisi olla hyvä lähde, koska monesta nimikkeestä kerrotaan esimerkiksi julkistamisajankohta päivämäärineen, joka voisi osaltaan auttaa lisälähteiden kuten paikallisten sanomalehtien tai perinneyhdistysten julkaisujen jäljille. Osaltani olen toistaiseksi keskittynyt taustatyöhön ennen kuvauskierroksia ja kuvaamiseen; en juurikaan vielä nimikkeitä esittelevien artikkelien luomiseen. --Paju (keskustelu) 30. lokakuuta 2020 kello 14.39 (EET)

Suomen muistomerkit oli laajaan toimitustyöhön perustuva kirjasarja, se julkaistiin vuosina 1994 (1-3), 1996 (4-6), 1998 (7), 1999 (8-9), 2000 (10-12) ja 2002 (13). Maakunnittain koottu kokonaisuus on kunnianhimoinen, mutta siinäkin on aukkoja ja monilta paikkakunnilta puuttuu mm. julkaisuaikojen jälkeen julkistettu uudempi julkinen kuvanveisto. Kun Wikipediassa ovat suosittuja lähteinä vanhat tietosanakirjat, käytetään sitäkin hyvänä täydentävänä lähtenä ja otetaan huomioon Pajun mainitsemat heikkoudet.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. lokakuuta 2020 kello 17.38 (EET)