Keskustelu luokasta:Suot

Luokan artikkelien interwikit näyttäisivät olevan todella haastavalla tolalla, ja ilmeisesti botit vielä sotkevat niitä minkä kerkiävät. Tässä olisi asiantuntijalle töitä. Maallikkona en rupea edes yrittämään.--Urjanhai 1. marraskuuta 2009 kello 23.47 (EET)

Varmaanhan kyllä jostain löytyy ympäristöalan kenties useampikielisiäkin sanastoja, ja Suomen metsätyyppiopista luulisi hyvinkin olevan esityksiä myös toisella kotimaisella. --Urjanhai 1. marraskuuta 2009 kello 23.55 (EET)

Onkohan muitään keinoa estää iw-botteja koskemasta artikkeleihin jollain koodinpätkällä? Juuri tällaiset artikkelit ovat erityisen vaikeita koska iw-linkitys voi olla hyvinkin vaikea tehtävä. Eihän kaikissa kieliversioissa edes ole artikkeleita eri suotyypeille? Keskustelu:Suo#Lähdelinkkejä näkyy olevan jo jotain lähteellistä tietoa suotyypeistä suomeksi ja ruotsiksi:

• korpi = skogskärr
• räme = mossa och tallkärr
• letto = rikkärr
• neva = fattigkärr
• keidassuo = högmossa = raised bog
• luhtaletot = kalkkärr = calcareous fens
• letto = rikkärr = alkaline fen
• aapasuo = aapamyr = aapa mire
• palsasuo = palsmyr = palsa mire

Omien tutkimusten perusteella (hyi hyi) englanniksi terminologiaa näyttää olevan ainakin nämä

• suo (mikä vain) = bog
• aapa (matalakeskustainen, keskellä koholla olevia "jänteitä") = string moore — nämä iw:t näyttävät olevan kaikki ok, en on asiasisällöltään oikea ja muut linkit sisältvät sanan aapa

Ongelmia voi aiheuttaa myös kuvien luokittelu Commonsissa. Suotyypeittäin luokittelu vaikuttaa olevan suppeaa, mikä ei tietenkään meille suomalaisille riitä :)

Ajattelin muuten yhdistellä noita pienempiä suoyhdistelmä- ja välimuotoartikkeleita. Tai jopa terminoida. Pitke 2. marraskuuta 2009 kello 10.20 (EET)

No niin, tuotahan olin itse kommentoinut, mutta nyt en näköjään huomannut katsoa. Eli se sv:Mossa on kuin onkin sv:Mosse saattaa olla (eli lukiko siinä nyt "mossa" vai "mosse"?) Räme, mutta muut iw:t ovat epävarmoja, kun luokitukset eri kielissä voivat vaihdella. Ja Neva (suotyyppi) on selvästi sv:Fattigkärr ja noille muille taitaa löytyä huonommin. Sanoisin melkein, että tässä tarvitaan joko eksplisiittisiä sanastolähteitä tai päivystävää luonnonmaantieteilijä / biologia / geologia.--Urjanhai 2. marraskuuta 2009 kello 11.13 (EET)

Laajasti kieliä osaava työryhmä olisi myös ihan ok, käytännössähän tarvitsee vain tarkistaa, että kussakin kieliversiossa käsitellään samaa asiaa eli pitäisi jaksaa ajatella artikkelit määritelmineen ja lisäosineen läpi. Ei esim. meidän Luhta-artikkelissa sanota alussa mitään kalkkisuudesta, vaikka se on en-versiossa ensimmäisiä mainittavia asioita. Pitke 2. marraskuuta 2009 kello 11.28 (EET)

Sanastolähteet ovat a ja o, koska eri kielissä käytettävät käsitejärjestelmissä voi olla eroja tai artikkeleita on voitu kirjoittaa käsitehierarkiassa eri kohtiin osuvista käsitteistä; silloin vain sanastolähteiden (ja eri kielisestä kirjallisuudesta löytyvien määritelmien ja etenkin monikielisten sanastojen kautta löydetään tarkat vastineet ja toisaalta kyetään karsimaan pois toisiaan vastaamattomat interwikit. Eli tämä on tyypillisesti aihe, jossa aiheen asiantuntemus auttaisi tai olisi jopa välttämätön. --Urjanhai 2. marraskuuta 2009 kello 11.39 (EET)

Sillä pointtihan on se (sen verran aiheesta nyt sentään tiedän) että suomalaisetkin tutkijat (samoin kuin viranomaiset) jatkuvasti tutkivat näitä ja julkaisevat aiheesta muilla kielillä, ja tarkat käsitteet siis varmasti on joka asialle eri kielillä (joskin, kuten biologiassakin, nekin saattavat toisaalta muuttua ajassa ja toisaalta tämänkaltaisessa aihepiirissä vaihdella myös maittain). Mutta kun ilmiöt ovat (ainakin Suomen rajojen kummankin puolen) samoja, niin suurella todennäköisyydellä useimmille ilmiöille on vastinkäsite ainakin lähimpänä puhutuissa kielissä.--Urjanhai 2. marraskuuta 2009 kello 12.21 (EET)

Eikun hetkinen, näkisiköhän tuon listan lisääjä vielä alkuperäislähteestä, että lukiko siinä noissa ruotsinkielisissä nimityksissä että sv:Mossa vai sv:Mosse? Vai ajetaanko mossella katsomaan?--Urjanhai 2. marraskuuta 2009 kello 11.32 (EET)

Olen joskus itsekin muissa yhteyksissä ihmetellyt, millä ilveellä iw-robotit saisi kuriin. Jos on päässyt kertymään vaikka kymmenen erikielisen artikkelin rypäs, jossa on iw:t poskellaan, niin niiden siivoaminen ei olekaan ihan helppoa: jos poistat väärät, ne putkahtavat aina jostain nurkan takaa takaisin. Minuakin kiinnostaisi tietää, onko mahdollista jollain koodilla merkata artikkeliin, että "tälle ei ole kunnon en-vastinetta, mutta se ei ainakaan ole en:Xyz, älä lisää sitä tähän jos olet robotti, kiitos ja näkemiin". --Jmk 2. marraskuuta 2009 kello 11.33 (EET)

Se natura 2000 -opashan oli siis tämä. Sieltä tosiaan löytyy joitakin suomeksi ja ruotsiksi (mutta ei kyllä tainnut olla ihan kaikkia tuossa lueteltuja?). (Ja näkyy muuten sivulla 109 olevan painovirhe: on "hömossar", kun pitäisi olla "högmossar", vrt. s. 113.) Ja tuo "mossar"han siis on monikko sanasta sv:Mosse, ei sv:Mossa. Mutta vaikeita nämä ovat edelleen. Mutta vähän kyllä luulen, että joku useampikieline3n ympäristöalan sanasto on olemassa. --Urjanhai 2. marraskuuta 2009 kello 18.48 (EET)

Jos joku haluaa ja ehtii tätä korjata niin paras käännös löytyy tästä: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=86817&lan=en itse en valitettavasti ehdi --Altair75 16. marraskuuta 2011 kello 13.22 (EET)

Alempana viittaamissani Laineen ym. ja Eurolan ym. kirjoissa on muuten kummassakin lopussa suomi-englanti-sanasto suotyyppien nimistä. Ongelmia voi tulla lähinnä siitä, että muissa maissa kuin Suomessa voi olla erilasisia luokituksia.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 21.07 (EEST)

Alaluokan nimi

Olisiko sopivaa, jos suotyypit ja suoyhdistelmätyypit laitettaisiin alaluokkaan? Olisiko luokan nimi Luokka:Suotyypit ja -yhdistelmätyypit?--MAQuire (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 19.05 (EEST)

Voi ehkä laittaa. Oikea termi taitaa kuitenkin olla "suoyhdistymätyyppi", ks. esim. [1], [2]. Kun en ole aiheen spesialisti, niin en osaa sanoa, menisivätkö kaikki käsitteen "suotyyppi" alle, mutta tuo pidempi muoto "Suotyypit ja suoyhdistymätyypit" on ainakin varmasti oikein. --Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 20.16 (EEST)

No niinpä näyttääkin. Tuo suoyhdistelmätyyppi taisi tulla keidasrämeestä. Ne ovat ilmeisesti vielä eri lajittelua? Olisiko ne myös riippumatta nimestä syytä siirtää samaan alaluokkaan, koska kuitenkin ovat kai suotyyppien määritelmiä?--MAQuire (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 20.28 (EEST)

Itse asiassa löysin myös käsitteen yhdistelmätyyppi, joka esiintyy myös artikkelissa keidasräme viitatun lähteen sanastossa: [3]. Sen mukaan "Yhdistelmätyypillä tarkoitetaan kahden suoveden korkeuteen nähden erilaisen (ts. märemmän ja kuivemman) suokasvillisuustyypin muodostamaa kokonaisuutta, jossa kuivemmat pinnat edustavat räme- tai korpikasvillisuutta ja märkä- tai kosteapinnat joko nevaa tai lettoa. Mahdollisia perusyhdistelmiä ovat siten: nevakorvet, lettokorvet, nevarämet ja lettorämeet. Kuiva- ja märkäpintojen kasvillisuus voi olla joko toisiinsa täysin sekoittuneena tai selkeästi toisistaan erottuvina laikkuina.". Tämä sama määritelmä esiintyy myös seppo Eurolan ym. kirjassa Sata suotyyppiä (2015). (Synonyymina myös "kombinaatiotyyppi".) Yhdistelmätyypit ovat kuitenkin suotyyppeihin kuuluvia tuon määritelmän mukaisesti ja eri asia kuin suoyhdistymä ja suoyhdistymätyyppi, ja Eurolan ym. sanastossa onkin erikseen [[suoyhdistymä] ja suoyhdistymätyyppi, jonka määritelmä vastaa yllä linkittämääni Tieteen termipankin määritelmää. Eurolan ym. käyttämän termin "yhdistelmätyyppi" (tai "kombinaatiotyyppi") synonyymina on Laineen ym. kirjassa Suotyypit ja turverkankaat (2018) "sekatyyppi" tai "sekatyypin suo". Eli sana yhdistelmätyyppi esiintyy nimityksessä yhdistelmätyypin suo tai synonyyminä sekatyypin suo, mutta suoyhdistymä on erikseen. Sattuimalta olin juuri nyt järjestelemässä kirjahyllyyn juuri näitä kirjoja. --Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 20.45 (EEST)

Kiitos tiedosta. En nyt ainakaan ole itse ole näitä alaluokittelemassa, koska ei niin selkeää kuin luulin.--MAQuire (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 20.50 (EEST)

Luokittelua ja luokan nimeä pitää miettiä, mutta luokka on kyllä tarpeellinen. Pitää katsoa, jos ehdin joskus.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 21.04 (EEST)

(päällekkäinen muokkaus:) Laineen ym. kirjan (s. 86) mukaan (samoin kuin kuin artikkelissa keidasräme viitatun lähteen mukaan) keidasräme on eräs seka- eli yhdistelmätyypeistä. Suoyhdistymänä taas esiintyy keidassuo (esim. tieteen termipankin linkki yllä ja Eurola ym. 2015). Eli keidasräme on yhdistelmätyypin eli sekatyypin suotyyppi, kun taas keidassuo on suoyhdistymätyyppi. --Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 21.03 (EEST)