Keskustelu:Suo

Artikkeli Suo on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
27.12.2007-20.1.2008	Vertaisarviointi		Arvioitu
20. -28.1.2008	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Wikiprojekti Tiede (Laatu: Hyvä artikkeli ; Merkitys: tärkeä)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
Hyvä	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin laatuskaalalla hyväksi artikkeliksi.
tärkeä	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä tärkeäksi artikkeliksi.

(Ensimmäinen keskustelu)

Lihavat ja laihat seudut kuulostavat tosiaankin vähintäänkin kummallisilta. Lähinnä tulee mieleen, että kyse olisi maaperän ravinnepitoisuuksista, mutta ei voi tietää varmasti. Mutta tähän viittaisi sekin, että kuuset ja lehtipuut, joihin samassa virkkeessä viitataan, yleensä edellyttävät ravinteikkaampaa kasvualustaa kuin mänty. --Teemu M. 23. maaliskuuta 2005 kello 07:51:11 (UTC)

Soiden syntytavoista

Artikkelissa jäi mainitsematta pari suon syntytapaa, nimittäin vesistön pinnanmyötäinen umpeenkasvu ja primäärinen soistuminen. Pinnanmyötäistä umpeenkasvamista tapahtuu lähinnä karujen, jyrkkäreunaisten lampien kohdalla. Rahkasammalet alkavat kasvaa veden pinnalla ja muodostavat vähitellen koko lammen peittävän kerroksen. Tällaiset suot ovat ymmärrettävästi heti syntymästään lähtien varsin niukkaraveinteisia. Primaarisessa soistumisessa vast'ikään meren alta paljastunut maa soistuu ennenkuin se ehtii esim. metsittyä. Tätä tapahtuu Suomessa maannousemisrannikolla eli Perämeren rannikoilla. Tällaisen suon pohjalta ei ole löydettävissä merkkejä metsäisestä tai järvisestä historiasta. Päivitän lisää ja tarkempaa tietoa myöhemmin kun löydän kirjat joihin juttuni perustan.

--Mbkoskin 26. huhtikuuta 2005 kello 09:17:15 (UTC)

Suotietoutta Pienestä tietosanakirjasta, hohhoijakkaa..

Pienestä tietosanakirjasta ei kyllä missään tapauksessa olisi koskaan pitänyt tuoda luonnontieteitä käsitteleviä tai edes niitä lähelle liippaavia aiheita. Nyt artikkelin tietoihin on tuskin juuri mitään luottamista. --ML 11. elokuuta 2006 kello 07.56 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Vaihteluksi formulalle ja katoliselle maailmalle ajattelin parantaa tästä suositellun sivun (tai ainakin hyvän). Eniten kiinnostaisi tietää, että mistä aihepiireistä halutaan lisätietoa ja mitkä ovat jo nyt riittäviä. Mitään en voi kumminkaan luvata ennen kuin olen tutustunut että mitä saan kirjastosta aiheesta irti. Toivoisin myös kielentarkistusta ja kommentteja sen suhteen, että ymmärtääkö milloin on kyse Suomesta ja milloin muusta maailmasta. Eihän tämä muuten ole liian Suomi-keskeinen? --Velma 27. joulukuuta 2007 kello 16.26 (UTC)

Ihana aihe, hyvä ajatus. Joo vähän Suomi-keskeisyttä on havaittavissa, esim. turvetuotannossa. Haluaisin lukea lisää Kanadan, Alaskan, Siperian ja eteläisen pallonpuoliskon soista sekä Yhdysvaltojen eteläosien kosteikoista. Soiden vaikutuksesta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen voisi olla koko kappale (ojitukset vaikuttavat myös lämpötilan äärevyyteen ja kevättulviin, ikiroudan sulaminen, metaanipäästöt, hiilen sitoutuminen). Kuvia: jos muuta ei saa, noihin suotyyppiehin voisi lisätä kuvia niille tyypillisistä kasvilajeista. --Tappinen 27. joulukuuta 2007 kello 16.38 (UTC)

Suotyypit-kappaleeseen tarkempaa tietoa suotyypeistä. Eri tyyppien yleisyys eri puolilla maapalloa, suotyyppien eroavaisuus eri puolilla maapalloa, eläimistö, ravinteisuuserot ja ennen kaikkea: mikä tekee korvesta korven ja rämeestä rämeen jne. Tällä määritelmät eivät selviä kunnolla.--qWerk 27. joulukuuta 2007 kello 21.33 (UTC)

Niin ja suotyyppien syntytavat. Lisäksi jos eri suotyyppien kehityksessä on eroavaisuuksia niin niistäkin olisi hyvä mainita. --qWerk 27. joulukuuta 2007 kello 22.41 (UTC)

Suomi-keskeisyys pois niinkuin Tappinen sanoi. Lisäksi enwikistä sain ideoita. Mikä on soiden merkitys arkeologiassa/paleontologiassa? Soistahan löytyy mukavasti vanhoja jäänteitä. Suot kulttuurissa, etenkin kauhugenressä soita taidetaan käyttää ympäristönä. Lisäksi mainintoja suurista tai muuten merkittävistä suoalueista olisi mukava nähdä. --PtG 27. joulukuuta 2007 kello 22.37 (UTC)

Suotyyppeihin en ollut vielä koskenut ollenkaan, niitä jatkan kunhan löydän lähteitä. Hyviä ideoita tuli muutenkin. Katson vähän sitä lähdemateriaalia ensin, että saanko noista iaheista tehtyä mitään. --Velma 28. joulukuuta 2007 kello 08.56 (UTC)

Väliaikatiedotus.... Löysin yhden kirjan jonka perusteella pystyn tekemään suotyypeistä lisää. Tosin se vaikeuttaa, ettei sanakirjat oikein tunne eri nimitysten käännöksiä. Siksi en voinut kunnolla muita wikejä hyödyntää eli kovin monipuolista suotyyppikuvausta ei todennäköisesti siis ole tulossa. Soiden synnystä kertovaan pätkään on tulossa lähteitä vielä. Sekin oli ongelma kun Suomen yleisestä tilanteesta eri lähteiden arviot heittää välillä aika paljon, siksi artikkelissa on aika paljon numerotietoja. Niitä aion kuitenkin karsia jossain vaiheessa, kunhan vaan saan analysoitua mitkä on luotettavimpia. Samoin edellisten kirjoittajien lähteettömiä numerotietoja olis myös tarkoitus karsia. Suolöydöistä on vielä tulossa oma kappaleensa, muuten varsinkin artikkelin loppupää (käyttö -->) taitaa jo olla siinä kunnossa mihin sen pystyn saamaan. --Velma 2. tammikuuta 2008 kello 16.41 (UTC)

Vääntelin loppupäätä kielellisesti vähän uuteen uskoon. Kun olet saanut kaiken tehdyksi, voisit vihjaista keskustelusivullani, niin voin katsoa loppujakin ja kokonaisuutta, kun en välttämättä huomaa tänne katsoa. --Ulrika 4. tammikuuta 2008 kello 17.09 (UTC)

Hieno, kelpaa suosittelluksi pienellä hiomisella. Saisiko kappaleen aiheesta suon rakenne? Ehkä jonkinlaisella kaavakuvalla varustettuna. Suossa on varmaan erilaisia kerroksia, joissa esiintyy erilaisia ilmiöitä. Lisäksi suon kehityksestä sen eri ikävaiheissa kaipaisin tietoa. Soistumisesta kyllä kerrotaan, mutta eikös esimerkiksi hiiliesiintymät ole vahoja soita? Kuinka käy suolle jos se saa kehittyä rauhassa, sanotaan vaikka vuosituhansien ajan. --Tungsten 7. tammikuuta 2008 kello 09.41 (UTC)

Pikku huomio vain, tarkemmin en ole ehtinyt perehtyä. Ensimmäinen aiheesta muualla -linkki ei toimi. Lieneekö lyhytaikainen vika vai mikä. Näitä linkkejä voisi IMHO olla mmutenkin muutama enemmän. --albval 7. tammikuuta 2008 kello 09.47 (UTC)

Vaikka arvioinnissa paljon hyviä juttuja tulikin, niin en oikein asialle pysty mitään tekemään. Lähdemateriaalia ei suurimpaan osaan jutuista löydy enkä syvällisemmin jaksa asiaan paneutua (taas vaihteeksi wikipedian ulkopuolinen elämä jyrää). Jonkunlaista loppusiivousta meinaan kyllä vielä tehdä, tuskin äänestytän artikkelia kuitenkaan. --Velma 16. tammikuuta 2008 kello 16.34 (UTC)

Ilmastoartikkeli: Kuivattujen suomaiden päästöistä on kyllä jo melkoisen painavaa sanottavaa. Tätä osiota olisi syytä kovastikin uudistaa, esim. Indonesian osalta mennään aika metsään... Kts. esim. http://www.fao.org/climatechange/micca/peat/en/

Kielenhuollossa esiin tullutta

"Letoilla voi esiintyä myös luhta- tai lähdevaikutusta." Ainakaan maallikolle tuo lause ei avaudu. Sitten sana "lihava": voiko sitä käyttää maaperästä? "Laihasta" maasta kyllä puhutaan, mutta lihavaa en ole kuullut.

Muutin kaikki prosentit yhtenäisesti muotoon %, vaikka en siitä tykkääkään, mutta kun prosentteja oli melko paljon ja kyse on luonnontieteellisestä artikkelista, se ehkä puolustaa paikkaansa. Kaikkinensa mielenkiintoinen artikkeli. Saa katsomaan soita vähän toisin silmin. --Ulrika 19. tammikuuta 2008 kello 11.28 (UTC)

Kyllä mä olen kuullut puhuttavan ainakin saven osalta myös lihavuudesta (= paksua, muotoutuvaa ja muutenkin hyvää savea). Tosin en kyllä tiedä onko se mitenkään "virallinen" ilmaisu. Nii ja otin tuon hämärän lauseen pois, sen oli lisännyt joku aikaisemmista muokkaajista eikä se itsellenikään täysin selvä ollut. --Velma 20. tammikuuta 2008 kello 12.32 (UTC)

Lähdelinkkejä

Jos joku tätä innostuu vielä joskus laajentamaan, niin näistä kahdesta saattaisi saada lisäinfoa: Raised bogs ja Blanket bogs Se vaan pitäisi saada ensin selville, että onko noille täsmällistä suomenkielistä sanaa. --Velma 16. elokuuta 2008 kello 19.20 (EEST)

Natura 2000 -oppaasta löytyi käännöksiä ja lisäiolen ne tähän tulevaisuutta varten (sitten vaan pitäisi jaksaa alkaa kääntää muista wikeistä).

• korpi = skogskärr
• räme = mossa och tallkärr
• letto = rikkärr
• neva = fattigkärr
• keidassuo = högmossa = raised bog
• luhtaletot = kalkkärr = calcareous fens
• letto = rikkärr = alkaline fen
• aapasuo = aapamyr = aapa mire
• palsasuo = palsmyr = palsa mire

--Velma 26. syyskuuta 2008 kello 09.26 (EEST)

Tuossa olikin näköjään jo, että raised bog on keidassuo eli kohosuo. Blanket bog taas on peittosuo, jonka suomennoksen lisäsin. Se on suotyyppi, jota ei esiinny Suomen ilmastossa, mutta niitä on mereisissä ilmastoissa kuten brittein Saarilla. Kannattaa myös ehkä vielä tarkistaa luokasta suot, onko siellä suotyyppejä, joita ei ole mainittu pääartikkelissa. (Eräs on ainakin Rinnesuo.)--Urjanhai 12. marraskuuta 2008 kello 14.02 (EET)

Joo, pitäisi edelleen vaan kaivaa inspiraatiota ja aikaa tähän projektiin.... --Velma 12. marraskuuta 2008 kello 14.09 (EET)

Jos noille käännöksille haluaisi viitteet, niin mikä olikaan tarkka lähde, tuo "Natura 2000 -opas" siis?--Urjanhai 2. marraskuuta 2009 kello 11.15 (EET)

Vrt. myös Keskustelu luokasta:Suot.--Urjanhai 2. marraskuuta 2009 kello 11.24 (EET)

Hmmm

Maantiedon oppikirjassa olisi paljon tietoa soista, mutta sitä tietoa ei voi tänne kai laittaa, kun kirjan sisäkannessa lukee "Tämä teos on oppikirja. Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61)." Tarkoittaako tämä siis sitä, etten voi ottaa tietoa kirjasta ja laittaa tänne, vai onko tuo jokin tietty laki, joka koskee suoraan kopioimista? --Fredforce 29. syyskuuta 2008 kello 22.05 (EEST)

En siis olisi kopioimassa suoraan, vaan muotoilisin tekstin erilaiseksi, mutta tiedot olisivat sieltä kirjasta peräisin. --Fredforce 29. syyskuuta 2008 kello 22.06 (EEST)

Voi ottaa, kunhan ei kopioi suoraan ja muistaa merkitä lähteen. --Velma 12. marraskuuta 2008 kello 14.08 (EET)

Lisää kielenhuoltoa

Jaksaisiko joku yhtenäistää pinta-alat joko hehtaareiksi tai neliökilometreiksi? Nyt on molempia sekaisin, mikä vaikeuttaa lukujen suhteuttamista toisiinsa. --Jmk 21. maaliskuuta 2009 kello 15.09 (EET)

Tai olisko jollakulla edes mielipidettä siitä, muutetaanko hehtaarit neliökilometreiksi vai päinvastoin. Luvut sinänsä ovat niin suuria että neliökilometri on perusteltu, mutta onko maa- ja metsäalalla joku tapa että kaikki mitataan hehtaareina? --Jmk 5. huhtikuuta 2009 kello 21.37 (EEST)

No niin, muutin neliökilometrit hehtaareiksi, koska suurin osa pinta-aloista oli jo ennestään hehtaareina. Kiitos kaikille keskustelijoille kannanotoista :-) --Jmk 12. huhtikuuta 2009 kello 11.56 (EEST)

Numerot sekaisin

Artikkelissa lukee:

"Suomessa on geologista suota noin 5,1 miljoonaa hehtaaria (15 %) ja metsätieteellistä suota noin 8,9 miljoonaa hehtaaria (26 %), eniten Pohjois-Suomessa ja vedenjakajien seudulla.[2] Kirjan Suomen ympäristön tulevaisuus mukaan suota on yhteensä noin 50 miljoonaa hehtaaria eli 3,5 % maapinta-alasta, mikä on vain kolmasosa alkuperäisestä laajuudesta.[6] Useimpien muiden arvioiden mukaan kuitenkin suo-ala on 9,4–10,4 miljoonaa hehtaaria, mikä on Suomen koko pinta-alasta ilman merialueita noin 26 % ja maa-alasta 29 %."

Tässä on nyt jossain virhe. Jos 50 m ha = 3,5%... ei voi olla että 9,4-10,4 = 26%? Missä virhe? 88.112.42.215

No, Suomen pinta-ala on 33 841 931 hehtaaria, tai sisävedet poislukien 30 390 066 hehtaaria, joten muut luvut ovat uskottavia, mutta 50 miljoonaa hehtaaria suota on sula mahdottomuus (yli 100 %). Lisäsin lähteen tarkennuspyynnön, liekö lähteessä virhe vai lähdettä luettu väärin. --Jmk 6. huhtikuuta 2009 kello 23.05 (EEST)

Melko ilmeinen ratkaisu: Maailman maapinta-alasta suota (turvetta kasvavaa kosteikkoa) on noin 50 milj. hehtaaria, joka vastaa 3,5%:a. Muissa luvuissa on kyse Suomesta. Tarkistin ko. kirjasta, s. 84. --217.140.234.103 6. huhtikuuta 2009 kello 23.10 (EEST)

Korjaa nyt vielä artikkelinkin puolelle, kun sinulla on kirja käsillä.--Urjanhai 6. huhtikuuta 2009 kello 23.13 (EEST)

Kaipaisin ensin suoraa sitaattia kirjasta, että saadaan selvyys mitä se tarkkaan ottaen sanoo. Nimittäin artikkelissa sanotaan aikaisemmin, että maailmassa on suota 400 milj hehtaaria ja pelkästään Länsi-Siperiassakin 60 miljoonaa, niin vähän epäilyttää tuo 50 miljoonaa koko maailman lukuna. Semminkin kun maailman maapinta-ala on noin 15000 miljoonaa hehtaaria, niin että 50 miljoonaa ei ole siitä lähelläkään 3,5 prosenttia. --Jmk 6. huhtikuuta 2009 kello 23.37 (EEST)

Mä olin sotkenut asian. Kyse oli siis koko maailmasta, niin kuin ip jo korjasikin. Jätin prosenttiluvun pois, kun rupesin ihmettelemään asiaa. Kirja sanoo näin: Suot kattavat noin 50 miljoonaa hehtaaria eli 3,5% maailman maapinta-alasta. Tosin tarkemmalla lukemisella näyttää, että kyse on vain turvetta kasvavista soista. Prosenttiluku on siis aikaisempiuen laskelmien mukaan väärin, mutta onko sitten toiseenkaan lukuun luottamista. --Velma 7. huhtikuuta 2009 kello 16.33 (EEST)

Ai joo, lukee artikkelissa sekin, että turvesoita on 3% maailmassa maapinta-alasta. Siihen nähden se 3,5% olisi siis oikein, mutta pinta-ala numerona sitten ei. --Velma 7. huhtikuuta 2009 kello 16.35 (EEST)

Nyt menee kyllä hankalaksi. Se että eri lähteissä on eri numeroita, ei ole ongelma (artikkelissahan nimenomaan korostetaan tätä). Mutta nyt sitaatista on selvää, että lähteessä on virhe – vaan ei tiedetä, mikä virhe! (Eli onko väärin pinta-ala, prosenttiluku vai molemmat). Tällöin ei kai auta muu kuin todeta kyseinen lähde tältä osin epäluotettavaksi ja jättää sen pinta-alatieto kokonaan pois? --Jmk 7. huhtikuuta 2009 kello 16.45 (EEST)

Otin sen pois. Toi on kyllä muutenkin aika häiritsevää kun eri arviot vaihtelee noinkin paljon. --Velma 7. huhtikuuta 2009 kello 16.58 (EEST)