Keskustelu Wikipediasta:Välityslautakunta

Arkistot
Arkisto 1 Arkisto 2

Keskustelu välityslautakunnan toimista ja välityksen kohteina olleista tilanteista tapahtuu tällä sivulla. Muiden käyttäjien toimista keskustellaan heidän sivuillaan.

Aloita uusi aihe

Kysymys sääntökohdasta "ylläpito-oikeuksien hätäpoisto"

Välityspyyntökäytäntösivulla lukee seuraavaa: "Välityslautakunta arvioi yleensä seuraavanlaisia tapauksia ilman aiempia kiistan selvittämiseksi tehtyjä muodollisia toimenpiteitä: • ylläpito-oikeuksien poistamiseksi tarvittavat hätätoimenpiteet." Mitäs tämä oikeastaan tarkoittaa? Mediawikissä normaalisti ylläpito-oikeudet saa teknisesti pois ainoastaan ylivalvoja ja näin oli myös englanninkielisessä Wikipediassa silloin kun sinne perustettiin välityslautakunta (ArbCom). Sittemmin tilanne on teknisesti muuttunut niin, että sekä suomenkielisessä että englanninkielisessä Wikipediassa paikallinen byrokraatti voi poistaa tunnukselta ylläpitäjän oikeudet. Edelleen kaikki ylivalvojat voivat myös poistaa oikeudet.

Hätätoimenpiteet tarkoittavat yleisessä kielenkäytössä sitä, että asiaan olisi reagoitava välittömästi eli usein alle tunnin sisällä. Kysynkin siis VLK:n kantaa siihen, tarkoittaako käytäntökohdassa minittu "arvointi" sitä, että yp-oikeuksia ei saa kiireellisesti poistaa, ennen kuin siihen on lautakunnan lupa, vai tarkoittaako se pikemminkin sitä, että hätätilanteessa byrokraatilla tai ylivalvojalla on oikeus toimia parhaaksi katsomallaan tavalla ja poistaa oikeudet heti, ja vasta tämän jälkeen VLK rauhassa arvioi tilanteen. Arvioinnissa joko vahvistetaan oikeuksien pysyvä poistaminen tai sitten pyydetään byrokraattia palauttamaan oikeudet, kun asia on arvioitu. Pyydän lautakuntaa selventämään käytäntöä.

Mielestäni jälkimmäinen tulkintatapa (ensin desysop, sitten sen analysointi) on melkein ainoa järkevä tulkinta. Muuten kyseessä ei olisi mikään hätäpoisto, koska ensimmäisen tulkinnan mukaan (ensin VLK:n lupa, sitten vasta desysop) asiaan kuluisi mahdollisesti useita päiviä, mikä ei juuri poikkeaisi enää normaalista yp-oikeuksien poistoäänestyksestä.

--Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2016 kello 14.35 (EET)

"Pyydän lautakuntaa selventämään käytäntöä." Käytännön selventäminen ei ole lautakunnan tehtävä, vaan se pitäisi ihan normaalilla tavalla hoitaa kuten kaikki muukin käytäntöjen selventäminen. Oma mielipide on se, että jos joku ylläpitäjä ryhtyy vandalisoimaan, on byrokraatin velvollisuus välittömästi poistaa oikeudet ja tämän jälkeen järjestetään oikeuksien poistoäänestys. Ei siihen lautakuntaa tarvita. Tästä on ennakkotapauskin. --Jisis (keskustelu) 20. helmikuuta 2016 kello 14.50 (EET)

Kyseessä on sivu Wikipedia:Välityspyyntö, joka ei oikeastaan ole yhteisön hyväksymä käytäntö vaan kuvaa VLK:n menettelytapoja ja sisäisiä käytäntöjä, joista se vastaa itse. Kyllä lautakunnan pitää ottaa kantaa siihen, miten sen kanssa pitää toimia. Sitä paitsi kysyin nyt erikseen lautakunnan kantaa enkä sellaisten, jotka eivät ole välityslautakunnan jäseniä. Ehkäpä odottelemme myös muiden kommentteja tähän. Täällä on vain yksi aktiivisesti toimiva byrokraatti, joten kiinnostaisi toki kuulla myös hänen mielipiteensä. Jos Jisisin, joka siis enää nykyään ei ole lautakunnan jäsen, mielipide katsotaan oikeaksi, mitä hiton virkaa tuolla VLK:n sivuilla olevalla virkkeellä muka on. Toivon, että lautakunnan jäsenet ottaisivat tähän kantaa. En halua muuttaa käytäntöä, haluan tietää, mikä se on. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2016 kello 14.56 (EET) Lisäys: Sitä paitsi mainitussa ennakkotapauksessa oli jo käynnissä oikeuksien poistoäänestys, jonka lopputulos näytti olevan selvä. Koska kukaan ei vienyt asiaa VLK:hon, lautakunta ei edes ottanut asiaan kantaa. Ei se siis mikään ennakkotapaus ole vaan pelkkä tapaus. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2016 kello 14.59 (EET)

Joo saa toki muutkin kommentoida - toivon että tässä ei keskusteltaisi siitä, kuka kommentoi ja miksi. Oma mielipide on, että tuolla virkkeellä ei ole mitään virkaa ja käytäntötekstiä pitäisi muuttaa. --Jisis (keskustelu) 20. helmikuuta 2016 kello 15.02 (EET)

Joo toki saa kommentoida. Kun kysytään VLK:n omaa kantaa asiaan, on toki vain hyvä, että vastaus tulee kaikkialta muualta paitsi itse välityslautakunnalta. Jos kyse on käytännön muutoksesta, asia pitäisi viedä käytäntökahvihuoneeseen sitten. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2016 kello 15.05 (EET)

Käytäntökahvihuoneeseen tämä keskustelu kuuluisikin. --Jisis (keskustelu) 20. helmikuuta 2016 kello 15.08 (EET)

Olkoon täällä niin kauan, että edes yksi VLK:n oikea jäsen kertoo, että keskustelu ei kuulu tänne. Tein kysymyksen lautakunnalle, joten odotan lautakunnan kertovan, että se ei voi vastata kysymykseen. Muuten en rupea leikkimään nyt. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2016 kello 15.10 (EET)

Tämä sopii minulle. Olen muuten lautakunnan entinen jäsen, joten minullakin on jonkinlaista käsitystä kuinka siellä toimitaan. Mutta nyt lopetan tähän kommentoinnin mitä nöyrimmin. --Jisis (keskustelu) 20. helmikuuta 2016 kello 15.15 (EET)

Toisin sanoen, olen esittänyt selkeän kysymyksen välityslautakunnalle ja odotan sen vastausta. Jos on olemassa toinen kysymys, joka koskee käytännön muuttamista, sen voi esittää käytäntökahvihuoneessa. VLK:n ammattitaitoon varmaan kuuluu se, mitä tapahtuu sitten, jos kaksi kysymystä on yhtä aikaa auki. Varmaan on järkevää sitten lopettaa toinen keskustelu ja jatkaa laajempaa keskustelua. Jos käytäntökahvihuoneessa ei ole keskustelua asiasta, sitten tämä kysymys pysyy voimassa. Miellyttävää käyttää aikaa tällaiseen keskusteluun. Kiitän myös itseäni. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2016 kello 15.16 (EET)

Välityspyyntösivulle olen kyseisen kohdan napannut vuonna 2007 englanninkielisestä Wikipediasta (”Reviews of emergency actions to remove administrator privileges”; sikäläinen teksti on siirretty myöhemmin eri sivulle). En edes tiedä, keskusteltiinko puheena olevasta asiasta sen kummemmin lautakunnan jäsenten kesken silloin, kun välityspyyntösivu otettiin käyttöön – alkuperäisistä jäsenistähän kukaan ei ole enää VLK:ssa mukana. Välityskäytännössä sanotaan ylläpito-oikeuksiin liittyen näin: ”Lautakunta voi myös määräajaksi rajoittaa ylläpitäjän ylläpito-oikeuksia, mikäli se on tarpeen kiistan ratkaisemiseksi. Ylläpito-oikeuksien poistamisesta päätetään äänestyksellä.” Määräaikaa ei tosin määritellä. Meillähän homma pyörii käytäntötasolla siinä mielessä enwikistä eroavalla tavalla, että ylläpito-oikeuksien pysyvä poistaminen tapahtuu yhteisöäänestyksen kautta, jos kyseessä ei ole vapaaehtoinen oikeuksista luopuminen tai inaktiivisuus, kun taas enwikissä vastaavat yp-oikeuksien poistot on sälytetty ArbComin harteille. Joka tapauksessa ilmiselvään vandalismiin ratkeavan ylläpitäjän oikeudet on syytä poistaa hätätoimenpiteenä mahdollisimman nopeasti vahinkojen minimoimiseksi, ja asian tarvittavat lisäkäsittelyt voidaan sitten tehdä kaikessa rauhassa. Mutkikkaammissa ylläpitäjän toimintaan liittyvissä kiistoissa määräaikaiseenkin ylläpitäjyyden rajoittamispäätökseen kuluisi VLK:lta todennäköisesti aikaa ja rajoitusmahdollisuudesta on maininta välityskäytännössä. Toisaalta enwikin ja fiwikin kulttuurierojen takia tekstiä ”ylläpito-oikeuksien poistamiseksi tarvittavat hätätoimenpiteet” voi pitää jopa harhaanjohtavana ja koska sitä ei ole välityskäytännössä, sen voisi mielestäni poistaa välityspyyntöjen pääsivulta tarpeetonta hämmennystä aiheuttamasta. Vaihtoehtoisesti vastuunjakoa (yhteisö/välityslautakunta) ylläpito-oikeuksien poistotapausten arvioinnissa voitaisiin miettiä käytäntökeskustelun kautta ja ottaa näin selvitetty yhteisön kanta mukaan välityspyyntösivulle. –Ejs-80 20. helmikuuta 2016 kello 18.16 (EET)

Jos on hätä, niin silloin se, joka voi poistaa ylläpitäjäoikeudet toimii. Välityslautakuntaa tuskin saadaan kovin nopeasti koolle, joten sitten voi jälkikäteen arvioida, että oliko hätä vai ei. Nuo Ejs-80:n kommentit noin yleensä näyttävät järkeviltä, ja vähän harhaanjohtavan tekstin voinee poistaakin.Tetopa (keskustelu) 21. helmikuuta 2016 kello 18.45 (EET)

Hätätapauksessa ylläpito-oikeuksien poisto toistaiseksi, sitten asian selvittely joko VLK:ssa tai normaalina ylläpito-oikeuksien poistoäänestyksenä. Jos lopputulos on se, ettei oikeuksia poistetakaan, tilapäinen poisto tuskin aiheuttaa ko. ylläpitäjälle niin suuria hankaluuksia tai mielipahaa, etteikö se olisi perusteltua.--Htm (keskustelu) 21. helmikuuta 2016 kello 22.44 (EET)

Kuten edellä sanottu tuo kohta voi olla jopa hieman harhaanjohtava, eikä välityslautakuntaa saada kovin nopeasti kasaan käsittelemään "hätätapauksia". --MiPe ^(wikinät) 21. helmikuuta 2016 kello 22.50 (EET)

Tuossa yllä on oikeastaan sanottu jo kaikki tarvittava, em. tekstin voi minunkin puolestani poistaa. --Jukka Kolppanen 22. helmikuuta 2016 kello 22.51 (EET)

Poistin kyseisen kohdan. Yksi VLK:n jäsen eli Tanár otti asiaan kantaa Wikipedian ulkopuolella, ja hänellekin tällainen järjestely sopi. –Ejs-80 9. maaliskuuta 2016 kello 10.02 (EET)

Jees, vahvistan.--Tanár 13. maaliskuuta 2016 kello 18.06 (EET)

Ylläpitäjien välillä poikkeuksellisen suuria erimielisyyksiä aiheuttavat kiistat?

Haluaisin tähän saada tarkennusta "ylläpitäjien välillä poikkeuksellisen suuria erimielisyyksiä aiheuttavat kiistat" Kiistoja on ollut niin sanotusti "julkisella puolella", mutta jos kiistellään ylläpitäjien keskinäisellä sivustolla? Miten VLK kaikki jäsenet saavat tarvittavan selvyyden kiistasta ja pääsevät tutustumaan kiistanalaiseen aineistoon. Jukka Wallin (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 18.49 (EET)

Minulla ei ole aavistustakaan siitä, mikä on ylläpitäjien keskinäinen sivusto. Ei sellaista taida ollakaan. Jos olisi, tokihan olisin säännöllisesti kompromettoinut itseni siellä enkä "julkisella puolella" kaikkien nähden. Vakavammin ottaen tuokin sääntökohta saattaa olla en-wikistä aikanaan ejssattu tänne ja sopii miettiä, pitäisikö sekin poistaa ja tehdä VLK:sta ainoastaan "toisen asteen foorumi" eli sellainen, että jokaisessa tapauksessa edellytetään ensin keskustelun käymistä kahvi- tai hollituvassa. Nyt tuo virke jäi yksin, kun aiemman keskustelun tuloksena edellinen ylläpitäjiä koskenut sääntökohta poistettiin. Olisiko tuonkin sääntökohdan oikeana osoitteena roskis? --Pxos (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 19.14 (EET)

Kunhan testasin. Mutta, olet oikeassa, mitä vähemmän on tuossa tulkinnanvaraisuutta ja kiistoihin etsitään ensin muualla kompromissia, niin VLK:n käyttäminen kiistan yhtenä osapuolena vähenee. Minusta nykyiset käytännöt ja ohjeet ovat riittäviä ja toimivia, niin miksi tämäkin voisi poistaa tarpeettomana. Yleensä kiistat ovat KT:sien välisiä, eikä siten koske välttämättä kaikkia ylläpitäjiä, niin sääntökirjaus on siltäkin osin ristiriitainen. Jukka Wallin (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 20.09 (EET)

Itse olen ajatellut aina tuon poikkeuksen kuvastavan tarvetta saada kyseisen tyyppiset kiistat tarvittaessa nopeasti ratkaisuun, niiden kun voi ajatella olevan projektin kannalta seurauksiltaan muita kiistoja vakavampia esimerkiksi yhteisön yleisen työilmapiirin suhteen. En pidä poikkeusta turhana. Pakkohan sitä ei ole soveltaa, asia on lautakunnan päätettävissä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 10. maaliskuuta 2016 kello 00.58 (EET)--

Kysymys lautakunnalle huhtikuussa 2016

Kysymyksiä välityslautakunnalle, kun mut on nyt nimetty osapuoleksi välityspyynnössä: mikä on se kymmenenen vuorokauden aikaraja, johon MiPe viittaa tässä vastauksessaan [1]? Missä vaiheessa välityslautakunta tekee päätöksen välityspyynnön käsittelyyn ottamisesta? Miten kiire osapuolen lausunnolla on, jotta välityslautakunnan on mahdollista huomioida osapuolen lausunto käsittelyyn ottamisesta päätettäessä? Gopase+f (keskustelu) 5. huhtikuuta 2016 kello 08.39 (EEST)

Tuo kymmenen vuorokautta on se aika, jona lautakunan jäsenten tulee päättää otetaanko asia käsiteltäväksi vai ei. Välityspyyntösivulla todetaan "Tapaukset, joita ei ole otettu käsittelyyn 10 vuorokauden sisällä, poistetaan tältä sivulta". Mikäli asia otetaan käsiteltäväksi annetaan osapuolille yleensä myös mahdollisuus täydentää lausuntojaan näin halutessaan. En uskalla antaa mitään tarkkaa aikarajaa milloin viimeistään pitäisi osapuolten antaa lausuntonsa, koska asiaan tutustuminen voi viedä aikaa myös pyynnön osapuolilta. --MiPe ^(wikinät) 5. huhtikuuta 2016 kello 08.52 (EEST)

Tässä ko asiassa kunnollisen vastineen/lausunnon tekemiseen menee useampi kymmenen tuntia, joten tuo kymmenen päivää tuntuu vähän epäreilulta (työviikko kesken +kaksi matkaa tulossa. Yöunethan tässä menee). No asialla ei sinänsä väliä, koska käsittelyyn ottaminen ei ilmeisesti käy välityslautakunnan omien ohjeiden perusteella. Voin siis jättää lyhyen vastineen hyvillä mielin. Kiitos vastauksesta. Gopase+f (keskustelu) 5. huhtikuuta 2016 kello 09.09 (EEST)

Arkistointi 2

Voisiko lautakunta harkita a) sivun tekstimassan järjestämistä arkistoon ja b) otsikoiden muuttamista jälkeenpäin kenties hieman enemmän informaatiota sisältäväksi, koska "Kysymys" on aika heikko? --Pxos (keskustelu) 5. huhtikuuta 2016 kello 14.06 (EEST)

Joku rohkea wikipedistihän on vuonna 2008 säätänyt keskustelusivujen arkistoinnin pakolliseksi ("tulee siirtää"). Keneen tämä velvoite on kohdistettu, on tosin jäänyt hiukan avoimeksi leijumaan kuin Damokleen miekka. --Jmk (keskustelu) 6. huhtikuuta 2016 kello 18.55 (EEST)

Kirjaan tähän, että arkistoin vanhat keskustelut mutta en koskenut otsikoihin. –Ejs-80 7. huhtikuuta 2016 kello 15.47 (EEST)

Välityslupajärjestelmästä

Taustatiedoksi halukkaat voivat lukea tai jättää lukematta Korkeimman oikeuden ohjeen valituslupahakemuksen tekemisestä. Uusimman tapauksen tullessa vireille tajusin vasta, että näköjään välityslautakunnankin prosessi on kahtalainen. Ensin esitetään välityspyyntö eli tehdään "välityslupahakemus", joka voidaan hyväksyä tai hylätä. Vasta jos välityspyyntö otetaan käsittelyyn, ruvetaan ilmeisesti käsittelemään varsinaisia kysymyksiä. Tämän eron tekeminen on vaikeaa useissa Korkeimpaan oikeuteen tehdyissä valituslupahakemuksissa, joten ei ole mikään ihme, että se on vaikeaa myös Wikipediassa. Mielestäni sivulla Wikipedia:Välityspyyntö olevia ohjeita pitäisikin parantaa tai selkeyttää siten, että ensin välityspyynnön tekijän pitäisi perustella, minkä takia lautakunnan pitäisi ottaa pyyntö käsittelyyn. Pyynnön tekijän ei suinkaan pitäisi yrittää tuoda varsinaisen ongelman sisältöä ja yksityiskohtia esille suoraan 500-sanaisessa "välityslupahakemuksessaan" tai mahdollisissa viesteissään lautakunnan jäsenille. Tällainen voisi parantaa mahdollisuuksia saada asia käsittelyyn ja se voisi kenties parantaa myös lautakunnan jäsenten kykyä muotoilla omat perustelunsa silloin, kun pyyntöä ei oteta käsiteltäväksi. Välityspyyntöprosessi eroaa nimittäin huomattavasti kommenttipyynnöstä, ja koska lautakuntaa tarvitaan niin harvoin, menettelytavat ovat varmaankin yhteisölle tuntemattomia. --Pxos (keskustelu) 6. huhtikuuta 2016 kello 01.32 (EEST)

Tämä Wikipedian prosessi on niin monimutkainen, että sen onnistuneeseen hoitamiseen tarvittaisiin lakimiestason asiantuntija. Uskon että ratkaistavia ongelmia on Wikipediassa paljon, mutta kommenttipyyntö ja välityspyyntö vaativat niin paljon osaamista ja ymmärtämistä että sen tekee vain uhkarohkea (kuten minä) tai Wikipedian asiantuntija. Ja sitten jos vielä joku vahingossa lukee ylläolevan Pxosin kommentin, jossa asiaan sotketaan reaalimaailman korkein oikeus, niin se ei helpota yhtään. Olisi hyvä jos Pxos ei vetäisi asiaan tällaisia sivujuonteita, koska itse tajusin jotakin kommentista vasta kun muokkauspuolelta ymmärsin ettei kysymys ollut Wikipedian oikeusasteesta vaan jostakin vitsistä tai muusta, en itse asiassa tosiaan vieläkään ymmärrä. Asioiden ilmaiseminen selkeästi ei ole kaikille helppoa, mutta sekavien kommenttien ymmärtäminen se vasta vaikeaa on. --Harriebarn (keskustelu) 6. huhtikuuta 2016 kello 10.16 (EEST)

Ei tuo ollut mikään vitsi eikä tämän sivun tarkoituksena ole lukea eri ihmisten oman ymmärtämisen tasosta mitään. Wikipediaa saa ja pitää kehittää keskustelemalla. Harriebarn on nyt oman välityspyyntönsä lumoissa eikä kykene näkemänn sen ulkopuolelle. Tämä keskustelu ei liity Harriebarniin eikä hänen tekemäänsä välityspyyntöön eikä varsinkaan siihen, mitä hän ymmärtää tai ei ymmärrä. Pyydän, että keskustelu hyppäisi tämän turhan höpelyyden yli ja onnistuisi pysymään asiassa. --Pxos (keskustelu) 6. huhtikuuta 2016 kello 11.58 (EEST)

Englanninkielinen välityslautakuntaprosessi muistuttaa ymmärtääkseni oikeusprosessia nykyään melko paljon ja käsittääkseni ihan alusta saakka. Suomenkielisen VLK:n välitysprosessi on aikanaan kopioitu en-wikistä, joten se muistuttaa ilmeisesti en-wikin prosessia sellaisena, kuin se oli vuonna 2007. Tästä riippumatta pitänee paikkansa, että välitysprosessi on kuvaamallani tavalla kahtalainen, jossa analogiaa voi löytää Suomen KKO:n valituslupajärjestelmään. On huomattava, että prosessi poikkeaa kaikesta muusta keskustelusta Wikipediassa. Yleensä minkä tahansa ongelman voi tuoda käyttäjäkeskusteluun, kahvihuonekeskusteluun tai kommenttipyyntöön vain esittämällä väitteen "Kylläpä tuo herra Huu tai rouva Haa onkin toiminut tökerösti ja nyt pitäisi homman muuttua". Sitten vain toivotaan, että muokkaajayhteisö innostuu asiasta ja on vieläpä samaa mieltä aloittajan kanssa. Välityspyynnössä sen sijaan ensivaihe on yrittää vakuuttaa lautakunta siitä, että asia pitää ottaa lautakuntakäsittelyyn, ja vasta sen jälkeen esittää laajemmin väitteensä. Pitää toisin sanoen argumentoida yhtä aikaa kahdella tasolla: a) pitää tuoda esille, miksi välityslautakuntaprosessi on tarpeen, ja b) pitää kertoa ongelma, johon haluaa ratkaisun. Kaikkialla muualla paitsi VLK:ssa vaihetta a ei tarvita, vaan voi suoraan avata jarrut ja pistää tuulemaan vaiheella b. Sen sijaan VLK tekee useinkin käsittelyratkaisunsa vaiheen a tietojen perusteella, joten jos ei keskity vaiheeseen a, saa todennäköisesti lautakunnalta vain rukkaset tai hamekankaan. --Pxos (keskustelu) 6. huhtikuuta 2016 kello 12.44 (EEST)

Varmaan vois yrittää ihan termistön tarkennuksella korjata nykyistä käytäntösivun "ohjetta" [2]: Ohjeen mukaan ensin toimitetaan ns. välityspyyntö (eli Pxosin välityspyyntöhakemus), jossa tulee perustella miksi pyyntö tulee ottaa käsittelyyn. Nykyisessä ohjeessa/käytännössä puhutaan välityspyynnöstä nähdäkseni sekaisin termeillä ratkaisupyyntö, pyyntö, ratkaisu (välityspyynnön sivulla taas käytössä välityspyyntö). Sitten edetään välitettävän kiistan käsittelyvaiheeseen, johon viitataan käytäntösivulla termeillä kiistan ratkaisupyyntö, ratkaisu, kiista. (välityspyyntöohjeissa viitataan tähän vaiheeseen taas termillä tapaus) Nykyisellään asiaatuntematon tulkitsee tuon käytäntösivun ohjeen aivan varmasti väärin, kun termistö ei ole johdonmukaista vaan osittain jopa päällekkäistä ja siten virheellistä. Gopase+f (keskustelu) 6. huhtikuuta 2016 kello 18.45 (EEST)

Muita kehitysehdotuksia

Olis kiva, jos tuolle käytäntösivulle lisättäisiin tuo 10 päivän aikaraja näkyviin (nythän se mainitaan vain välityspyyntö-sivulla). Toiseksi olis kiva, jos varsinaiselle välitykseen otetun kiistan käsittelyä varten annettavalle lausunnolle/vastineelle annettais joku sopivan pituinen toimitusaika. Esim. viis tai kymmenen päivää olis kiva. Nythän tuosta ei mainita yhtään mitään, vaan rivien välistä lukemalla selviää, että varsinainen käsittely saattaa alkaa koska vaan tuon pyynnön käsittelyyn varatun 10 päivän aikana ja varsinainen kiistan käsittely kestää maksimissaan 30 päivää, jona aikana toimitetaan vastineet ja lautakunta käsittelee kiistan ja antaa ratkaisunsa. Tämä epäselvyys johtaa siihen, että käytännössä kiistan käsittelyn vastinetta kannattaa ruveta valmistelemaan jo hyvissä ajoin pelkästään välityspyynnön esittämisen vuoksi vaikka välttämättä ei vielä ole edes tiedossa tarvitaanko varsinaista kiistan käsittelyn vastinetta lainkaan yhtään mihinkään. Huomattava epäkohta. Gopase+f (keskustelu) 6. huhtikuuta 2016 kello 18.56 (EEST)

Tilanne Gopase+f/Phiitola

Siirretty välityslautakunnan yhteyssivulta, koska asia ei koske mitään lautakunnan antamaa päätöstä. –Ejs-80 7. huhtikuuta 2016 kello 15.52 (EEST)

Kuten välityspyyntösivulta näkee, Phiitola on päättänyt jättää Wikipedian, ja kaipa se kertoo tilanteen vakavuudesta. Voitte vielä pelastaa jotain jos puututte tarmokkaasti asioihin, mutta väistely pahentaa vain tilannetta muidenkin kannalta ja joku voi siitä tulkita että kaikki on sallittua. Voi olla että itsekin joudun lopettamaan, jos joudun kohtuuttoman huomion kohteeksi aloittamani välityspyynnön takia. Joillekin muillekin kuin välityspyynnön yhdelle osapuolelle se on selvästi aiheuttanut näppylöitä. Mutta kuten jo ehdin ilmoittaa keskustelusivullani, minulle tämä ei ole mikään iso asia, tosin ikävä nähdä millaista touhu täällä kulissien takana on. --Harriebarn (keskustelu) 6. huhtikuuta 2016 kello 22.23 (EEST)

Sekavat keskustelusivut ovat sekavia

Välityslautakunnan asioista on mahdollista jutella ja on tosiaan juteltukin seuraavilla sivuilla:

• tämä keskustelusivu
• Keskustelu Wikipediasta:Välityskäytäntö
• Keskustelu Wikipediasta:Välityspyyntö
• Wikipedia:Välityslautakunnan yhteyssivu.

Vaikka teoriassa jokaisen sivun tarkoitus on hieman erilainen, näyttää siltä, että kaikki keskustelusivut sisältävät samanlaista juttelua välityslautakunnan asioista. Voisiko lautakunta harkita sekavuuden vähentämistä niin, että sekavuus todellakin vähentyisi? Jollain sivulla on arkistoimaton keskustelu jostain hiton kissoista, ja muilla sivuilla sitten muuta asiaa. Koska keskustelusivuja ei voi poistaa, niiden käyttöä pitäisi jotenkin järkevöittää. On lisäksi huomattava sellainenkin kuriositeetti, että välityskäytäntösivulla on oma keskustelusivunsa, mutta varsinaisesti käytännön muuttamisesta pitäisi keskustella käytäntökahvihuoneessa. --Pxos (keskustelu) 6. huhtikuuta 2016 kello 22.33 (EEST)

Tänään tehtiin käytäntöä koskeva muutosehdotus sivulla Keskustelu Wikipediasta:Välityspyyntö, jossa siis on niitä kissoja. Se on ehkä noista neljästä yllä olevasta vaihtoehdosta toiseksi huonoin, mutta sinänsä looginen, koska muutosehdotuksen kohde sijaitsee projektisivulla. Välityslautakunta valitaan suurella juhlallisuudella joka vuosi, mutta se ei saa edes kevätsiivousta tehtyä. Sekavuus johtaa sekavuuteen, ja on mielestäni selkeä osasyy sille, että välityslautakunta on turha instanssi suhteessa siihen, millaisen arvon se saa suomenkielisessä Wikipediassa. --Pxos (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 13.10 (EEST) Lisäys: Lautakunnan tulisi valita joko puheenjohtaja tai sihteeri, jolle se antaisi vallan tehdä tarvittavat järjestelyt omilla sivuillaan. Luulen, että syynä sekavuuteen on se, että kukaan kuoron jäsenistä ei uskalla ryhtyä vetämään soolo-osuuksia ilman että on valittu solistiksi. --Pxos (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 13.19 (EEST)

Kesäkuussa 2010 eräs välityslautakunnan jäsen näköjään yritti avata viidennen keskustelusivun muiden lisäksi, mutta toinen lautakunnan jäsen onnistui torppaamaan hankkeen. Onnittelen ja kiitän tuota ratkaisua ja toivon, että samanlaista rohkeaa siivousta voitaisiin järjestää myös nykyaikana. Ehdotan, että sivu Keskustelu Wikipediasta:Välityspyyntö tyhjennetään ja että siellä ei sallita keskustelua. On järjetöntä pitää yllä neljää keskustelusivua, kun on ilmeistä että välityslautakunta ei vastaa niistä yhdessäkään. --Pxos (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 14.39 (EEST)

User separation filter

Dear colleagues, occasionally the german language arbitration committee (arbcom.de) receives a request for arbitration in a long-lasting and personal conflict between users or even user groups. In the past we have used increasing block durations for users causing escalations and a 24h interaction ban ("wait 24h before editing after the other on articles or discussion pages", which is the equivalent of what a separation filter could do), to allow both users or user groups to have at least a slowed communication with each other. It worked, with few occasions of it being gamed by small user edits to block the other party on a page for 24h. Besides that, explicit sanctions for non-content edits (like corrections or formatting) aimed at blocking out the other user(s) mentioned in the interaction ban from a page can be implemented.

There are some advantages of a separation filter in comparison with an interaction ban. One of them is the limited equality of the "classical" interaction ban based on human reporting: the smaller user group in a conflict tends to overlook some violations, which are hence not reported or sanctioned, while the larger or more active user group reports every possible rule violation. Besides that, the sanction for an interaction ban violation is usually a temporary block and a separation filter would prevent a conflict escalation instead of punishing it, which poses a less invasive restriction of user editing rights but probably also does the job. Also, the discussions in those long-term conflicts are rarely held in an objective manner and are among the most frustrating tasks for our local administrators, and some of the discussions concern interaction ban violations. The discussions regarding interaction ban violations could be avoided with a separation filter (as it is preventive). With this variable, users (or user groups) can be defined, who cannot edit an article or discussion page for x hours after the other user (or user group) has edited it and vice versa. This temporary mutual exclusion filter would leave both users some time to reflect, it would slow the escalation rate, probably permit third party editors to edit the article, and it would reduce the work load for the local administrators. Therefore we've decided to open a phabricator task (https://phabricator.wikimedia.org/T125723).

All the best, on behalf of the arbcom.de, --Ghilt (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 00.27 (EEST)

Ruoririitely

Keskustelusta huolimatta voimaan jäi edelleen välityspyyntösivulla oleva käytäntö, joka kuuluu seuraavasti: "Välityslautakunta arvioi yleensä seuraavanlaisia tapauksia ilman aiempia kiistan selvittämiseksi tehtyjä muodollisia toimenpiteitä: • ylläpitäjien välillä poikkeuksellisen suuria erimielisyyksiä aiheuttavat kiistat." Onko niin sanottu ruoririitely (esimerkki: Otrfan & Höyhens) 1) sellainen kiista, jonka lautakunta voi ottaa suoraan käsiteltäväkseen, onko se 2) sellainen, että lautakunta äänestää siitä, otetaanko asia käsittelyyn, vai onko se 3) sellainen, että lautakunta edellyttää ensin muiden keinojen käyttämistä ennen lautakuntaan tuomista. Tämä on jälleen käytännön tulkintaa tarkentava menettelytapakysymys. --Pxos (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 18.06 (EEST) Muutos: Kysymys on peruutettu. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2016 kello 12.16 (EEST)

Oikeastaan vedän koko kysymyksen pois, koska vastaan itse: kohta 2 lienee oikein, koska asiassa voidaan tehdä välityspyyntö ja sitten joka tapauksessa lautakunta aina toimii niin, että se äänestää siitä, otetaanko tapaus käsiteltäväksi. Lautakunta ei ole koskaan ottanut suoraan käsiteltäväksi mitään, koska välityskäytäntö vaatii ensin äänestämistä käsittelyyn ottamisesta. Toisaalta kaikki lautakunnan hylkäämät välityspyynnöt on hylätty nimenomaan äänestämällä. Kysymykseni oli siis oikeastaan tarpeeton ellei jopa onneton. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2016 kello 12.16 (EEST)

Logo

Hi there, I created a logo for you. Please use it as you wish. Kind regards, --Sebastian Wallroth (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 18.08 (EET)

Kunt? --Stryn (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 18.11 (EET)

There are people who seem to think that the arbitrators are a bunch of cunts (oikeastaan heitä on kutsuttu munattomiksi), but the word is actually Välityslautakunta. The logo is unusable as such. --Pxos (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 20.27 (EET)

@Sebastian Wallroth: ^ --Stryn (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 20.36 (EET)

Hi @Stryn, Pxos: I'm very sorry regarding this typo. It was a copy and paste error. Please accept my apologizes. --Sebastian Wallroth (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 22.57 (EET)

No worries! Thanks for the opportunity to make some unexpected fun. Let's hope the ArbCom will adopt the new logo. To me, it seems decent enough, but I am not a member of the board. --Pxos (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 23.20 (EET)

Ja jos suomeksi sanotaan, logo ei ole paras mahdollinen. Tekstin asettelu on huono, koska se on kömpelösti kaarrettu. Oikeissa sinettileimoissa, jotka tehdään varmaan käsin, teksti ja asettelu ovat kauniita. Tuo ei näytä hyvältä. Mutta kuten englanniksi sanoin, asiallinen se toki on. --Pxos (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 23.22 (EET)

Haluaisin selvitystä

Voiko WP:VLK puuttua ylläpitäjien (Pxos,Zache,Otrfan ja Höyhens) keskinäiseen nokitteluun. Nämä edellä mainitut ylläpitäjä KT:set ovat jo jonkin aikaa olleet keskenään "tukkanuottasilla". Onko Välityslautakunnalla mahdollisuutta puuttua tähän, vai annetaanko tämän pahentua, ennen kuin joku ratkaisu saadaan aikaan? Jukka Wallin (keskustelu) 29. huhtikuuta 2017 kello 18.03 (EEST)

Vinkki välityslautakunnan jäsenille 2017

Vaikka en haluakaan mitään "wikilawyering"-kehitystä, missä tavanomaisella maalaus- ja rappausjärjellä ratkaistavissa olevat asiat muuttuvat juridisiksi ongelmiksi, joissa tuodaan paikalle asianajat tai vähintään asioitsijat, niin kuitenkin mielestäni Wikipedian välityslautakunnan toiminta muistuttaa jossain määrin oikeassa elämässä toimivien muutoksenhakulautakuntien toimintaa. Jos nyt sattuisi olemaan niin, että joku lautakunnan jäsen olisi kiinnostunut kehittämään omaa tai lautakunnan toimintaa, niin suosittelen kahta seikkaa: 1) Voisi tutustua urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytäntöön, joka on helposti netissä saatavissa, ja 2) lukea Risto Koulun kirjan "Yksityiset lautakunnat riidanratkaisijoina" (ISBN 978-952-246-110-0). Noista saisi hieman mallia toiminnan kehittämiseen, jos sellaista halutaan. En sano, että VLK:n toiminta tällä hetkellä olisi senlaatuista, että sitä pitäisi väkisin parantaa, vaan sanon, että melkein kaikki maailman asiat ovat yleensä sellaisia, että niitä voi parantaa. Mielestäni lautakunta on tärkeä olla olemassa, koska selvästikin on olemassa muutamia yhteisön ratkaisemia kommenttipyyntöjä, joiden lopputulos tai tuloksen soveltaminen pitää voida saattaa erityisen paneelin mietittäväksi. --Pxos (keskustelu) 18. marraskuuta 2017 kello 16.17 (EET)

VLK-Wiki

Kuulin puhuttavan jostain VLK-Wikistä, jossa Suomi-Wikipedian VLK kokoontuu neuvottelemaan. Minkäsniminen tämä projekti on ja olisiko mahdollista saada linkkiä sinne?--2001:14BB:71:95C4:E039:F1C4:99AF:5CCF 13. marraskuuta 2018 kello 17.18 (EET)

Ei oikeastaan (ole mahdollista saada linkkiä, jonka kautta voisit seurata lautakunnan työskentelyä). Lautakunnan työskentely ei ole julkista. --Jmk (keskustelu) 13. marraskuuta 2018 kello 17.32 (EET)

Uudet salasanavaatimukset 2019

Myös sellaisten välityslautakunnan jäsenten, jotka eivät ole ylläpitäjiä, pitää minun mielestäni noudattaa kohta voimaan tulevia vaatimuksia salasanan pituudesta. Koska VLK:n jäsenten luottamus on samankaltainen kuin ylläpitäjillä (Välkyt näkevät poistetut ja piilotetut muokkaukset; Säätiö ollut perinteisesti sitä mieltä, että jos tunnus kykenee näkemään deletoituja asioita, valintamenettelyn tulee olla sama kuin ylläpitäjillä), niin heidänkin on syytä huolehtia siitä, että salasana täyttää privilegioitujen käyttäjien uudet vaatimukset. --Pxos (keskustelu) 7. joulukuuta 2018 kello 08.37 (EET)

Lautakunnan toimivalta piilotuskäytännön tulkinnassa

Tällä hetkellä on "säädöstasolla" voimassa, että välityskäytännön mukaisesti "[v]älityslautakunta arvioi yleensä [--] ilman aiempia kiistan selvittämiseksi tehtyjä muodollisia toimenpiteitä: • ylläpitäjien välillä poikkeuksellisen suuria erimielisyyksiä aiheuttavat kiistat", ja teknisessä mielessä on voimassa, että jokainen lautakunnan jäsen voi nähdä piilotetut muokkaukset eli RevDel-tekniikalla poistetut versiot. Haluaisin kysyä kolmea asiaa: 1) katsooko välityslautakunta, että sillä olisi toimivaltaa ratkaista aineiston piilottamisen asianmukaisuus, jos kaksi ylläpitäjää ovat asiasta eri mieltä ja jos muut ylläpitäjät eivät ota asiaan mitään kantaa? 2) onko tällainen erimielisyys välityskäytännön sanamuodon tarkoittama "poikkeuksellisen suuri erimielisyys"? 3) jos lautakunta katsoo, että sillä on toimivaltaa asiassa, pitääkö asiasta tehdä muotosääntöjen mukainen välityspyyntö vai voiko lautakunta ratkaista kysymyksen kevyemmällä menettelytavalla? Asia sai alkunsa tästä yksittäisestä tapauksesta, mutta kysymykseni on toki yleinen. Lisäksi kysyn vielä sitä, onko lautakunta sitä mieltä, että tämänkaltaiset kysymykset pitäisi ratkaista käytäntökeskustelussa pyytämällä Wikipedian muokkajayhteisön konsensusta välityskäytännön muuttamiseksi tai tulkitsemiseksi, koska lautakunta ei voi ottaa kantaa omaan toimivaltaansa tässä laajuudessa. --Pxos (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 13.23 (EET)

Laskin, että tuossa on neljä kysymystä. Jos lautakunta vastaisi neljänteen kysymykseen myöntävästi, joku käyttäjä voisi viedä kysymyksen käytäntökeskusteluun. -Edellä oleva vastaus on esitetty VLK:n jäsenen ominaisuudessa.--Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2019 kello 11.43 (EEST)

Toisaalta joku käyttäjä voisi kaiketi viedä kysymyksen käytäntökeskusteluun ilman vlk:n vastaustakin. -Edellä oleva kommentti on esitetty tavallisen käyttäjän ominaisuudessa.--Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2019 kello 11.45 (EEST)

Välityslautakuntajäsenen käyttövaltuudet

Välityslautakunta on omasta aloitteestaan keskustellut välityskäytännön kohdasta "Lautakunnan jäsenille annetaan toiminnot, joiden avulla he voivat katsella poistettuja muokkauksia". Lautakunta tulkitsee tämän tarkoittavan, että jäsenelle annettua teknistä käyttöoikeutta saa käyttää nimenomaan käytännön mukaiseen tarkoitukseen eli poistettujen muokkauksien katseluun. Sitä ei saa käyttää poistettujen muokkausten tai sivujen palauttamiseen näkyville. Lautakunta täsmentää sisäistä ohjeistustaan. Välityslautakunnan puolesta --Jmk (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 13.32 (EEST)

Lautakunta käsitteli myös yksittäistapausta eli Htm:n tekemää tiedoston palauttamista näkyville [3]. Lautakunta katsoi tapauksen tahattomaksi lipsahdukseksi, joka ei edellytä enempiä toimenpiteitä. Asian käsittelyyn osallistui 8 jäsentä ja päätös oli yksimielinen. Htm ei osallistunut käsittelyyn. Välityslautakunnan puolesta --Jmk (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 13.41 (EEST)

Kiitän välityslautakuntaa yllä mainitun yksittäistapauksen ripeästä käsittelystä ja tyydyn välityslautakunnan päätökseen.--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 13.48 (EEST)

Featuring Finnish ArbCom insights on Diff

Hello,

Apologies for writing in English rather than Finnish. I am reaching out to you today with an idea about something not done before in a widespread way. Within the past year the Committee Support team was formed and during the committee appointment round this year, we published a series of blog posts on Diff describing what the various committees do (among others, Affiliations Committee and Case Review Committee). We would like to do the same for Arbitration Committees in each language project.

Here are some questions that we would like to use to guide these blog posts:

• What are ArbCom responsibilities in your local community?
• What was the process for developing an ArbCom and why did the community say they needed an ArbCom?
• What are the challenges for ArbComs or a sitting ArbCom member?
• What do you want to share about your experience as an Arbcom?
• How has an ArbCom shaped your community?
• How do you feel you will connect with the UCoC in your community?

If your committee would be interested to participate in publishing a Diff blog post, please reach out. We would like to support this effort and begin publishing the blogs in January 2024. Based on your availability, we will then plan a meeting or start an asynchronous conversation as a follow-up to coordinate the process.

Best, RamzyM (WMF) (keskustelu) 11. joulukuuta 2023 kello 15.39 (EET)