Keskustelu Wikipediasta:Poistokäytäntö/Arkisto 2

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Uusi tutkimus

Mielestäni on aivan älytön ohje, että mikäli epäilee artikkelin olevan uutta tutkimusta, pitäisi siitä tehdä poistoehdotus. Joko on tai ei uutta tutkimusta, siihen ei wikipedistilauma pysty äänestämällä vaikuttamaan. Tämä kohta vaatii korjausta ja pikaisesti! --SM 13. lokakuuta 2006 kello 15.10 (UTC)

Olen eri mieltä. Kun poistoperusteena on ollut uusi tutkimus, niin äänestyksen aikana asia on monesti selkiytynyt suuntaan tai toiseen. Jos artikkelin merkitsisi uuden tutkimuksen perusteella roskaksi, silloin asiasta päättäminen jäisi kahden henkilön vastuulle. Roskaksi merkitsijän ja ylläpitäjän, joka sitten poistaisi artikkelin tai jättäisi poistamatta. Kollektiivinen äly on tässä tilanteessa parempi. Katso esimerkit Wikipedia:Poistettavat sivut/Hyperpersoonallisuus ja Wikipedia:Poistettavat sivut/Jaettu johtaminen.--Teveten 13. lokakuuta 2006 kello 16.47 (UTC)

Tavallisesti asioista äänestelevä wikipedistijoukko koostuu asiaan perehtymättömästä porukasta, jonka "tieto" perustuu yleensä hätäiseen googletukseen tai muiden wikipedistien kommentteihin. Tästä voi seurata hyvinkin suuria vääristymiä asiasta saatavan informaation suhteen, ja voi tulla tuollaisia vahingollisia äänestystuloksia. Parempi vaihtoehto olisi merkitä artikkeli varoituskyltillä ja keskustella asiasta. Mikäli artikkelin tiedoille esitetään jokin lähde, se ei silloin ole uutta tutkimusta, ja mikäli taas sellaista ei kyetä esittämään, voitaisiin artikkeli toistaiseksi poistaa, mutta antaa mahdollisuus ilman mahdottomia äänestyksiä luoda se uudelleen mikäli lähteet ovat kunnossa. --SM 13. lokakuuta 2006 kello 18.20 (UTC)

Katso Wikipedia:Poistettavat sivut/Ihmistyyppi. Artikkelin suhteen oli vuoden ajan pyydetty lähteitä, mutta niitä ei ilmaantunut. Nyt muutamassa päivässä poistoäänestyksen aloittamisen jälkeen lähteet ovat löytyneet. Olen lukuisia kertoja havainnut, että poistoäänestyksen tuoma laajempi huomio selkiyttää asian suuntaan tai toiseen.--Teveten 14. lokakuuta 2006 kello 04.56 (UTC)

Ovat löytyneet, mutta artikkeli siitä huolimatta poistetaan, koska ihmiset ovat jo äänenstä antaneet eivätkä niitä näy muuttavan. Pidätkö oikeasti tällaista systeemiä hyvänä? --SM 14. lokakuuta 2006 kello 10.21 (UTC)

Jos uudesta tutkimuksesta ei keskustelemalla päästä ymmärrykseen vaikka 6 kuukaudessa, niin sitten se poistoäänestys voisi olla paikallaan. Kuten Wikipedian perusohjeissa sanotaan: pääasiallinen keino löytää konsensus on keskustelu, ei äänestäminen. Suora poistoäänestys uuden tutkimuksen epäilyn perusteella on erittäin hätäinen toimenpide, ja vastustan sitä ehdottomasti. --JTS 14. lokakuuta 2006 kello 15.03 (UTC)

Artikkeli näyttää nyt jäävän ja poistoäänestyksen ansiosta parantunut huomattavasti ja lähteet löytyneet oltuaan ensin vuoden lähteettömänä. Nykykäytäntö ei ole täydellinen, mutta se on parempi kuin esitetyt vaihtoehdot. --Teveten 16. lokakuuta 2006 kello 07.07 (UTC)

Lähteettöminä poistuvien artikkelien palautukseen ei pitäisi vaatia palautusäänestystä, vaan yksinkertaisesti ne kaivatut lähteet. Poisto- ja palaustusäänestyskäytäntöön pitäisi tehdä poikkeus tällaisissa tapauksissa. Tuohirulla 16. lokakuuta 2006 kello 07.20 (UTC)

Tuo voisi olla OK, eli jos poistoperuste on ollut "uutta tutkimusta" niin palauttaa saisi ilman äänestystä jos laittaisi lähteet.--Teveten 16. lokakuuta 2006 kello 07.39 (UTC)

Kuinka käyttäjä tietää että tarkalleen mille ei ollut lähteitä, kun artikkeli on poistettu (ja nähtävästi vain moderaattorit näkevät artikkelin, jos hekään ilman palautusta)? --JTS 19. lokakuuta 2006 kello 20.12 (UTC)

Uutena tutkimuksena poistettavat voisi tallentaa omaan kategoriaansa, niin tietäisi, että ne on poistettu sillä perusteella.--Teveten 20. lokakuuta 2006 kello 04.52 (UTC)

Olen samaa mieltä. Voitaisiin tehdä vaikka niin, että jos kuukauteen ei tule lähteitä, artikkelin saa poistaa roskana. --Jannex 13. lokakuuta 2006 kello 17.13 (UTC)

Tuokin olisi hyvä ratkaisu. Tuohirulla 16. lokakuuta 2006 kello 07.32 (UTC)

Wikipediassa on niin paljon lähteettömiä artikkeleita, että tuo ei oikein toimi. Helposti puolet artikkeleista lähtisi kk:n kuluttua. Edit: käytin "satunnainen artikkeli"-toimintoa, 15:stä artikkelista 5:ssä ei ollut lähteitä eikä "aiheesta muualla" osiota siten, että se olisi palvellut lähteenä.--Teveten 16. lokakuuta 2006 kello 07.39 (UTC)

Ei kai tässä puhuta lähteiden puuttumisesta vaan siitä, että artikkelin epäillään olevan uutta tutkimusta ja tämän väitteen kumoamiseksi vaaditaan lähteitä. En usko, että sellaisia artikkeleita löytyy kovinkaan montaa. Tuon ihmistyypin kohdalla äänestys tosiaan aktivoi yhteisön ja artikkeli kirjoitettiin uudelleen (tosin siinä on edelleen ongelmia). Alkuperäinen artikkeli oli roskaa (siis uutta tutkimusta) ja se olisi sellaisena pitänyt poistaa. Jos ihmistyyppi olisi poistettu, yhteisö olisi parannellut samalla energialla muita artikkeleita ja joku olisi aikanaan voinut kirjoittaa myöhemmin aiheesta ihmistyyppi järkevää tekstiä. Eli mielestäni on huono idea käyttää poistoäänestystä huomionkerääjänä, koska usein on helpompi tehdä uusi kuin korjata onneton tekele. Jos kuukauden tai parin jälkeen ei poistouhan alla ollutta uutta tutkimusta ei korjata, voisi sen mielestäni poistaa. --jkv 16. lokakuuta 2006 kello 16.08 (UTC)

Tuli allekirjoittaneella tosiaan ajatuskatkos, eli rupesin puhumaan lähteettömyydestä, kun piti puhua uudesta tutkimuksesta. En pidä mahdottomana ajatuksena sitä, että uutta tutkimusta-mallineella merkityt artikkelit automaattisesti poistettaisiin kk:n kuluttua, jos lähteitä ei löydy ja ne saisi sitten kirjoittaa uudelleen ilman palautusäänestystä jos lähteet löytyvät. Tämä asia täytyy kuitenkin keskustella suuremmalla joukolla, laitan kahvihuoneeseen tiedon tästä keskustelusta, jotta saa suuremman huomion.--Teveten 16. lokakuuta 2006 kello 17.34 (UTC)

Mutta nyt on niin että poistoperuste ei ole kaikkien kantaaottaneiden mielestä sama. Poistoperusteeksi jää vain äänimäärä mitä wikipediaan itseensä tulee. Poistoperusteeksi ei merkitä esim. "Uutta tutkimusta" tai "Merkittävyyskynnys" tms. --Höyhens 19. lokakuuta 2006 kello 10.52 (UTC)

Poistoäänestyksen aloittaja kait kuitenkin toivottavasti tietää, minkä takia esittää poistoa.--Teveten 19. lokakuuta 2006 kello 12.07 (UTC)

"Keskustele ensin"

Käyttäjä:Zxc on revertoinut poistoehdotuksen http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Enn%C3%A4tystehdas&action=history perustelulla "rv, ei mitään syytä poistaa, keskustele ensin". Minä olin kuvitellut, että poistoehdotuksen tekemisen yhtenä tarkoituksena on nimenomaan luoda mahdollisuus asiasta keskusteluun keskitetysti yhdessä paikassa. "Ei mitään syytä poistaa, keskustele ensin" on sikäli erinomainen revertointiperuste, että sen perusteella voidaan revertata lähestulkoon kaikki poistoäänestykset. Sooloileeko Käyttäjä:Zxc tässä, vai onko yleinen käytäntö se, että poistolle on saatava hyväksyntä keskustelussa ennen kuin poistoehdotusta voi edes tehdä? --130.232.131.31 11. joulukuuta 2006 kello 00.13 (UTC)

Poistoäänestys ko. artikkelista on minunkin mielestäni selkeästi tarpeeton. Puhumattomana (?) käytäntönä on ollut että kaikki maamme suurimissa televisiokanavissa esitetyt ohjelmat ovat tarpeeksi merkittäviä Wikipediaan. Eli ole hyvä, ja keskustele ensin, niin säästät kaikkien aikaa ja vaivaa. Turhaa on tehdä poistoäänestyksiä joissa varmastikin vain murto-osa kannattaa poistoa. Eikä tämä tarkoita että kaikki poistoäänestykset voidaan revertoida, vain ne jotka ovat selkeästi suuntaviivojen vastaisia. --JTS 11. joulukuuta 2006 kello 10.09 (UTC)

Mitään tuollaista "käytäntöä" ei ole olemassakaan (vrt MTV3 Chat, jonka poistoa enemmistö kannattaa). Ja jos muistatte, että Wikipedia toimii konsensusperiaatteella, niin tiedätte, että alle 70 %:n poistokannatus ei ole konsensus säilyttää. Siinä vaiheessa kun säilyttämistä kannattaa yli 70 %, voidaan puhua konsensuksesta. --—MikkoM (♫) 11. joulukuuta 2006 kello 10.39 (UTC)

Ja mitä tuo tarkoittaa käytännössä? Jos yli 30% (ja alle 70%) kannattaa poistoa, on oikeutettua hinkuttaa samaa poistoäänestystä peräkkäin kunnes se menee läpi, koska mitään konsensusta ei ole? --JTS 11. joulukuuta 2006 kello 14.14 (UTC)

Se tarkoittaa sitä, että jos 30-70% kannattaa poistoa, siitä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, mitä yhteisö haluaa. Vai ajattelitko että 69% poistokannatuksella saadaan luotua "käytäntöjä" asioiden säilyttämiselle? --—MikkoM (♫) 11. joulukuuta 2006 kello 14.17 (UTC)

Poistoäänestyshän juuri on paikka artikkelin säilyttämisestä tai poistosta keskustelemiseen. -tKahkonen 11. joulukuuta 2006 kello 12.23 (UTC)

Paitsi että poistoäänestyksien keskusteluosioissa ei niinkään keskustella objektiivisesti artikkelin poistosta, vaan kaikki pyrkivät vain lobbaamaan omia näkemyksiään (käytännössä siis saattamaan vastakkaiset näkökannat ja argumentit mahdollisimman huonoon valoon). Sen sijaan ennen poistoäänestystä käydystä keskustelussa "Artikkeli poistoäänestykseen?", myös poistointoiset olisivat teoriassa voineet realistisesti myöntää että tätä artikkelia ei ole välttämättä mielekästä pistää poistoäänestykseen, koska artikkeli erittäin todennäköisesti säilytetään, ja poistoäänesty on sikäli vain kaikkien ajanhukkaa. --JTS 11. joulukuuta 2006 kello 14.14 (UTC)

Ja poistoäänestysten hankaloittaminenhan ajaa erinomaisesti inklusionisti-intoisten etuja. --—MikkoM (♫) 11. joulukuuta 2006 kello 14.17 (UTC)

Tai vaihtoehtoisesti i-innot saadaan tajuamaan, että säilytys ei ole kannattavaa. -tKahkonen 11. joulukuuta 2006 kello 14.27 (UTC)

Äänestäminen on pahasta. Sitä pitäisi välttää varsinkin kun suuntaviivoja on jo niin paljon. Turhaa työtä taas, aika pois artikkeleiden muokkaamiselta. Uskon että "deletionistitkin" tietävät jo etukäteen lopputuloksen, no saapahan tästä suuntaviivoja lisää, ei tarvi tulevaisuudessa äänestää tv-ohjelmista. --Zxc 11. joulukuuta 2006 kello 14.23 (UTC)

Miten niin ei tarvitse? Ainakin MTV3 Chatin näyttää haluavan poistaa yli puolet, joten suuntaviivat ovat edelleen epäselviä. --—MikkoM (♫) 11. joulukuuta 2006 kello 14.35 (UTC)

Älä nyt ihan oikeasti viitsi. Ei se ole kuin täyteohjelma testikuvan tilalla. Se on korkeintaan suuntaviivausta lähinnä keskusteluohjelmille. --Zxc 11. joulukuuta 2006 kello 14.39 (UTC)

Suurin osa ohjelmista on vain täyteohjelmaa mainosten välissä. Kun sitä MTV3 Chattiakin kuitenkin tuhannet tai kymmenet tuhannet seuraavat päivittäin (öittäin), niin kyllä se ainakin monille merkitsee enemmän kuin testikuva. Minulla ei tosin ole käsitystä siitä, miten paljon säännöllisiä katsojia kolmosen testikuvalla oli silloin kun sitä vielä lähetettiin. --130.232.131.31 11. joulukuuta 2006 kello 18.49 (UTC)

Muistahan anonyymi IP hankkia käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään ensi kerran, niin ehdotuksiasi voidaan ottaa vähän vakavemmin. Täällä on liikkunut kaikenlaista hörhöä jotka vandalisoivat pistämällä ilman perusteita artikkeleita poistoäänestykseen, tiedä vaikka olisit käyttäjä maailman neroin tyyppi. --Zxc 11. joulukuuta 2006 kello 16.49 (UTC)

Kenellä täällä on niin paljon arvovaltaa, että allekirjoitus merkitsisi enemmän kuin asia? Arvovaltaansa ei pidä asettaa kyseenalaiseksi, kun kerran ei ole mitään arvovaltaa :-). 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 14.39 (UTC)

Tässä tulikin hyvin esille syy siihen, miksi en aio hankkia käyttäjätunnusta. Jaottelette ihmiset kahteen kategoriaan: rekisteröityneisiin käyttäjiin ja hörhöihin. Varmaankaan kaikki aktiivit eivät ajattele näin, mutta äänekäs osajoukko teistä. En halua olla mukana tukemassa tätä rekisteröitymättömien vähättelyä. Poistojen tarpeellisuutta ja merkittävyyksiä mietittäessä ollaan aivan hakoteillä, jos todella poistoehdotuksen tekijän henkilöllisyys tai muokkausten määrä ratkaisee onko esimerkiksi Ennätystehdas merkittävä vai ei. Nytkin huomannet, että vaikka poistoehdotus on rekisteröitymättömän hörhön tekemä ja tarpeeton, se on silti saanut lähes yhtä paljon kannatusta kuin vastustustakin. --130.232.131.31 11. joulukuuta 2006 kello 19.22 (UTC)

Luokittelu tarjoaa mahdollisuuden syrjintään. Verkostomainen avoimen lähteen tietosanakirjan kehittäjäyhteisö ei osaa elää verkostona, vaan alkaa väkisin muodostamaan vertikaalia hierarkiaa, missä toiset ovat tasa-arvoisempai kuin toiset. Mieleen tulee Eläinten vallankumous. Kannattaisi olla halveksimatta uusia ja tulevia vain siksi, että heillä ei ole rekisteröityä tunnusta. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 14.43 (UTC)

Käyttäjätunnuksesta kieltäytyminen on mielestäni outoa. Suurin osa häiriköinnistä tulee IP -osoitteista, joten IP -osoitteita pidetään tästä syystä alkujaankin vähintään tarkkailunarvoisina. Koska numerosarjoja on vieläpä hankala muistaa, ei "hyvät" osoitteet jää kovin hyvin mieleen. Lisäksi käyttäjätunnus paljastaa käyttäjästä vähemmän kuin IP-numero ja estää huomattavasti tehokkaammin jonkun muun esiintymästä "nimissäsi". Wikipediassa jokainen on kuitenkin määritelty ensisijaisesti muokkaushistoriansa mukaisesti. --Harriv 11. joulukuuta 2006 kello 21.49 (UTC)

Harhaanjohtavia väitteitä käyttäjätunnuksesta

Lisäksi käyttäjätunnus paljastaa käyttäjästä vähemmän kuin IP-numero ja estää huomattavasti tehokkaammin jonkun muun esiintymästä "nimissäsi". Wikipediassa jokainen on kuitenkin määritelty ensisijaisesti muokkaushistoriansa mukaisesti. --Harriv 11. joulukuuta 2006 kello 21.49 (UTC)

Tämä ei pidä paikkaansa enää sen jälkeen kun JNiemenmaa aloitti IP-exhibitionismin. Juuri siksi, että käyttäjätunnus niputtaa kaikki dynaamiset IP:t, loukkaa se yksityisyyttä enemmän´ kuin pelkkä IP. Juuri siksihän Wikipedia-periaatteiden vastaisesti aletaan vaatia käytäntönä, että pitäisi, vaikka ei pidä, hankkia tunnus. Pyytää toki saa, mutta ei vaatia. Se, että suuri osa häiriöistä tulee bannaamattomilta ja tunnuksettomilta on tietenkin samankaltainen toteamus kuin se, että suurin osa raiskaajista on uhreilleen tuttuja => pitää siis hakeutua kauas kotoa ja tuntemattomille kujille tai se, että syntyvyys aiheutuu haikaroista tai lämmin sää jäätelönsyönnistä. Uskoisin, että koska tunnuksettomia käyttäjiä on moninkertainen määrä verrattuna käyttäjätunnuksellisiin, voi häiriöprosentti olla jopa pienempi tunnuksettomilla, jotka eivät kinaa, vaan väistyvät pois heti kun joku ryhtyy voimallisesti silpomaan heidän tuotoksiaan. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 17.13 (UTC)

Ääntenlaskenta

Tuolla Ajankohtaista-sivulla lukee ihän selvästi suomeksi: "Mielipidetiedustelu ylläpitäjyyden poistosta (Ylläpitäjyys mahdollista poistaa äänestyksellä, jossa 60 % äänestäneistä täytyy kannattaa poistoa)", näin siis 60% äänestäneistä tulee kannattaa poistoa. Kun nyt Joonaksen kohdalla tuli vastaan-ääniä, puolesta-ääniä sekä tyhjää äänestäneitä, niin tämän sanonnan mukaan kyse ei voi olla muusta kuin kaikista äänestäneistä ja silloin prosenttiluvut on laskettava erikseen kaikille kolmelle ryhmälle ja poistamiseen vaaditaan edelleenkin 60% kannatus, joka tietenkin vaikeutuu jos tulee mukaan paljon tyhjää äänestäneitä. Jos muualla on erilaisia ohjeita, niin ne pitää muuttaa ko. muotoon, sillä tässä muodossa tuo poistoäänestyspäätös on kirjoitettu. --Alexius Manfelt 16. joulukuuta 2006 kello 16.45 (UTC)

Eihän tyhjää-ääniä lasketa mitenkään mukaan. Oikeissakin äänestyksissä ne (useimmiten) hylätään, ks protestiääni. --Zxc 16. joulukuuta 2006 kello 16.49 (UTC)

Olen vanha ja vammainen, mutta hidastuneella lukutaidollanikin osaan tavata, että tuolla kerrotaan termi äänestäneistä. Kyllä jaa, ei ja tyhjää ovat ääniä, kuten ihan eduskunnankin äänestykissä. Miksi siellä sitten lukee niin, jos ei kyse ole kaikista äänestäneistä? Minusta pitää olla oikeus äänestää tyjää, se on vakaan harkinnan tulos, joka vaatii paljon enemmän kuin jaa tai ei äänestäminen. --Alexius Manfelt 16. joulukuuta 2006 kello 17.00 (UTC)

Tai vähemmän :-) Minustakin tyhjää pitää saada äänestää, sekin on kannanotto. Mutta ei sitä voi laskea mukaan, koska muuten se on sama kuin "jaa" tai "ei". Jos "tyhjää" lasketaan mukaan, sellaisessa tapauksessa jossa "jaa"-ääniä tarvitaan 70%, tarkoittavat "ei" ja "tyhjää" samaa - eikä sitä varmasti tyhjää äänestänyt halua. Jos taas on sellainen äänestys, jossa "tyhjää" ei tarkoita samaa kuin jokin muu äänestysvaihtoehto, voitaisiin tyhjäkin laskea mukaan. -tKahkonen 16. joulukuuta 2006 kello 17.30 (UTC)

Vaaleissa tyhjää ääntä ei mitätöidä (vaalilaki 85§). Ne lasketaan omaksi ryhmäkseen. Myös kunnallisissa kansanäänestyksissä äänestäjälle varataan erikseen mahdollisuus ilmoittaa, ettei kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista, eli äänestää tyhjää. --thule 16. joulukuuta 2006 kello 21.17 (UTC)

Ei niin, mutta vaaleissa järjestelmä toimii eri tavoin, sillä tyhjien mitätöiminen/mitätöimättä jättäminen ei vaikuta siihen, kuka tulee valituksi. Sillä ei siis ole vaikutusta vaalien tulokseen. Wikipedian äänestyksissä sen sijaan on, ja siksi käytäntöjä ei voi ilman muuta rinnastaa. Miten päin sitten asiassa päätetäänkään, siitä on tiedotettava näkyvästi, niin että ihmiset tietävät, mitä heidän äänensä vaikuttavat. --Marimba 16. joulukuuta 2006 kello 21.28 (UTC)

Sattumanvaraisen ja mielivaltaisen menettelytavan jatkamiseksi kieltäydytään laatimasta kunnollisia sääntöjä ja väitetään, että äänioikeus voidaan mitätöidä vähäise muokkauksen vuoksi, vaikka tästäkään ei ole päätöstä. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 17.14 (UTC)

Käytäntö on todella eri kuin mitä AM sanoo. Tyhjä ääni ei ole hylätty. Se on kuitenkin rinnastettu wikipediassa hylättyyn, kun tuollaista 60 prosenttia lasketaan. Sanamuodon mukaan kyllä tyhjät pitäisi laskea kokonaismäärään. Ehdotan, että sanamuotoa muutetaan. --Höyhens 15. huhtikuuta 2008 kello 21.05 (UTC)

Määrittelemätön äänioikeus

Poistoäänestysmalline ei määrittele sitä, kenellä on äänioikeus. Tulkinta äänioikeudesta tapahtuu vasta sen antamisen jälkeen ja voi olla mielivaltainen.

Poistoehdotukset perustuvat poistokäytäntöön. Sivu poistetaan, jos yhteisö katsoo, että sen aihe ei sovi Wikipediaan itsenäisenä artikkelina. Vain vakituiset, rekisteröityneet käyttäjät saavat äänestää. Aivan uusien tai rekisteröitymättömien käyttäjien äänet hylätään. 81.175.157.82 15. tammikuuta 2007 kello 16.56 (UTC)

Ulrikan menetelmät, osa 3

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Lappeenrannan_kaupunginvaltuusto  –Kommentin jätti 143.51.236.117 (keskustelu) 18. tammikuuta 2007

Päättyneet äänestykset

Voisiko Wikipedia:Poistettavat sivut -sivulla olla esillä myös juuri päättyneiden (esim. viikon ajalta) äänestysten tulokset? Arkisto on nykyisessä muodossaan liian epäkäytännöllinen. --Elena 2. huhtikuuta 2007 kello 19.30 (UTC)

Poistoäänestyksestä tieto kuvan tai artikkelin päätekijälle

Kaikki eivät laita kaikkia sivujaan tai kuviaan valvontaan. Ehdotan, että asianomaisille tai todennäköisesti asianomaisille ilmoitettaisiin erikseen poistoäänestyksistä, jottei asia tulisi yllätyksenä kun yleinen mielipide on jo muodostettu poistoja kannattavien toimesta. Näin ollen saataisiin päätä tai häntää poistoihin. (esimerkiksi Keskustelu käyttäjästä:Vjab90 ). 81.175.138.138 25. huhtikuuta 2007 kello 13.22 (UTC)

Moderointiseloste keskustelusivuille

Monasti kokemattomat kirjoittajat ja kokemattomat moderaattorit aiheuttavat muokkauskilpailuja joidenkin artikkeleiden kohdalta. Ennakkotapauksiin ja äänestämiseen perustuva järjestelmä pitäisi jäsentää johdonmukaisemmaksi, jolloin asiaa voitaisiin käsitellä muutoinkin kuin mekaanisesti vetoamalla osittain virheellisin perustein tulevaisuudessa menneisyyteen.

Olisi hyvä, jos laadittaisiin luettelo tyypillisimmistä moderointivirheistä ja toimenpiteet taulukoitaisiin artikkeleiden kohdalle.

Toimenpide	kontekstin hävittäminen	tarkistamaton ennakkotapaus	tiedustelematon moderointi	sisällön tyhjentäminen	aika	muuta
Mode A	kyllä				16:05
Mode B		kyllä			02:25+	väärä mallinne
Mode C			kyllä	kyllä	00:19+

Kommentin jätti 81.175.158.114 (keskustelu – muokkaukset).

Käyttäjä, käyttätunnus ja roskaksi merkitseminen

Pitipäs aivan alkaa avautumaan asiasta näin ilman nimimerkin tuomaa tunnistettavuutta. Olen tehnyt mielenkiintoisen havainnon kun olen useammalla nimimerkillä kirjoitellut/aloittanut artikkeleita. Mikäli nimimerkki vähänkään viittaa epämielyttävään tai tarkoittaa "vaaraa" eri muodoissa on artikkelin roskaksi merkitseminen 90% varmaa vaikka kysessä olisi pitkähkö ja lähteet kunnolla esillä. Jonkin ajan kuluttua sama artikkeli hivenen muutettuna(typot yms. korjailut) mielyttävällä sekä hauskalla nimimerkillä, niin kasvain se ei ole enää roskaa ja kaikki artikkelit oli ne sitten lyhyitä tai pitkiä menevät 95% läpi ylläpidon ym. seuloista. Tämä on todettu usaeammalla nimimerkillä pitemmällä aikavälillä ettei artikkelilla juuri ole väliä kunhan nimimerkki on sopiva. Miksi näin? Olisi ehkä syytä keskittyä itse artikkeliin eikä vain katsoa sitä nimimerkkiä kuten osa valitettavasti tekee.

Kyseessä on mieletön vandaalijahti ja toisaalta se, että arvovaltaa saa lukuisilla merkityksettömillä muokkauksilla, koska artikkelin toimittamisen sijaan, voi artikkelia runtelemalla saada lisää muokkauksia laskuriinsa. Wikipedian ylläpidon arvostuskriteerit ovat hieman vääristyneet, mikä johtuu siitä, etteivät puoliaktiiviset käyttäjät pane riittävästi vastaan aktiivikäyttäjien piirissä muodostuville tendensseille. 62.165.141.81 12. heinäkuuta 2007 kello 12.36 (UTC)

Myös ongelmana on artikkelin merkittävyys. Joskus tuntuu että pienistä mielenkiintoisista asioista ei voi kirjoittaa sillä se on välittömästi roskaa yllämainisemallani kaavalla, mutta mukaan tulee lisäksi myös kehä-3 sisäpuolella tai muista "isoista" kaupungeista mukana olevat henkilöt jotka eivät valitettavasti ole nähneet vielä maailmaa niin paljon että voivat sanoa mikä missäkin maakunnassa (paitsi tietysti omasta maakunnasta) on oleellista ja merkittävää. Maailmaa näkemisellä tarkoitan sitä että tulisi tietää jotain siittä asiasta mitä on merkitsemässä roskaksi, jollei tiedä on mielestäni syytä antaa olla artikkeli muiden sivujen joukossa. Näin siis jos artikkeli on kirjoitettu hyvin ja asian mukaisesti.

Tämä johtuu Suomen väestöjakaumasta. Pääkaupunkilaisin moderaattori lienee Ulrika, jonka mielestä Euroopan mittakaavassa merkityksetön pääkaupunkiseutumme on lähes ainoa merkittävä. 62.165.141.81 12. heinäkuuta 2007 kello 12.36 (UTC)

Myös pitää näin herättää keskustelua sekä muistuttaa ettei artikkeleita voi merkitä roskaksi myöskään sen vuoksi ettei se itseä kiinnosta millään tapaa, sillä sillä voi olla merkitystä toiselle henkilölle kirjoittajan lisäksi jolloin artikkeli on jo ollut kirjoittamisen arvoinen ja merkittävä. Näin olisi mielestäni myös ajateltava jotta Wikipedia tarjoaisi todellisuudessa kaikille jotain tietoa jollei muuten niin yhdistämällä sopiviin artikkeleihin mikäli tuntuu että sivut meinaavat loppua kesken Wikipediasta. Kunnioittaen keskustelua odottaen  --81.197.132.154 21. toukokuuta 2007 kello 11.23 (UTC)

Kyse on siitä, että iltapäivälehdet, SanomaWSOY ja Alma Media rummuttavat Turku-Tampere-Helsinki-ajattelua, jolloin tuottava Suomi puunkannolta paperitehtaisiin ja Oulun seutuun jää kansainvälisen kansallisen sekä kansantaloudellisen merkityksensä ulkopuolelle. 62.165.141.81 12. heinäkuuta 2007 kello 12.36 (UTC)

Tyhjät äänet

Pitäisikö tästä väsätä muutama rivi käytäntöön? En löytänyt muuta turinointia kuin tämän sivun muutamat kommentit. Miten näitä on tähän asti tulkittu laskettaessa ääniä? Uskon ja toivon, että jätetty huomiotta. --NeofelisNebulosa (моє обговорення) 8. elokuuta 2007 kello 20.45 (UTC)

Wikipedia:Äänestys#Äänten_laskeminen: "Tyhjiä ja hylättyjä ääniä ei huomioida ääntenlaskussa". --Anr 8. elokuuta 2007 kello 22.24 (UTC)

OK, olihan se siellä sittenkin. Lisään sen myös poistokäytäntöön. --NeofelisNebulosa (моє обговорення) 8. elokuuta 2007 kello 22.33 (UTC)

Palautus wikisanakirjamallineeksi tai uudelleenohjaukseksi

Ehdottaisin, että muokkaisimme poistokäytäntöä siten, että sallisimme poistettujen artikkelien palauttamisen ilman äänestystä, mikäli uuden artikkelin ainoana sisältönä on {{wi}}-mallineella toteutettu linkki Wikisanakirjaan tai uudelleenohjaus toiseen artikkeliin. Käsittääkseni näin on toimittu jo nyt, mutta tämä olisi hyvä lausua ääneen. Esimerkiksi, mikäli artikkelin Matkalaukkulapsi poistoäänestys olisi edennyt loppuun, olisi ollut käytännön vastaista korvata artikkelia linkillä wikisanakirjaan. --M. Porcius Cato 3. tammikuuta 2008 kello 16.16 (UTC)

Kannatan, kyseessähän on de facto -käytäntö, joten se voidaan kirjata ylös ilman suurempia byrokratian kiemuroita. --Jannex 3. tammikuuta 2008 kello 16.19 (UTC)

Ohjausta tai linkkiä wikisanakirjaan ei kumpaakaan käsittääkseni pidetä artikkelina sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä artikkelin kriteerihän ei täyty kummassakaan. Kuitenkin se on hyvä kirjata ylös. --213.216.199.6 3. tammikuuta 2008 kello 16.20 (UTC)

Kirjataan ylös. -tKahkonen 3. tammikuuta 2008 kello 16.37 (UTC)

Selvästi perusteettomien ja asiattomien äänien hylkääminen?

Pitäisikö keskustella selvästi perusteettomien ja asiattomien äänien hylkäämisestä äänestyksissä, oli ääni jätetty kummalle puolelle tahansa? Wikipedianhan on tarkoitus noudattaa NPOV-periaatetta, ja poistoäänestyksissä artikkelien merkittävyyttä pitäisi myöskin tarkastella NPOV-näkökulmasta, vailla ideologisten ääritulkintojen vaikutusta. Totta kai keskusteluissa saavat omat kannat ja näkökulmat nousta itse artikkeleita vapaammin esille, mutta mielestäni NPOV-linja ei voi täysipainoisesti toteutua, jos artikkeleita voidaan säilyttää tai poistaa sellaisten äänien voimin, jotka selkeästi rikkovat NPOV-linjaa tai ovat pahimmillaan jopa herjaavia, täysin vailla lähteitä ja tukea.

Esimerkkinä Juho Eemil Kallion poistoäänestys. Kallio oli siis jääkäriliikkeen edustaja. Kallion artikkelin poistoa kannatettiin seuraavanlaisella perustelulla:

Lahtarina oleminen ei tee kenestäkään merkittävää henkilöä. --Miihkali 1. maaliskuuta 2008 kello 14.41 (UTC)

Jääkärinä Saksassa oleminen tai sotatoimiin osallistuminen sotilastehtävissä eivät itsearvoisesti tee kenestäkään "lahtaria". Termi on herjaava, ideologisesti äärimmäisen värittynyt perustelu, jolla ei ole kaiken lisäksi mitään lähteitä ("lahtaaminen" viittaa teurastamiseen, ts. mahdollisiin sotarikoksiin). Jos taas solvaustermillä halutaan viitata esim. valkoisten puolella taistelleihin yleisesti, termin käyttö vastaa kutakuinkin samaa, jos vaikkapa juutalaista näyttelijää tms. äänestettäisiin pois sillä perusteella, että "jutkuna oleminen ei tee kenestäkään merkittävää henkilöä". Suurin osa tulkitsisi moisen äänen erittäin syrjiväksi ja herjaavaksi, koska perustelu ei ottaisi kantaa henkilön saavutuksiin vaan hänen asemaansa/ryhmäänsä yhteiskunnassa.

Tällä hetkellähän mikä tai kuka tahansa voidaan äänestää pois (tai säilyttää) perusteilla, jotka eivät neutraaliin tietosanakirjaan kuulu. "Merkittävyys" on muutenkin niin epämääräinen termi, ettei sitä mielestäni voi määritellä vahvan ideologisin, uskonnollisin tai aatteellisin perustein, eikä mikään artikkeli saa jäädä/poistua siksi, että tietty eturyhmä ajaa tietylle aiheelle vastakkaista asiaa ja perustelee ääniään lähteettömästi, solvaavia termejä käyttäen.

Ehdotankin, että poistoäänestyksien ääniä voitaisiin hylätä vastaavin selkein perusteluin. Tämä vähentäisi omaa elämänkatsomustaan vahvasti lobbaavia ääniä sekä myös pila/herjaääniä. Jos esimerkkini jääkärin "lahtariteoista" löytyy äänestettäessä lähteet, asia on tietysti eri - mutta ne pitäisi esittää jo ääntä annettaessa. --Jillord 1. maaliskuuta 2008 kello 17.35 (UTC)

Minusta myös mm. seuraavankaltaiset poisto-/säilytysäänet ovat asiattomia:

Paperi ei lopu. / Paperi loppuu.

Keskittyisit tietosanakirjan tekemiseen etkä sen tuhoamiseen.

Tälle on tilaa.

Kaverinikin on merkittävämpi.

Myönnän toki käyttäneeni itsekin vastaavia, mutta suoraan sanottuna minuakin on alkanut risoa se, että poistoa/säilyttämistä perustellaan perustein, josta ei käy selville miksi äänestäjän mielestä jokin artikkeli pitäisi poistaa tai säilyttää. Paperi ei lopu tai Paskapaperi loppuu on niin vanha vitsi, että suoraan sanottuna minun tekisi mieli suoralta kädeltä hylätä sellaiset äänet. Ja jos äänestyksessä perustellaan ääniä väittämällä äänestyksen aloittajaa tuhoajaksi, niin mielestäni se on asiattomien äänien osastolla (WP:HH). Itse toivon myös poistokäytäntöä, jossa perustelluilla mielipiteillä olisi suurempi vaikutus kuin nykyisellä tyhjien äänien käytännöllä. —Tve4 ^(Gblk) 1. maaliskuuta 2008 kello 17.43 (UTC)

Mainettaan puolustamassa ;): sanottakoon etten kyseisellä heitolla tarkoittanut valkoisten ("lahtareiden") olevan automaattisesti epämerkittäviä, vaan sitä että kyseinen henkilö ei jääkäriydestään huolimatta ollut merkittävä (seli seli). Mutta aattelin nyt osallistua tähän keskusteluunkiin. Samoin klassiset "Aloin juuri valmistella artikkelia aiheesta parodinen väännös poistoäänestyksen aiheesta" heitot kuulunevat tähän luokkaan. Olen itsekin kyllä kannattanut poistoa tällä perusteella, mutta vitsi on vähintäänkin kulunut. Kuitenkin, ongelmana on periaatteessa se, että ideologisin perustein voi äänestää, mutta "väärentää" itselleen jonkin ei-ideologisen perusteen. Esimerkiksi joku saatananpalvoja voisi pistää Jeesus-artikkelin poistoäänestykseen "uskontonsa" vuoksi, mutta sitten perustella sitä jollain näennäisen asiallisella perusteella, esimerkiksi "Kyseisen henkilön kotisivut eivät toimi" (okei, esimerkkini oli aika kaukaa haettu, mutta olen huono keksimään esimerkkejä). --Miihkali 1. maaliskuuta 2008 kello 18.23 (UTC)

Toistan tässä sen, mitä kirjoitin Kallion poistoäänestyksessä: Äänestyksessä käytetty kommentti ei voi olla peruste hylätä ääntä. Perustelua voi muokata, jos se sisältää jotain lainvastaisuutta, mutta silloinkaan se ei ole peruste hylätä ääntä, sillä äänestyksessä on olennaista annettu ääni eikä sen perustelu. Ääniä saa antaa vaikka ilman perusteluja, ja perustelut ovat vain vaikutusyrityksiä muihin äänestäjiin yhtä lailla kuin kommentit Keskustelu-otsikon alla. En löytänyt mistään sellaista ohjetta/määräystä, että omaa ääntään pitäisi perustella, ja sellaisen määräyksen kiertäminen olisi niin helppoa (ainahan voisi todeta vain, että on samaa mieltä kuin joku fiksusti äänensä perustellut), että sellaisessa ei olisi järkeä. Sitä paitsi kuka olisi se, joka päättäisi siitä, mitkä perustelut ovat asiallisia ja mitkä eivät? Päädyttäisiinkö äänestämään siitäkin? --Lax 1. maaliskuuta 2008 kello 22.11 (UTC)

Olen samaa mieltä kuin Lax, vaikka ymmärrän Jillordin pointin ja itseänikin ottaa välillä päähän, kun toiset kirjoittavat suurella vaivalla hyvin perusteltuja kommentteja ja sitten ne torpataan kirjoittamalla "on tälle vielä tilaa" tai "turha jätkä". Mutta on täysin mahdotonta alkaa hylätä ääniä sen perusteella että ne on huonosti perusteltu, siitä ei syntyisi mitään muuta kuin sekasotkua, kinastelua, kuppikuntia ja salaliittoteorioita. Jos kerran äänestetään, kyllä jokainen ääni pitää hyväksyä perusteluista huolimatta. Jos jollain tapaa tuota haluttaisiin kontrolloida, niin olisi sitten ehkä asiattomien kommenttien poistaminen (vaikka ääni jäisikin voimaan), niin "hauskat" heitot ehkä vähenisivät. Tai voisihan sitä nostaa muokkausrajan vaikka tuhanteen. Tosin en tiedä ovatko enemmän muokkauksia tehneet parempia perustelemaan, eivät välttämättä, koska perusteluissahan sitä aikaa vasta meneekin.Tanár 1. maaliskuuta 2008 kello 22.30 (UTC)

Äänestys on se vaihe, jossa keskustelu lakkaa ja show alkaa. Jos artikkelin merkittävyydestä haluaa keskustella tai sitä perustella, niin se olisi hyvä tehdä ennen äänestystä, jolloin ihmiset ovat vielä ehkä hieman avoimia eriäville mielipiteille. Oikeastaan äänestyskommentit voisi siirtää kokonaan keskusteluosioon, koska eipä niistä hirveästi hyötyä ole. Joka tapaukessa äänten sensurointi kommenttien perusteella ei kuulu suomenkielisen Wikepedian henkeen, koska täällä, toisin kuin esim. en-wikissä, äänet ratkaisevat. —MikkoM (♫) 2. maaliskuuta 2008 kello 13.37 (UTC)

Ehdotus äänestysten perustelemisesta paremmin

Esimerkiksi yllä olevassa keskustelussa on pidetty ongelmana sitä, että keskustelua ei käydä tarpeeksi ennen äänestyksiä. Ainakin pieni parannus tilanteeseen voisi olla se, että äänestysten aloittajat vaadittaisiin perustelemaan ehdotuksensa paremmin. Tällä hetkellä ei tässä käytännössä tai poistettavissa sivuissa puhuta mitään siitä, mitä kohtaan perustelu tulisi kirjoittaa. Tätä kirjoitettaessa käynnissä olevista poistoäänestyksistä yhdessäkään ei ole perusteltu äänestystä siten, että äänestäjä voisi aloituksen perusteella saada selkeän kuvan siitä, mistä ollaan äänestämässä. Esimerkkejä: Kukka- ja eläinpuisto Escurial: "Suurempiakin yrityksiä on täältä poistettu. Eikä tämäkään yritys kovin vakuuttavalta kuullosta tietosanakirjaan." ... Jukka Kangas (lentopalloilija): "Ei pääsarjatasolla." ... Juho Eemil Kallio: "Merkittävyys kyseenalaistettiin ja mielipiteitä monenlaisia. Itse vastustan poistoa." ... Ja näitä riittää. Usein asia on tietenkin tarkistettavissa artikkelista, mutta monesti äänestetään varsin huonoista (juuri aloitetuista) tyngistä. Poistoäänestyksiä aloitetaan myös joskus räikeän asenteellisilla ja jopa asiavirheitä sisältävillä kommenteilla, joita aloittajat eivät poista, vaikka virheet olisi keskustelussa oiottu. Esitänkin siis, että vaadittaisiin vähintään, että aloituskommentista pitäisi selvitä mistä artikkeli kertoo. Suositeltavaa olisi mielestäni myös esitellä lyhyesti perusteluja sekä puolesta että vastaan, ja kertoa (mielellään linkein) aiemmista äänestyksistä, joihin tapausta ehkä voi verrata. Vastuuntuntoinen wikipedisti tietenkin tekee näin jo nyt, mutta ehkä asiasta olisi hyvä kirjoittaa jotain ohjeistustakin (vai enkö vain löydä sellaista).--ap4k 2. maaliskuuta 2008 kello 17.48 (UTC)

Ehdotus äänestämisen aloituksin myöhentämiseksi

Ehdotan poistoehdotuksen aloituksesta varataan sopivaksi katsottu aika vain ja ainoastaan keskustelulle, tänä aikana ei saisi antaa ääniä. Nykyisin lumipallo lähtee helposti vyörymään ennen kuin mahdollisesti huonosta artikkelista on edes kukaan ottanut selvää mistä oikeasti on kyse. Tälla tavoin saataisiin mahdollisesti enemmän yksimieliseksi tulkittavia tuloksia kuin jälkikäteen kyseenalaisilta näyttäviä "läheltä piti" -tuloksia. Toimintamalli on osittain päällekkäinen {{Merkittävyys}} -mallineen kanssa, mutta mielestäni eroa löytyy sen verran että tätä voisi kokeilla. --Harriv 2. maaliskuuta 2008 kello 18.35 (UTC)

Ehdotus on hyvä ja mielestäni sopiva keskusteluaika ennen äänten antamista voisi olla kolme päivää. --Jaakonam 2. maaliskuuta 2008 kello 20.07 (UTC)

Kolme päivää voisi olla hyvä. Laskettaisiinko keskusteluaika nyt äänestykselle varattuun kahteen viikkoon mukaan? Ehkä tätä voisi selkiyttää vielä niin, että kaikki perustelut olisivat keskustelussa, ja äänestyskohtaan kirjoitetaan vain ääni eikä mitään muuta. Äänestyksen alettuakin voisi siis vielä osallistua keskusteluun, mutta se tapahtuisi vain keskustelulle varatussa osiossa. Se voisi vähentää tarvetta sille, että oman äänen perään halutaan kirjoittaa jotain "hauskaa".Tanár 2. maaliskuuta 2008 kello 20.12 (UTC)

Kannatettava idea. --Taulapaa 3. maaliskuuta 2008 kello 07.30 (UTC)

Kannatettava idea, mutta kun kyseessä on vasen jalka ilmassa huuliharppua soittava nälkätaiteilija Savonlinnasta, herättää se aina sivutolkulla keskustelua (jota tuskin kukaan vähääkään vähemmän aiheesta kiinnostunut jaksa lukea). Keskustelu on hyvä, mutta ehdotan että käytäntöön otettaisiin mukaan voimakas suositus että myös artikkelia parannettaisiin keskustelun pohjalta, koska artikkeli on kuitenkin se lopullisesti jäsennetty, looginen paikka arvioida merkittävyyttä keskustelun ollessa toissijaista perustelemista. --Agony (403) 3. maaliskuuta 2008 kello 07.34 (UTC)

En ole varma tarpeellisuudesta, mutta en vastusta, 3 päivää myös ok. Käytännön toteuttamista voisi vielä miettiä, jotta olisi äänestäjille mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen. --Wipu 3. maaliskuuta 2008 kello 20.57 (UTC)

Merkittävyys-mallineen käyttöönotto oli hyvä askel eteenpäin ja jonkinlainen keskusteluaika on myös hyvä idea. Mielestäni voisi kuitenkin edelleen pohtia, voisiko näitä kahta asiaa jotenkin yhdistää. Ja yllä olevaan ehdotukseeni viitaten: Olisiko mahdollista, että poistoäänestyksen avauskommentti valmisteltaisiin keskusteluaikana kollektiivisesti?--ap4k 4. maaliskuuta 2008 kello 22.17 (UTC)

Ehdotus v2

Ylläolevan perusteella seuraava ehdotus hieman formaalimpi:

• Kun sivu lisätään Wikipedia:Poistettavat sivut -sivulle äänestykseen, äänestää ei saa ennen kuin on kulunut 3 vuorokautta poistoehdotuksen tekemisestä, mutta keskustelu on suositeltavaa. Tämän jälkeen on 7 päivää aikaa äänestää.
• Muokataan poistoäänestys -mallinetta siten että siinä on ajastus tähän liittyen. (ajastus myös lopetusilmoitusta varten?)
• Keskusteluohjeistukseen viiteeksi Wikipedia:Tarkistettavuus, Wikipedia:Merkittävyys ja kehoitus parantaa artikkelia.
• Äänestyskommenteissa ei sallita kommentteja.

Lisäksi pitäisi pohtia seuraavaa:

• Poistoäänestyksen avauskommentti ja perustelut? Riittääkö alkukommentti, pitäisikö tehdä kolleektiivinen perustelu ja/tai vielä jonkinlainen tiivistelmä alkukeskustelusta? Mahdollisimman vähän uusia sääntöjä olisi jokatapauksessa hyvä tavoite.
• Jos alkukeskustelu venyy sivutolkulla, mitä sitten? Annetaanko olla sellaisenaan, vai vedetäänkö keskustelu yhteen kolmen päivän jälkeen ja odotetaan vielä kolmepäivää? Ehkä liian mutkikasta, toisaalta en-wikin äänestys toimii hieman tähän malliin.

Eli periaatteessa visio menisi näin normaalisti: Poistoäänestys tehdään kuten ennenkin, sivulla näkyy äänestyskohdassa ilmoitus "Äänestys alkaa x.y.zzzz klo mm:nn, sitä ennen vain keskustelu sallittua". Kun aika on kulunut, ilmoitukset häviävät näkyvistä. Äänestyksen loputtua tulee näkyviin "äänestys on päättynyt" -ilmoitus. --Harriv 12. maaliskuuta 2008 kello 14.02 (UTC)

En nyt tiedä onko koko ehdotuksessa mitään järkeä. Käytännössä homma varmaankin tulisi menemään siten, että muutamat tyypit keskustelevat ensin jonkin aikaa, ja kun äänestys alkaa kaikki äänestää lukematta koko keskustelua. Mikä ero nykyiseen systeemiin sitten loppujen lopuksi olisi? --qWerk 12. maaliskuuta 2008 kello 14.06 (UTC)

Se että jos on keskusteltavaa, ilmituotavia asioita tai jotain muuta huomioitavaa, se tulisi tehtyä ennen kuin 30 henkeä on käynyt laittamassa äänensä. Eli lähinnä jonkinlainen valmistelu/harkinta äänestyksen alkuun. --Harriv 12. maaliskuuta 2008 kello 16.12 (UTC)

Muuten hyvä (ja toteutettavissa oleva ehdotus) mutta äänissä kommentointikielto pistää miettimään; kyseessä on kuitenkin kyseisen käyttäjän lopullinen yhteenveto aiheesta sekä syystä miksi äänensä sijoittaa minne sijoittaakin. Keskustelun venyessä mittavaksi tulisi keskustelun antaa olla ja pysyä aikataulussa, sillä keskustelun pohjalta on varmasti tehty parannuksia itse artikkeliin, johon tutustumisen suorittaa toivottavasti itse kukin joka äänensä antaa. Myös tällöin keskustelun tuomat detaljit kiteytyy helposti luettavampaan muotoon, eikä pitkäänkään keskusteluun tarvitse aikaa "valmistautua". --Agony (403) 12. maaliskuuta 2008 kello 16.19 (UTC)

Kannatan. Tähän voisi jo siirtyä. (ei ilmeisesti ole siirrytty vielä) -tKahkonen 6. heinäkuuta 2008 kello 11.53 (UTC)

Nähdäkseni se ongelma, joka on ollut ehdotuksen takana, on nykyään paljon pienentynyt, koska {{merkittävyys}} on säästänyt useilta turhilta äänestyksiltä. Samulili 6. heinäkuuta 2008 kello 11.56 (UTC)

Merkittävyys kyseenalaistettu

Merkittävyys kyseenalaistettu -mallineessa todetaan "Jos merkittävyys ei ratkea ... mennessä (72 tunnin kuluessa tämän huomautuksen lisäämisestä), luokitellaan tämä sivu poistettavaksi heti." Onko olemassa jokin erikseen sovittu käytäntö, että jos merkittävyydestä ei ole päästy ratkaisuun, niin sivu viedään vielä poistoäänestykseen, sen sijaan että noudattaisiin mallineen varsin selkeää sanamuotoa ja sivu poistettaisiin heti? Itse olen ollut varsin ihmeissäni parin tällaisen äänestykseen viennin jälkeen. --Riisipuuro 15. huhtikuuta 2008 kello 20.55 (UTC)--

Kappas vaan. Nykyinen sanamuotohan on ihan pimee. Hyvä että huomasit. --Höyhens 15. huhtikuuta 2008 kello 20.58 (UTC)

Nykyinen? Sanamuoto on ollut sisällöllisesti sama jo mallineen ensimmäisessä versiossa, ainoastaan keskusteluaika on pidentynyt. --Riisipuuro 15. huhtikuuta 2008 kello 21.07 (UTC)--

Jep. Siis nykyinen alkuperäinen sanamuoto on ihan pimee. :P --Höyhens 15. huhtikuuta 2008 kello 22.23 (UTC)

Kieltämättä roskaksi julistaminen suoraa päätä ellei merkittävyys ole selvää voi tuntua perusteiltaan hämärältä kun sitä viittaa tiukkaan poistoäänestysproseduuriin, mutta noin deletionistiselta kannalta katsoen siinä voi kyllä nähdä myös sen usein kaivatun järjen valon sarastuksen. --Riisipuuro 16. huhtikuuta 2008 kello 03.30 (UTC)--

Mitä tatkoittaa "ellei merkittävyys selviä"? Riittääkö että yksikin keskusteluun osallistuva on sitä mieltä, että artikkeli on tarpeeksi tärkeä? Valitettavasi yksittäisten artikkelien keskusteluosioita eivät kovin monet käyttäjät seuraa, niin mielipiteitä on sieltä kautta vaikea saada. Siksi poistaminen roskana muutaman henkilön mielipiteen perusteella olisi väärä ratkaisu. Aina jos aihe herättää keskustelua, niin on kyse rajatapauksesta. Muutenhan artikkeli olisi poistettu roskana saman tien. --Taulapaa 16. huhtikuuta 2008 kello 05.22 (UTC)

Lisääkös tuo nuo artikkelit johonkin luokkaan? Jos tekee, niin se on ihan hyvä. Luo edes jotain keskustelupohjaa merkittävyyden arvioimiselle, mikä on hyvä pelkän äänestysprosessin sijaan. --JTS 16. huhtikuuta 2008 kello 07.19 (UTC)

Mallineen sanamuoto on tarkoituksellisesti valittu noin voimakkaaksi jotta perinteisen "mun puulaakijoukkue on rautaa koska meil on Erno" -perustelut jätettäisiin heti kertaheitolla pois ja keskityttäisiin sen merkittävyyden perustelemiseen. Mitä tulee siihen että ylläpitäjä tai rivikäyttäjä laittaa poistoäänestykseen, ei sitä ole mallinetekstissä kielletty koska aina ajoittain tulee tilanteita joissa merkittävyyttä ei vain yksinkertaisesti pysty arvioimaan kolmen vuorokauden keskustelun pohjalta. Nykykäytäntö on siis IMO hyvä. Ja kyllä: malline luokittelee sivun luokkaan Merkittävyys kyseenalaistettu jota ainakin itse tarkkailen melko aktiivisesti. --Agony (403) 16. huhtikuuta 2008 kello 07.26 (UTC)

Nykyinen sanamuoto tarkoittaa seuraavaa: Jos yksikin on roskana pitämisen kannalla, malline pysyy ja artikkeli luokitellaan roskaa-luokkaan. Sieltä kuka tahansa äärideletionistiylläpitäjä voi käydä sen sitten vetämässä pöntöstä alas milloin vain. Lab-oratory 2. toukokuuta 2008 kello 08.59 (UTC)

Eli ehdotat että tämä metodi otettaisiin pois käytöstä ja käytettäisiin suoraan {{Roskaa}}, käy, kannattaako kuka muu tätä Lab-oratoryn ehdotusta? PS: Ylläpitäjät osaa käyttää päätään siinä missä monet muutkin Wikipedian käyttäjät... --Agony (403) 2. toukokuuta 2008 kello 09.33 (UTC)

Täytyy kysyä, oletko lukenut lainkaan samaa mallinetta kuin minä. Miten tuohon johtopäätökseesi päädyit? Samulili 2. toukokuuta 2008 kello 09.36 (UTC)

Joo, sori. Viittasin tuohon vanhaan kappaleeseen, jossa lukee: Jos merkittävyys ei ratkea mennessä (72 tunnin kuluessa tämän huomautuksen lisäämisestä), luokitellaan tämä sivu poistettavaksi heti. Joku oli ilmeisesti mennyt muuttamaan sanamuotoa merkittävästi ilman konsensusta. Ehdottaisin muokkauksen kumoamista. Lab-oratory 2. toukokuuta 2008 kello 09.58 (UTC)

Minä sen muutin :) Yli kaksi viikkoa sitten. [1] Kukaan ei ole vastustanut ja teksti vastaa käytäntöä. Voi siis kai hyvin sanoa, että teksti vastaa konsensusta. Tai ainakaan soraääniä ei ole kuulunut. Samulili 2. toukokuuta 2008 kello 10.01 (UTC)

Puukotin mallineen nyt uppoamaan siistimmin artikkeleihin muodolla {{Merkittävyys|{{subst:LOCALTIMESTAMP}}}} ja korjasin R2 käyttämään tätä muotoa. Malline tukee edelleen vanhaa muotoa {{subst:Merkittävyys}} koska tuo on helpompi muistaa niillä käyttäjillä jotka eivät käytä muokkauspainikepienoisohjelmaa. --Agony (403) 2. toukokuuta 2008 kello 10.07 (UTC)

Roska-artikkelit poistoäänestyksessä

Jos artikkeli, joka on selkeästi poistokäytännöillä poistettava, viedään poistoäänestykseen, se ei tarvitse edes kolmannesta äänistä, jotta se päätetään säilyttää "poikkeustapauksena", tai suuntaviivojen uudelleenmäärittelynä. Mielestäni artikkeli, joka on aiempien suuntaviivojen valossa roskaa, pitäisi ennemminkin äänestää jossain palautusäänestyksen tapaisessa, jossa se tarvitsee 70% äänistä säilyäkseen poikkeustapauksena. Esim. Wikipedia:Poistettavat sivut/Kapasiteettiyksikön Tasiksen ja Andun erilliset artikkelit äänestyksessä enemmistö vastusti artikkelien säilytystä, mutta ne säilytettiin silti. -82.128.201.30 30. huhtikuuta 2008 kello 11.17 (UTC)

Poistetut artikkelit artikkelitoiveina

Miksi poistetut artikkeli on artikkelitoiveena? 23.6.2008 artikkelitoiveena etusivulla oli eheytyminen, josta yritin kirjoittaa artikkelia. Olisin löytänyt vähintään 3 eri selitystä termille. Wikipedia ilmoitti kuitenkin, että artikkeli on jo aiemmin poistettu ja uusi tulisi kirjoittaa vasta harkinnan jälkeen. Mielestäni on ristiriitaista toivoa poistettua artikkelia. Lisäksi termi ristiriitakin oli poistettujen joukossa! Englanninkielisessä Wikipediassa eheytyminen löytyy sekä ristiriita. --Ilkant 24. kesäkuuta 2008 kello 06.25 (UTC)

Tuosta ei kannata välittää. tuo ilmoitus tulee kun artikkeli on poistettu ilman poistoäänestystä (tässä tapauksessa koska sisältö oli Hauki on kala eli Synonyymi sanalle palautua/järjestää). Sitä vastoin poistoäänestyksellä poistettua artikkelia (kuten Rubén Serrano) ei saa luoda uudestaan ilman palautusäänestystä. --Agony (403) 24. kesäkuuta 2008 kello 06.34 (UTC)

Säilytettyjen yhdistämisestä

Tästä pikku palauttelusta [2] tuli mieleen ehdotus. Käytäntöön voisi lisätä maininnan, että "säilytetyn artikkelin (tietojen siirtäminen toiseen artikkeliin ja artikkelin) muuttaminen ohjaukseksi ei ole suotavaa ilman keskustelua ensin". Säilytetylle on kuitenkin tullut yhteisöltä kanta, että sen aihe sopii Wikipediaan itsenäisenä artikkelina. -tKahkonen 6. heinäkuuta 2008 kello 11.57 (UTC)

Kun käytännössä mainitaan, että artikkelin voi yhdistää, jos se palvelee artikkeleiden kehittämistä, viitataan implisiittisesti siihen, että kyse on asiasta, joka on ratkaistava keskustelemalla, sillä artikkeleiden kehittämisestä ei voida päättää äänestämällä. Tilanteessa ei siis ole mitään normaalista poikkeavaa eikä mitään erityissäännöstä ole tarpeen tehdä: on toisaalta muokattava rohkeasti, mutta kiistanalaisissa kysymyksissä tulee keskustella asioista (eikä käydä muokkaussotaa) ja yleensä poistoäänestyksen yhteydessä käydään sellaista keskustelua, jonka perusteella ratkaisun yhdistämisestä (hyvin harvoin) tai ei-yhdistämisestä (hyvin usein) voi tehdä. Samulili 6. heinäkuuta 2008 kello 12.07 (UTC)

Jos tällainen hyväksytään, se johtaa mielivaltaan, on johtanut jo minun aikanani ainakin kerran. Artikkelin kehittäminen on niin pers.kohtainen mielipide, että sillä perusteella voi tehdä mitä tahansa. Kun artikkeli on päätetty säilyttää itsenäisenä artikkelina, se mielestäni tarkoittaa silloin itsenäisenä artikkelina säilyttämistä eikä yhdistämistä eikä uo:ta eikä Wikisanastoon viemistä. --Ulrika 6. heinäkuuta 2008 kello 12.13 (UTC)

Tämä "muokkaa rohkeasti" komento on sellainen jota näyttää pari käyttäjää soveltavan ja antavan kerkeästi ohjeeksi, mutta yhtä kerkeästi he ryhtyvät muokkaussotaan, jos joku toinen muokkaa rohkeasti. Säännölle ei ilmeisesti voi mitään, mutta sen tulkinta ja käyttö peruseluna on kyllä mennyt hakoteille. --Ulrika 6. heinäkuuta 2008 kello 12.25 (UTC)

"Jos tällainen hyväksytään, se johtaa mielivaltaan". Eihän se voi mielivaltaa olla, jos jokin asia perustuu keskustelulle. Samulili 6. heinäkuuta 2008 kello 15.40 (UTC)

Samulilin asenne harmittaa. Kannatan Ulrikaa ja Kahkosta. Lab-oratory 6. heinäkuuta 2008 kello 12.35 (UTC)

Laitetaan nyt tännekin (jos joku onnistuu skippaamaan tuon sodan tuolla kahvihuoneessa): 100% konsensus sanamuodoille "Artikkelin tietojen yhdistämiseksi toiseen artikkeliin ei käytännön mukaan tarvita lupaa ja sen saa tehdä poistoäänestyksen lopputuloksesta huolimatta" ja "Artikkelin siirtämiseen ei käytännön mukaan tarvita lupaa ja sen voi suorittaa kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä". --Agony (403) 6. heinäkuuta 2008 kello 15.10 (UTC)

Huomautus: 100% on seuraavalle virkkeelle, ei Agonyn tulkinnalle: Ehdotan, että poistoäänestyksen toimintatapaa muutetaan siten, että äänestyksessä voi äänestää pelkästään poistamisen tai säilyttämisen puolesta. Lab-oratory 6. heinäkuuta 2008 kello 15.13 (UTC)

Tuosta mistä väität ei äänestetty vaan se oli perusteluissa ikään kuin itsestäänselvyytenä. Äänestys koski tätä: Lyhyesti: "yhdistetään" ja "siirretään" äänet pois. "Poistetaan" ja "säilytetään" oman alaotsikon alle. --kompak 13. joulukuuta 2005 kello 17:03:59 (UTC) --Ulrika 6. heinäkuuta 2008 kello 15.15 (UTC)

Artikkelin tietoja saa tietenkin yhdistellä kaikkiin artikkeleihin joihin tiedot sopivat, mutta se ei ole sama asia kuin koko artikkelin yhdistäminen siten ettei aiheesta jää enää itsenäistä artikkelia. -- Piisamson 6. heinäkuuta 2008 kello 15.16 (UTC)

Mielestäni poistoäänestyksen voittanutta artikkelia ei tulisi kovin herkästi olla yhdistelemässä muualle siten, että itsenäistä artikkelia ei jää jäljelle. Tällainen antaa liikaa mahdollisuuksia yksittäisten häiriökäyttäjien mielivallalle yhteisökonsensusta vastaan. –Ejs-80 6. heinäkuuta 2008 kello 15.38 (UTC)

Nähdäkseni juuri poistoäänestyksessä tulisi itse kunkin miettiä, onko artikkelin aihe sovelias itsenäiseksi artikkeliksi vai sopiiko se paremmin jonkin toisen artikkelin kylkeen. Poistoäänestys on oikea aika ehdottaa yhdistämistä. Jos artikkeli on päätetty poistoäänestyksessä säilyttää, pitää muodostaa uusi konsensus jonka mukaan se tuleekin yhdistää artikkeliin N. Kunnollista koko yhteisön konsensusta tuskin muodostuu ilman uutta äänestystä - ja jos ehdotettu yhdistäminen on hyvä ja järkevä, se saanee vaaditun kannatuksen. -- Piisamson 6. heinäkuuta 2008 kello 15.42 (UTC)

Mutta sellainen mahdollisuus pitää kuitenkin jättää, eikä eksplisiittisesti yhdistämistä kieltää. Saattaa tulla tilanteita, jossa esimerkiksi on tarve yhdistää vaikkapa urheilulajien sääntöjä tai terminologiaa yhdeksi luetteloksi tai artikkeliksi. Silloin yhdistämismahdollisuus pitää olla, vaikka jotain erillistä artikkelia olisikin ehdotettu poistettavaksi aiemmin ja se on äänestyksessä säilynyt. Minusta käytännön pitää olla riittävän väljä, jotta tapauskohtaiselle tulkinnalle ja hyvässä hengessä tapahtuvalle keskustelulle jää tilaa. --Jaakonam 6. heinäkuuta 2008 kello 15.44 (UTC)

Tulkinnat eivät kuitenkaan näy syntyvän hyvässä hengessä vaan niistä etsitään porsaanreikiä ja niitä luetaan kuin piru raamattua. Eikö se ole jo näkynyt näissä keskusteluissa? :)--Ulrika 6. heinäkuuta 2008 kello 15.51 (UTC)

Melko monta vuotta on aika hyvällä heittoprosentilla pärjätty – vain yksittäisiä kiistoja muutamasta aiheesta on ollut, jotka ovat äityneet pahoiksi. En helposti antaisi periksi sen takia, kun tarkoitus ei ole tehdä jokaisesta melko yksinkertaisesta asiasta loputonta sääntökokoelmaa tai "näin-saat-tehdä-mutta-näin-et-saa-tehdä"-luetteloa. --Jaakonam 6. heinäkuuta 2008 kello 16.01 (UTC)

Vahva kannatus minulta Kahkosen ehdotukselle. Lab-oratory 6. heinäkuuta 2008 kello 15.43 (UTC)

Kyllä kannatan minäkin, mutta tiukennettua versiota. Tuossa on juuri se porsaanreikä, jota takuulla tulevissa tilanteissa hyödynnetään. --Ulrika 6. heinäkuuta 2008 kello 15.53 (UTC)

Millaista sanamuotoa? Lab-oratory 6. heinäkuuta 2008 kello 15.56 (UTC)

Porsaanreikä on ainakin sana suotavaa. Sen tyyppisiä ilmaisuja on lyöty joskus minulle vasten kasvoja, kun olen vedonnut johonkin ohjeeseen tai pykälään. Näiden käytännön kokemusten perusteella toimisin kuin lainlaatija: kaikki vaihtoehdot pitäisi kirjata väärinkäyttäjien varalta. Silti aina kyllä jää vielä se yksi lakimiehen mentävä reikä. --Ulrika 6. heinäkuuta 2008 kello 15.59 (UTC)

kahkosen ehdotukselle: sanamuoto ei ole ehdoton, joten jos aihe on marginaaliaihe, ei pakoteta ydinfyysikkoa höpisemään itsekseen kahta viikkoa ennen yhdistämistä. Jos sanamuotoa tiukennetaan, on ääneni (koska silloin vuonna 2006 päätetty muoto on parempi, olkoonkin liian väljä). --Agony (403) 6. heinäkuuta 2008 kello 15.56 (UTC)

minultakin kahkosen ehdotukselle. Sehän tarkemmin ajateltuna tarkoittaa, että saa yhdistää jos kukaan ei vastusta. Yhdistetyn artikkelin saa kuitenkin helposti palautettua, joten tuskin tästä villejä ongelmia syntyy. -- Piisamson 6. heinäkuuta 2008 kello 18.55 (UTC)

kahkosen ehdotukselle --Aulis Eskola 7. heinäkuuta 2008 kello 23.06 (UTC)

Grr.... se on Kahkonen eikä kahkonen :-) -tKahkonen 6. heinäkuuta 2008 kello 18.58 (UTC)

Oho, melkein voisin vannoa että aikaisemmin allekirjoituksesi oli "tkahkonen"... my bad, itsekin valvon isoa A:ta kuin heikkopäinen :) --Agony (403) 6. heinäkuuta 2008 kello 19.16 (UTC)

Hetkeksi kun lähtee lomalle, niin heti on koko wiki yhtä helvetillistä showta:-) Tässä nimenomaisessa kysymyksessä olen samaa mieltä kuin Agony yllä. --albval (keskustelu) 6. heinäkuuta 2008 kello 18.56 (UTC)

Kahkoselle. --Kammo22 8. heinäkuuta 2008 kello 10.01 (UTC)

Kahkosen ehdotukselle --Joku Janne (Wikise) 8. heinäkuuta 2008 kello 15.16 (UTC)

Kannatan Kahkosta. --Eetvartti ^(Kerro) 8. heinäkuuta 2008 kello 15.20 (UTC)

No ihan sataprosenttisesti Agony-Piisamson-linjalla eli Kahkosen esitystä vastaan. En ymmärrä edes poistoäänestyksen merkitystä muuten. Ainoa mahdollisuus lienee, että koko asiasta ei saa puhua mitään jos poistoäänestys on hävitty. (Anteeksi, lienen vielä vähän kipeänä) --Höyhens 18. heinäkuuta 2008 kello 21.00 (UTC)

Olet Agonyn ja Piisamin linjalla, mutta Kahkosta vastaan, vaikka Agony ja Piisami kannattavat Kahkosen esitystä? Vai ymmärsinkö jotain väärin? Lab-oratory 19. heinäkuuta 2008 kello 06.55 (UTC)

Joo, luin väärin yhden ratkaisevan sanan. (siellä on "säilytetyn" eikä "poistetun", Kiitos, Lab.) Kannatan siis. --Höyhens 21. heinäkuuta 2008 kello 21.46 (UTC)

Kannatan Kahkosen ehdotusta. –Muu-karhu 20. heinäkuuta 2008 kello 21.00 (UTC)

Kahkosen ehdotus on asiallinen.Tiukempi sanamuoto tekisi mahdottomaksi joskus järkevien yhdistämisten tekemisen.--Joonasl (kerro) 22. heinäkuuta 2008 kello 10.07 (UTC)

Koska aiheeseen ei ole kukaan kommentoinut kahteen viikkoon mitään ja kaikki keskusteluun osallistuneet tuntuvat olevan sangen yksimielisiä, lisään Kahkosen ehdotuksen osaksi käytäntöä. --Jaakonam 6. elokuuta 2008 kello 10.37 (EEST)

Merkittävyys -malline

Pitäisikö tuo merkittävyysmalline jotenkin mainita tässä? --Harriv 24. joulukuuta 2008 kello 00.48 (EET)

Pitäisi. Samoin {{Hauki on kala}}. Lienee kuitenkin hygienisintä, että ehdotus kynäillään tänne ensin ja sitten vasta siirretään käytäntösivulle. --Jaakonam 24. joulukuuta 2008 kello 00.54 (EET)

Kun tämä asia jäi puolitiehen, menin sitten vastoin omaa ohjettani muokkaamaan rohkeasti de facto -mukaiset skenaariot merkittävyys-mallineen ja HOKin käytölle suoraan käytäntösivulle. --Jaakonam 21. huhtikuuta 2009 kello 01.55 (EEST)

Korjaus- ja muiden pyyntömerkintöjen poisto

Joissakin artikkeleissa on huomautuksia lähteiden puutteesta, kieliasusta jms. Monia artikkeleita on korjattu ja/tai lähteistetty ja pyynnöt roikkuvat niissä edelleen. Kenen tehtävä on poistaa ne vai voiko korjaaja poistaa pyynnöt?Korina 21. huhtikuuta 2009 kello 01.08 (EEST)

Jos korjaat esim. lähdepyyntöjä tai kieliasua artikkeleista ja olet tyytyväinen lopputulokseen, voit huoletta poistella mallineet itse. --Jaakonam 21. huhtikuuta 2009 kello 01.25 (EEST)

Ongelmia, jotka saattavat edellyttää artikkelin poistoa

Tarttis päivitystä. Mainitun otsikon alla opastetaan parissa kohtaa menemään suoraan poistoäänestykseen, vaikka nykyään suositellaan aina ensin käytäväksi merkittävyyskeskustelu. Olisin itsekin voinut suoraan viilailla taulukkoa tai ainakin sorvata ehdotuksen, mutta juuri nyt en jaksa keskittyä moiseen... --Lax 29. elokuuta 2010 kello 19.11 (EEST)

Voisi varmaan muuttaa tekstit "tee poistoehdotus" muotoon "kyseenalaista merkittävyys". Muuten, alla olevassa osiossa "Muut kuin tietosanakirja-artikkelit" on lukenut vuodesta 2005 teksti "Työn alla, palautetta toivotaan keskustelusivulle"...aika hyvin siihen nähden että tämä on sentään käytäntösivu. -Ochs 29. elokuuta 2010 kello 22.27 (EEST)

EHDOTUS KÄYTÄNTÖTEKSTIN MUUTOKSEKSI:

Poistoprosessi-otsikon alla oleva ensimmäinen kappale muutetaan muotoon: Jos sivu täyttää roskan määritelmän, sen voi kuka tahansa käyttäjä merkitä roskaksi. Tällöin joku ylläpitäjistä voi poistaa sivun välittömästi. Jos artikkeli ei täytä roskan määritelmää selvästi mutta sen merkittävyys tuntuu kyseenalaiselta, voi käyttäjä kyseenalaistaa artikkelin lisäämällä artikkelin alkuun Merkittävyys-mallineen ja ilmoittamalla kyseenalaistamisesta artikkelin aloittaneen tai sitä merkittävästi täydentäneen käyttäjän keskustelusivulla. Merkittävyyskeskustelu käydään artikkelin keskustelusivulla, ja mikäli keskustelussa ei 72 tunnin aikana päädytä konsensukseen artikkelin merkittävyydestä, voi kuka tahansa käyttäjä tehdä artikkelin poistosta ehdotuksen poistoäänestyssivulla, jossa asiasta äänestetään viikon ajan. Toinen kappale jää ennalleen ja taulukkoon korjataan kaksi suoraan poistoäänestykseen ohjaavaa kohtaa ylempänä kerrotun mukaisesti.

Käytäntötekstiin ehdotan siis myös velvollisuutta ilmoittaa kyseenalaistamisesta joko aloittajalle tai merkittävästi täydentäneelle käyttäjälle. Aloittajahan voi olla joku kertavisiitillä ollut ip-käyttäjä, joka huitaisee HOK:in, ja varsinainen kirjoittaja joku muu. Täydentäneelle tuntuu paremmalta sanalta kuin muokanneelle, koska tekstin poisto, vandalismi ja vandalismin kumoaminenkin ovat muokkaamista mutta sellaisille muokkaajille ei ole tarvetta ilmoittaa merkittävyyden kyseenalaistamisesta. Jos tämä ehdotus hyväksytään, pitää Merkittävyys-mallineessa olevaa ohjettakin sitten viilata, koska tällä hetkellä siinä todetaan ilmoituksen vain olevan kohteliasta.

Koska olennaisempi muutostarve on korvata suora äänestykseen meno merkittävyyskeskustelun kautta kiertämisellä ja ilmoituspakko saattaa joitakin närästää, teen tässä yhdellä kertaa kaksi muutosehdotusta:

1. Ylle kirjoittamani muutos sellaisenaan.
2. Jos ykkösehdotus ei kelpaa, ehdotan toisijaisesti ylle kirjoittamaani ilman ilmoitusvelvollisuuslausetta (ja ilmoittamalla kyseenalaistamisesta artikkelin aloittaneen tai sitä merkittävästi täydentäneen käyttäjän keskustelusivulla).

--Lax 30. elokuuta 2010 kello 12.58 (EEST)

Lisäsin tekstiehdotukseen vielä neljä wikilinkkiä, jotka tekstiin on syytä sisällyttää. --Lax 30. elokuuta 2010 kello 13.03 (EEST)

Tulkitsenko oikein, kun ymmärrän ehdotuksen niin, että merkittävyyskeskustelu olisi pakollinen ennen äänestystä? Tuo ei viimeksi saanut tarpeeksi tukea taakseen. Ilmoituspakko on minusta ok. -Ochs 30. elokuuta 2010 kello 13.06 (EEST)

Katos vaan, tuollainenkin jutustelu on käyty. Pitänee sitten ehkä vielä eriyttää ehdotuksia, jos tämä ei saa kannatusta, mutta ootellaan ensin hetki. Tuossa vanhassa keskustelussa ei ollut kovin monta osapuolta, mutta ehkä lienee turhan optimistista odottaa, että tähänkään ilmaantuisi porukkaa. Mutta tulkitsit siis oikein... --Lax 30. elokuuta 2010 kello 13.17 (EEST)

Minulle keskustelun pakollisuuskin sopisi kyllä, mutta sitä pitäisi ehkä vääntää vielä rautalangasta tuohon lisää. -Ochs 30. elokuuta 2010 kello 13.21 (EEST)

Vai pitäisikö olla liikaa alleviivaamatta ihan siltä varalta, että joku keksii suoralle poistoäänestykselle sellaisen järkevän syyn, jota emme nyt osaa ajatella? Merkittävyyskeskustelulla aloittaminen on kuitenkin tuossa nyt selkeä pääsääntö, kunhan se taulukkoonkin korjataan, eikä tekstissä ole mitään sievisteleviä konditionaalejakaan tyyliin ensin tulisi käydä merkittävyyskeskustelu. Mainitsin tästä myös käytäntökahvihuoneessa (Siinä kirjattaisiin käytäntöön velvollisuus käydä merkittävyyskeskustelu ennen poistoäänestystä), joten tähän keskusteluun osallistuvat tietävät, mihin ovat lähtemässä. --Lax 30. elokuuta 2010 kello 14.21 (EEST)

En kannata pakollista merkittävyyskeskustelua. On mahdollista, että jumitumme debatoimaan ja äänestämään selvästä roskastakin. Merkittävyyskeskustelun aloittaminen tarkoittaa tietysti rajatapauksia, mutta kuka sen rajatapauksen osaa määritellä? Toisaalta, tarvittaessa liian pian (=erheellisesti roskana) poistettuja artikkeleita voi palauttaa yhtä nopeasti ilman äänestyksiä ja aloittaa sitten merkittävyyskeskustelu. Molempi pahempi. --Jaakonam 30. elokuuta 2010 kello 15.47 (EEST)

Eihän tässä olla ehdotettu, että merkittävyyskeskustelu olisi aina pakollinen. Roskia tulee aina voida poistaa suoraan. Sen sijaan nykykäytännön ongelma on se, että se ei kunnolla edes mainitse merkittävyyskeskustelua vaan pikemminkin suosittaa aloittamaan suoraan poistoäänestyksen. Uudet käyttäjät aloittavat usein äänestyksiä vaikka merkittävyyskeskustelu olisi usein paljon parempi vaihtoehto. --Jisis 30. elokuuta 2010 kello 16.13 (EEST)

Mielestäni Lax tuossa yllä vähän viittasi siihen suuntaan, ainakaan ajatusta ei ole vielä haudattu, jos käytäntöä lisäviilataan. En ole tuohon aikaisempaan käytäntökahvihuoneen keskusteluun osallistunut, joten toin varalta esille oman mielipiteeni. --Jaakonam 30. elokuuta 2010 kello 23.47 (EEST)

Bongasinko oksymoronin: jumitumme debatoimaan ja äänestämään selvästä roskastakin? Jos jonkin artikkelin merkittävyydestä juututaan debatoimaan, ei kyseessä ole selvä roska. Ja jos merkittävyydestä ollaan selvästi kahta vastakkaista mieltä ja loput vielä välimaastossa, niin silloin mentäisiin äänestykseen ja hoidettaisiin siellä homma pois jaloista. Merkittävyyskeskustelu on nykyisinkin sangen käytetty metodi, joten kovin suurta muutosta meininkiin ei olisi näköpiirissä. --Lax 30. elokuuta 2010 kello 16.59 (EEST)

Ei se ole oksymoroni, mutta selvennyksenä ehkä olisi pitänyt kirjoittaa "jumitumme debatoimaan ja sen jälkeen äänestämään selvästä roskastakin". Debatti ei tee roskasta automaattisesti merkittävää: on mahdollista, että keskustelua voivat aloittaa tai käydä myös sellaiset käyttäjät, jotka eivät välttämättä ole perillä roskan määritelmästä tai merkittävyyden suuntalinjoista. Jos keskusteluun ei osallistu sellainen käyttäjä, jolle nämä asiat ovat tuttuja, seuraava looginen, käytännön ohjaama vaihe on se äänestys. Näen tässä mahdollisuuden vain oikoa muutaman mutkan ja pitää käytännön yksinkertaisempana. Sinänsä merkittävyyskeskustelu on hyvä asia, ainakin sen myötä (useimmiten) dokumentoidaan merkittävyys tulevaisuudenkin varalle, kun pitää perustelut ja lähteet lyödä tiskiin. --Jaakonam 30. elokuuta 2010 kello 23.47 (EEST)

En täysin ymmärrä kommenttejasi. Haluatko oikoa mutkia ja pitää käytännön yksinkertaisempana siten, että merkittävyyskeskustelun mahdollisuudesta ei edes kerrottaisi käytännössä? --Jisis 31. elokuuta 2010 kello 00.14 (EEST)

Ei ole helppoa tässäkään päässä. :-) Käytännössä ilman muuta pitäisi esittää merkittävyyskeskustelun mahdollisuus, mutta ei pakollisuus. Takerrun tässä ilmeisesti liikaa tuohon keskustelun pakollistamiseen (vau, jännä sana). Ehdotuksen tämänhetkinen sanamuoto ("voi" monessa kohtaa) on hyvä. --Jaakonam 31. elokuuta 2010 kello 01.24 (EEST)

Ok, hyvä. Minulle kelpaisi nykyinen ehdotus sellaisenaan, sillä suora poistoäänestys on usein huono juttu. Äänestyksiä joudutaan arkistoimaan lumipalloina ja toisaalta jos artikkelin aihe ei ole merkittävä nyt mutta tulevaisuudessa mahdollisesti olisi, poisto merkittävyyskeskustelun kautta olisi parempi vaihtoehto, koska tällöin vältetään palautusäänestys. Mutta tehkää toki kilpailevia ehdotuksia, jos nykyinen ehdotus korostaa mielestänne liikaa keskustelupakkoa. --Jisis 31. elokuuta 2010 kello 04.54 (EEST)

Poistoäänestyssivulla-sana oli pudonnut ehdotuksesta pois minun lisätessäni sinne wikilinkkejä. Korjattu. --Lax 30. elokuuta 2010 kello 17.05 (EEST)

Jos tämä ehdotus menee läpi, on seuraavaksi muokattava ainakin poistoäänestyssivua. Sieltä on kyllä linkki tälle sivulle, mutta suoraan siellä ei merkittävyyskeskustelusta puhuta mitään. --Lax 1. syyskuuta 2010 kello 18.26 (EEST)

Tuollainen toivomus, että minusta tuossa saisi olla vielä selvemmin sellainen muotoilu että poistoäänestyksen saa aloittaa halutessaan. Riippumatta siis siitä onko merkittävyyskeskustelussa konsensusta tai ei (käytännössä tilanne jossa esimerkiksi yksi käyttäjä kannattaa tai vastustaa poistoa ja muut ovat eri mieltä), koska yleensä noihin merkittävyyskeskusteluihin osallistuu vain muutama käyttäjä ja on minusta ihan hyvä asia että voi aina tarvittaessa tarkistuttaa laajemmin yhteisöllä mitä mieltä se on asiasta. Näin koska nuo merkittävyyskeskustelijoiden osallistujat eivät mitenkään satavarmasti edusta yhteisön linjaa laajemmin ja toiseksi, ongelmatapauksissa on kiva ettei poistopäätös henkilöidy kehenkään yksittäisen henkilöön vaan äänestyksellä nähdään selvästi että kyseessä on yhteisön näkemys. --Zache 10. syyskuuta 2010 kello 11.31 (EEST)

Ehdotuksessahan ei suoraan kielletä, etteikö tuollaisessa tapauksessa voisi aloittaa äänestystä, koska konsensusta ei ole missään tarkkaan määritelty ja yhteisön konsensuksesta puhuminen kolmen käyttäjän keskustelun perusteella on aika huteraa (tähänkin käytäntömuutoskeskusteluun saisi useampi osallistua...), mutta en menisi kuitenkin yllyttämään siihen enkä tekemään tuollaista lisäystä, varsinkaan sellaista, että yhdelle vastustajalle annettaisiin aina (= "tarvittaessa"; kuka sen tarpeen määrittelee?) suora lupa aloittaa äänestys. Painotuksen siirtyminen merkittävyyskeskustelun puolelle pitää vain opettaa porukalle niin, että he seuraavat Merkittävyys kyseenalaistettu -luokkaa yhtä tarkasti kuin äänestyssivua ja ovat valmiita tarvittaessa ottamaan kantaa jo merkittävyyskeskusteluvaiheessa. --Lax 10. syyskuuta 2010 kello 12.17 (EEST)

Tällä hetkellä poistoäänestyksen SAA aloittaa millä tahansa perusteella, tai jopa ilman mitään perusteluja. Toinen juttu on, että osallistuin merkittävyyskeskusteluiden alkamisesta viime vuoden jouluun saakka aktiivisesti merkittävyyskeskusteluihin ja väitän kyllä että aika randomilla ne poistot välillä menee riippuen siitä millainen aihe on, ketä sattuu keskustelussa olemaan mukana ja kuka on äänekkäin. Ja merkittävyyskeskustelujen jälkeen tehtyjen äänestyksien tulokset ovat kyllä eronneet siitä mitä merkittävyyskeskusteluissa on sanottu.

Muuten oikein pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että jengin tarvitsisi hirveän tarkkaan seurata merkittävyyskeskusteluita vain varmistaakseen että Wikipedia ne eivät muutu deletionistien tai inklusionistien leikkikentäksi, mieluummin toivoisin et jengi osallistuu esim vertaisarviointeihin jne. IMHO --Zache 10. syyskuuta 2010 kello 12.29 (EEST)

Laimennettu ehdotus

Koska Laxin ehdotukset eivät näytä saavan tukea taakseen, ehdotan seuraavaa versiota, jossa merkittävyyskeskustelu ennen äänestystä ei olisi pakollinen mutta sitä suositeltaisiin. Eli poistoprosessi-otsikon alla oleva ensimmäinen kappale muutettaisiin muotoon:

Jos sivu täyttää roskan määritelmän, sen voi kuka tahansa käyttäjä merkitä roskaksi. Tällöin joku ylläpitäjistä voi poistaa sivun välittömästi. Jos artikkeli ei täytä roskan määritelmää selvästi mutta sen merkittävyys tuntuu kyseenalaiselta, voi käyttäjä kyseenalaistaa artikkelin lisäämällä artikkelin alkuun Merkittävyys-mallineen ja ilmoittamalla kyseenalaistamisesta artikkelin aloittaneen tai sitä merkittävästi täydentäneen käyttäjän keskustelusivulla. Merkittävyyskeskustelu käydään artikkelin keskustelusivulla, ja mikäli keskustelussa ei 72 tunnin aikana päädytä konsensukseen artikkelin merkittävyydestä, voi kuka tahansa käyttäjä tehdä artikkelin poistosta ehdotuksen poistoäänestyssivulla, jossa asiasta äänestetään viikon ajan. Poistoäänestyksen voi kuitenkin aloittaa myös ilman edeltävää merkittävyyskeskustelua.

Vastaavasti taulukkoon muutettaisiin kohdat "tee poistoehdotus" muotoon "kyseenalaista merkittävyys tai tee poistoehdotus". -Ochs 13. syyskuuta 2010 kello 01.21 (EEST)

Vaikuttaa järkevältä, ehdotus vastaa nykykäytäntöä paremmin kuin käytännön tämänhetkinen teksti. Lisäisin kyllä maininnan siitä että artikkelin voi poistaa ilman äänestystä jos merkittävyyskeskustelussa syntyy yhteisymmärrys epämerkittävyydestä. Jafeluv 13. syyskuuta 2010 kello 01.31 (EEST)

Miksei, tosin taulukosta tämä jo selviää. -Ochs 13. syyskuuta 2010 kello 01.41 (EEST)

En pidä tästä muotoilusta. Poistoäänestyksiä on keskeytetty jos merkittävyyskeskustelua ei ole käyty (esim. Wikipedia:Poistettavat sivut/Aimo Pajunen). Jotenkin pitäisi käydä ilmi, että tuollaisia turhia äänestyksiä ei ole suotavaa avata. --Jisis 13. syyskuuta 2010 kello 06.23 (EEST)

Antamasi esimerkki keskeytettiin asiallisesti ottaen lähinnä WP:LUMI- tai "selvästi turha" -perusteella. Nykyinen käytäntö ei mahdollista keskeyttämistä mainitsemallasi perusteella (Wikipedia:Äänestys#Äänestyksen keskeyttäminen) - jos niin on tehty, käytäntöä on rikottu. Itse asiasta olemme kuitenkin samaa mieltä - ehdotuksia? -Ochs 13. syyskuuta 2010 kello 08.28 (EEST)

Käyttäjän keskustelusivun poistaminen

"Käyttäjän keskustelusivu voidaan poistaa, jos käyttäjä on lopettamassa Wikipedian käytön eikä keskustelusivua ole tarpeen säilyttää todisteena mahdollisista väärinkäytöksistä." Tuo taitaa nyt olla ristiriidassa de facto -käytäntöjen ja tämän sekavan keskustelun kanssa[3]. Tuo on ollut käytäntöön kirjattuna vuodesta 2005. Mitäs tehdään: pitääkö asiasta äänestää, poistetaanko lause käytännöstä vai aletaanko poistella keskustelusivuja? --Otrfan 19. kesäkuuta 2011 kello 02.43 (EEST)

Poistetaan lause käytännöstä, koska käyttäjän muokkaukset eivät kuitenkaan poistu Wikipediasta ja muokkauksia on mahdollisesti tarpeen selvittää myöhemmin jolloin keskustelukommentit voivat olla tarpeellisia. --Zache 19. kesäkuuta 2011 kello 09.30 (EEST)

Kannatan De Factoa, Sekavaa keskustelua ja Zachea. --Lax 19. kesäkuuta 2011 kello 12.37 (EEST)

Kuten myös. Mikäli keskustelusivu on luotu pelkässä vandalisoimis- tai häiriköintitarkoituksessa tai jonkun roska-artikkelin välivarastoksi niin tällaisissa tapauksissa voi toki keskustelusivun poistaa. --Alcedoatthis 19. kesäkuuta 2011 kello 12.43 (EEST)

Vastustan sivujen poistoa, ei mitään kunnon syytä poistaa niitä jatkossa. Säilyttämisestä ikuisesti on paljon hyötyä, poistosta ei mitään. ––Crimson Cherry Blossom™ 19. kesäkuuta 2011 kello 12.40 (EEST)