Keskustelu:Ydinvoima

Tämä on keskustelusivu, jolla keskustellaan muutoksista artikkeliin Ydinvoima.
Kirjoita uusi teksti vanhan alapuolelle. Napsauta tästä aloittaaksesi uuden aiheen. Muista allekirjoittaa viestisi napsauttamalla . Uusi Wikipediassa? Tervetuloa! Jos tarvitset apua, kysy kahvihuoneessa.	Ole kohtelias ja toivota uudet käyttäjät tervetulleiksi Älä käytä keskustelusivua mielipidepalstana Oleta hyvää tahtoa Vältä henkilökohtaisia hyökkäyksiä
Arkistot: 1 · 2

Tästä artikkelista on kiistelty. Lue tämä keskustelusivu ennen suurten muutosten tekemistä. Erimielisyyden ilmetessä perustele kantasi tällä keskustelusivulla.

Artikkeli Ydinvoima on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
24.4.–19.8.2005	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
5.–12.6.2005	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
6.–13.7.2005	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
19.9.–11.12.2005	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
3.–17.12.2005	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
21.6.–11.7.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
12.–26.7.2006	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)
21.–28.10.2007	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Suositeltu artikkeli

Mun mielestä tää artikkeli antsaitsee tulla suositelluksi artikkeliksi. On tarpeeksi pitkä, on lähteet, aiheesta muualla sun muut.--Morottaja 28. heinäkuuta 2008 kello 11.00 (UTC)

Vuoden 2007 kasvu tulevaisuutta?

Käyttäjä:Miihkali, mielestäni ei ole neutraalia eikä oikein sijoitettua siirtää tuoreita eli viimeisen kalanterivuoden tietoja artikkelin viimeiseen kappaleeseen: Ydinvoiman tulevaisuus. Tulevaisuus kappaleessa käsitellään tekniikoita, jotka eivät ole kaupallisessa käytössä kenties koskaan. Tietojen lisäys artikkelin johdantoon on mielestäni perusteltua, koska markkinatiedot ydinvoiman määrästä (372 000 MW), kasvuvauhdista (2000 MW 2007, 0,5 %) ja merkittävimmistä uutisaiheista.ovat keskeisia tietoja. Vastaava esitystapa on myös artikkelissa Tuulivoima. --Watti 11. syyskuuta 2008 kello 19.55 (EEST)

Lähteen ja vuoden 2007 Japanin vakavan ydinonnettomuus -uutisen poisjääminen oli varmaankin vahinko: Vuonna 2007 Japanissa oli 6,8 richterin maanjäristys, joka iski ja sulki 8000 MW:n Kashiwazaki-Kariwan ydinvoimalan. Maanjäristys oli 2,5-kertaa voimakkaampi, kuin mitä ydinvoimala oli suunniteltu kestämään. Molemmat ovat mielestäni artikkelissa olennaisia, koska wikiartikkelit esitettävät eri näkemykset tasapuolisesti. Tätä sanotaan neutraalin näkökulman käytännöksi. Käytännöt vaativat lähteet. Oletan, että kirjoittaja ajatteli siirtää tiedon toiseen kappaleeseen, mutta aika loppui kesken tms. Edellä esitetyin perustein tiedot kuuluvat mielestäni johdantoon. Ne voidaan toistaa artikkelissa. Ehdotan, että parannan artikkelia palauttamalla kappaleen johdantoon ja kappaleeseen Ydinvoima maailmalla. Kommentin jätti Watti (keskustelu – muokkaukset).

Ehdotan ettet lisää kumpaakaan tietoa johdantokappaleeseen. Sen, kuinka paljon ydinvoima tällä hetkellä tuottaa (eli käytännössä mitä se viime vuonna tuotti) sekä nykyajan trendin (hitaasti vai nopeasti lisääntyvä / vähenevä) voisi alkukappaleeseen laittaa, mutta tarkemmat tiedot, sen, miten se jatkossa tulee lisääntymään, mitä projekteja tällä hetkellä on meneillään sekä muut vertailut voidaan jättää tarkempaa käsittelyä varten artikkelin myöhempiin osiin. Tällainen käsittely, jossa artikkelin johdannossa aiheen yleisessä käsittelyssä mikään osa-alue ei saa kohtuutonta etusijaa on neutraalin näkökulman mukaista ja käytössä muuten myös Tuulivoima-artikkelissa, jonka johdantokappale tosin on omituisesti painottunut sen viimeaikaisen menestyksen hehkuttamiseen. Johdannon pitäisi olla tiivistelmä artikkelista, eli kertoa lyhyesti tekniikka, lyhyt historia ym. (ydinvoiman tapauksessa myös mainita kritiikistä) ym. eikä jaaritella koko johdannon ajan sen suosiosta ja vertailusta jne. Tässä suhteessa tosin myös ydinvoima-artikkelin johdanto kusee, ja sitä pitäisi kyllä laajentaa.

Lähteen ja vuoden 2007 Japanin vakavan ydinonnettomuus -uutisen poisjääminen ei ollut vahinko. Lähde ei käsittääkseni käsitellyt lainkaan ydinvoiman kasvua ja vertailua vaan ainoastaan Japanin onnettomuutta (ainakaan se ei viitannut muuhun), ja yksittäiset onnettomuuden eivät kuulu johdantokappaleeseen. En henkilökohtaisesti tiedä kuinka vakava onnettomuus oli, mutta en usko että se pitäisi erikseen mainita johdantokappaleessa, kun oikeasti merkittäviäkään onnettomuuksia ei mainita. Jos välttämättä haluat, siitä voisi laittaa maininnan "Ydinonnettomuudet"-kappaleeseen, mutta mielestäni paras loppusijoituspaikka olisi Ydinonnettomuus ja Luettelo ydinonnettomuuksista -artikkelit. Ei ole järkevää mennä aihetta yleisellä tasolla käsittelevässä artikkelissa näinkin pieniin yksityiskohtiin. Myönnän siinä suhteessa erehtyneeni, etten tullut siirtäneeksi tietoa paikkaan johon se kuuluu, mutta nyt kun keskustelu jo alkoi, odottelen ensin omaa näkemystäsi. Olen muuten sitä mieltä, että voisit lisäillä tietoja myös hiilivoimala-artikkeleihin (ydinvoiman hypoteettiset riskit ovat ikävällä tavalla painottuneet verrattuna jo tapahtuneisiin katastrofeihin muiden energiantuotantoalojen puolella). --Miihkali ^(artikuloi) 11. syyskuuta 2008 kello 20.42 (EEST)

Vastaaja 20091017: Ja tämäkö on ydinvoiman historiaa:

"Ydinvoiman osuus maailman energiantuotannossa jatkaa nopeaa kasvuaan, pelkästään Kiinaan suunnitellaan sataa uutta ydinreaktoria, Yhdysvaltoihin noin kolmeakymmentä.[5][2][6]"

Tuota erittäin arveluttavaa väitettä olen kommentoint "Ydinvoiman osuus"-otsikon alla. --Vastaaja 17. toukokuuta 2009 kello 20.13 (EEST)

Kasvuvauhti

Vuonna 2007 ydinvoima kasvoi vain 0,5 % verrattunatuulivoiman 27 % kasvuun.”

Lauseeseen on liitetty Selvennä malline. Mielestäni 0,5 %:n kasvuvauhti (2000 MW/372 000 MW) on selvä. Vertaisarvionti eli vertaus kilpailijoihin kuten tuuivoima on hyvän tietosanakirjan perusta. Selvennys-toiveella todennäköisesti viitataan lisätietojen tarpeeseen kasvusta ja vertailusta, josta olen yhtä mieltä. Kannustan tietojen täydentämiseen. Teemasivulta Kestävä kehitys löytyy onneksi Euroopan kasvuvauhtia täydentävä tieto artikkelia varten:

Eurooppaan uusi sähkökapasiteetti v 2000-2007: kaasuvoima 88 000 MW, tuulivoima 47 000 MW, hiilivoimala 9 600 MW, öljyvoima 4 200 MW, vesivoima 3 100 MW, biomassa 1 700 MW ja ydinvoima 1 200 MW. ref. Wind energy leads EU power installations in 2007 EWEA 4.2.2008 Watti 11. syyskuuta 2008 kello 19.58 (EEST)

No kirjoita se sitten artikkeliin äläkä selitä täällä. Tee selväksi että se kasvoi nimenomaan MW:iden osalta, ja selvennä myös absoluuttisesti kuinka paljon. Se, että asiasta valittanut saa vastauksen keskustelusivulla ei paranna artikkelia vähääkään. Viittaan selvennys-toiveella paitsi tähän, tosiaan lisätietoihin kasvusta ym. Vertailun kanssa sen sijaan on syytä olla tarkkana. Jos tehdään vertailua vain ja ainoastaan tuulivoimaan, se luo vaikutelman että se ja ydinvoima ovat ainoat vaihtoehdot, ja toisaalta että tässä vertailussa "voitolle" pääsevä olisi jotenkin parempi. Kaikkiin mahdollisiin vertailukohtiin vertaaminen taas hautaa artikkelin varsinaisen aiheen eli ydinvoiman taka-alalle. Paras vertailukohta olisi mielestäni energiantuotannon kasvu yleensä, eli paljonko koko energiantuotanto kyseisenä vuonna kasvoi (absoluuttisesti ja suhteellisesti), ja mikä on ydinvoiman osuus tästä (absoluuttisesti ja suhteellisesti). Toivon että voisit lisätä nämä tiedot lauseeseen ja mielellään myös lähdeviitteet. --Miihkali ^(artikuloi) 11. syyskuuta 2008 kello 20.10 (EEST)

Ydinvoiman osuus

Vastaaja 20090517

Ihmeellistä, että täällä sallitaan ydinvoimasta puheenollen epämääräisiä ilmaisuja, kuten "jatkaa mopeaa nousuaan", ja siihen liitetään yhtä epäselvä (kotisivu, ei tilastotieto) lähdetieto, muta ei mitään selkeää faktaa. Erään lähdetiedon tarkistuksen jälkeen löytyi konkreettista tietoa:

Ydinvoiman osuus SÄHKÖNtuotannossa

2006 2608TWh 2007 2658TWh http://www.world-nuclear.org/info/nshare.html

2%:n kasvu. Toistan: KAHDEN PROSENTIN KASVU sähköntuotannossa! Kenen mielestä tuo on NOPEAA? Käsi ylös! Tuulivoiman tuotanto kasvaa 25-30% vuosittain. Se on nopeaa. Voihan se olla, että väitteen esittäjä on nähnyt suurempia kasvulukuja, mutta silloin ne selvästi esiin, kiitos.

Erityisen härkiksi väitteen "Ydinvoiman osuus maailman energiantuotannossa jatkaa nopeaa kasvuaan"

tekee se, että siinä väitetään ydinvoinman osuuden KOKO ENERGIANTUOTANNOSA kasvavan nopeasti. Haluan tosiaan nähdä siitä faktaa. Toinen lähde sanoo ihan toista:

"Vuonna 2006 ydinvoiman osuus maailman energiantuotannosta oli 15 prosenttia. Vuonna 2007 vastaava luku oli yhden prosenttiyksikön alhaisempi eli 14." http://www.ykliitto.fi/tiedottaa/uutiset/ykn_raportti_ydinvoiman_kaytto_lisaantyy_seuraavien_vuosikymmenten_aikana

Miksi täällä vieläkin sallitaan yksittäisten henkilöiden mielipiteiden esittäminen ilman faktatietoa?

Hei. Kiitos kommenistasi. Artikkelissa sanotaan seuraavaa: "Vuoteen 1964 mennessä maailmassa oli 14 reaktoria kytkettynä sähköverkkoon, vuonna 1970 81 reaktoria, vuonna 1975 jo 167, vuonna 1985 365 ja vuonna 1999 428. Ydinvoiman osuus maailman energiantuotannossa jatkaa nopeaa kasvuaan, pelkästään Kiinaan suunnitellaan sataa uutta ydinreaktoria, Yhdysvaltoihin noin kolmeakymmentä." Koska ydinreaktoreita on menneinä vuosikymmeninä rakennettu yleensä noin sata, ja nykyiselle vuosikymmenelle on suunnitteilla yli tuo menneiden aikojen sata, on ihan perusteltua sanoa että nopea kasvu jatkuu. Ydinvoima on ensimmäinen energiantuotantoinnovaatio, sitten fossiilisten polttoaineiden ja vesivoiman käyttöönoton, joka on saavuttanut huomattavan osuuden maailman sähkön tuotannosta. Artikkeli vastaa hyvin tätä historiallista realitettia. Tiedot on tarkistettavissa annetuista lähteistä. --Tungsten 10. tammikuuta 2011 kello 14.05 (EET)

Energiakaavion kuvateksti

Käyttäjä:Vastaaja kyselee energiakaavion keskustelussa seuraavaa:

Kuvatekstissä; "Fuusion käyttöönottoa tutkitaan jatkuvasti, sillä jokainen väliporras lisää hukkaenergian määrää."

Onko IHAN totta, että fuusion käyttöä tutkitaan väliportaiden vähentämiseksi?

Keskustelun siirsi --Aulis Eskola 6. toukokuuta 2009 kello 16.14 (EEST)

Siirretty kuvan keskustelusta: --Aulis Eskola 7. toukokuuta 2009 kello 19.26 (EEST)

vastaaja 20090507

Valitan: näen kuvatekstin täällä, Siinä on niin selkeä virhe, että minun muistutukseen käyttämänäsi aikana olisit jo korjannut sen. Siinäpähän näkyy virhe vielä olevan. Kommenttini 20090505 siis ihan ennallaan vielä.

vastaaja 20090517

Jauhanpa sitten täälläkin, koska jauhamisiani ei ole siirretty tänne:

Väite "Fuusion käyttöönottoa tutkitaan jatkuvasti, sillä jokainen väliporras lisää hukkaenergian määrää."

kertoo suomenkieltä hyvin ymmärtävälle, että fuusioenergiaa kehitetään tarpeettomien väliportaiden ja hukkaenergian poistamiseksi. Mielestäni se on iso vale. Voisiko tekstin laatija itse perustella tekstinsä yäällä, sillä minulle kertomani tekstin sisältö on ihan pässinselväs asia, ja siis valheellinen, ei tästä maailmasta. --Vastaaja 17. toukokuuta 2009 kello 19.00 (EEST)

Hei. Ehkäpä täytyy hieman valottaa kuvattujen ilmiöiden fysikaalista taustaa. Auringossa vapautuu fuusioenergiaa. Se välittyy meidän käytettäväksemme väliportaiden kautta, joista ensimmäinen on auringon säteily. Auringon säteily synnyttää tuulet ja sateet, jotka ovat tuulivoiman ja vesivoiman käyttövoimia. Sitä on myös varastoitunut fotosynteesin kautta orgaanisiin polttoaineisiin, joista on ajan myötä puolestaan muodostunut fossiilisia polttoaineita. On selvää että matka auringon ytimestä maapallolle meidän energiankulutustamme tyydyttämään on pitkä ja sisältää monia väliportaita. Fuusion hyödyntäminen suoraan fuusioreaktorissa välttää nämä väliportaat. --Tungsten 10. tammikuuta 2011 kello 13.52 (EET)

Länsimaat turvallisuudessa

vastaaja 20090507 Jatkan tähän aiheesta "länsimaat", yleensä ydinturvallisuudesta puhuttaessa. Mitä nämä mystiset "länsimaat", "länsimaiset ydinvoimalat" ja "länsimainen turvallisuuskulttuuri" tarkkaan ottaen evat? Onko Ruotsin ydinvoimaloissa todettu työntekijöiden huumeiden ja viinan käyttö osa "länsimaista turvallisuuskulttuuria"? Miten se sitten eroaa mm. Sosnovyj Borin turvallisuuskulttuurista?

Artikkelissa puhutaan useassakin eri kohdassa tarkemmin määrittelemättömistä "länsimaista" yhtenäisenä joukkona ydinturvallisuuden suhteen ja annetaan ymmärtää sen olevan lisäksi huippuluokkaa. Tosiasiassa näin ei kuitenkaan ole, kuten Ruotsin tapaukset osoittavat. Turvallisuuskulttuurin luokitus ei taatusti noudata "itä/länsi"-jakoa, eikä sitä tule mielestäni täälläkään käyttää, vaan etsiä luokitukset kansainvälisten sopimusten perusteella, jos sellaisia on.

Hei. Kiitos kommentistasi. Ydinenergia-asioissa länsimailla tarkoitetaan yleensä niitä maita, jossa ydinvoimankehittämis- ja valvontatapa on Yhdysvaltain ydinohjelman perintöä, eli siihen kuuluu mm. kevytvesireaktoreiden käyttö, AEC:ltä periytyvät moninkertaista varmentamista vaativat turvallisuusmäärykset ja itsenäinen valvontaviranomainen. Tässä suhteessä länsimaat erottuvat maista, joissa toimintatavat omaksuttiin Neuvostoliitosta. --Tungsten 10. tammikuuta 2011 kello 13.47 (EET)

Ydinenergian määritelmä

Ydinenergia määritellään täällä näin: "Ydinvoima eli ydinenergia on energiantuotantoa, joka perustuu hallittuun atomiydinten fissio- tai fuusioreaktioon tai muihin ydinreaktioihin, kuten radioaktiiviseen hajoamiseen."

Onko radioaktiivinen hajoaminen ydinreaktio ja ydinenergiaa? Radioaktiivisen hajoamisen yhteydessä kyllä syntyy lämpöä (=energiaa), joka johtuu sen ytimien hajoamisessa syntyvästä säteilystä, mutta ydinreaktiona sitä on vaikea mieltää, ydinreaktion seurauksena paremminkin. Näin asian käsitän.

Englanninkielinen wikipedia sanoo näin: "Nuclear energy is released by the splitting (fission) or merging together (fusion) of the nuclei of atom(s)." Eli vain ydinfissio ja ydinfuusio tuottaisi ydinenergiaa.

Havainto: ydinenergia itsessään ei voi olla tuotantoa, vaan tuote ("ydinenergia on energiantuotantoa"). --Vastaaja 17. toukokuuta 2009 kello 18.56 (EEST)

Nyt en ole varma seuraanko ajatuksenkulkuasi. Ydinreaktioita ovat fuusio ja fissio. Radioaktiivinen hajoaminen ei liity fissioon, koska perinteisesti fissiioon on (kai) liitetty ajatus ytimen hajoamisesta useammaksi pienemmäksi ytimeksi. Näin käy kyllä α-hajoamisessa, mutta uotanβ- ja γ-hajoamisissa ei (yksi tytär ydin). Fissiossa ja fuusiossa voi syntyä/syntyy radioaktiivista materiaalia, mitä ilmeisesti tarkoitit. En ole varma, mutta saamani käsityksen mukaan sekoitat fysiikan termin energia (havaintosi tuote) ja yhteiskunnallisen käsitteen energia(ntuotanto). --qWerk 17. toukokuuta 2009 kello 20.17 (EEST)

Vastaaja kommentoi 2011-01-07: Asia on vain liian yksinkertainen havaittavaksi. Virhe on tässä: "Ydinvoima eli ydinenergia on energiantuotantoa" Ydinenergia on tuote, ei energiantuotantoa. Energiantuotanto, myös ydinenergian, on laajempi käsite. Oikeammin olisi sanoa jotenkin näin: ydinvoima on atomien ydinten fission tai fuusion avulla tuotettua energiaa. Mutta antaa olla - "tyhmä ei huomaa ja viisas ei puhu mitään"-logiikkakin toimii. -Vastaaja

Hyvä kommentti. Radioaktiivisen hajoamisen osalta minulle riittäisi, kun pohtisit vielä vastausta kysymykseeni, "onko radioaktiivinen hajoaminen ydinreaktio?", koska wikin määritelmässä sanotaan "muihin ydinreaktioihin, kuten radioaktiiviseen hajoamiseen".

Ydinenergian määritelmän osalta näen asian niin, että kuvaamasi sotku johtuu nimenomaan suomenkielisen wikin määritelmästä. Ilman sekaannusta määritelmän voi aloittaa esim. näin "Ydinvoima, tai ydinenergia, on hallitulla atomiydinten fissio- tai fuusioreaktiolla tuotettua energiaa...". Kun sanotaan "Ydinvoima eli ydinenergia on energiantuotantoa,", joku voi luulla, että ydinenergia on energiantuotantoa. Eikä jatko "joka perustuu ..." muuta jo kitjoitettua.

Ydinenergian määritelmälle en ehdota muutosta ennenkuin radioaktiivisen hajoamisen rooli suhteessa ydinreaktioon on selvitetty, kuten sekin, katsotaanko sen kuuluvan ydinenergiaan (en tosin tiedä mihin muuhun energiamuotoon sen lämmön aiheuttajan voisi katsoa kuuluvan). Myös sitä, miten ydinenergiaan perustuva ydinpommi liittyy ydinenergia-käsitteeseen, voisi pohtia.

Katsoin ydinvoima-osion alkua. Siellä lukee tosiaan: "Tämä artikkeli kertoo energiatuotannosta. Atomiytimen hiukkasten välisestä vuorovaikutuksesta: katso ydinvoima (fysiikka)." Silti määritelmässä on mainitsemani väärinkäsityksen mahdollisuus.

Englanninkielisessä wikissä radioaktiivinen hajoaminen on eri roolissa kuiun suomenkielisessä: "Nuclear power is any nuclear technology designed to extract usable energy from atomic nuclei via controlled nuclear reactions. The only method in use today is through nuclear fission, though other methods might one day include nuclear fusion and radioactive decay" Eli ymmärtääkseni tuossa sanotaan, että "jonain päivänä" ydinenergiaa ehkä voidaan tuottaa radioaktiivisesta hajoamisesta.

Myös fuusioenergia katsotaan englanninkielisessä wikissä mahdolliseksi tulevaisuuden keinoksi tuottaa ydinenergiaa. Miksi suomalaisessa wikissä sitä ei kerrota vain mahdollisuutena, vaan ikäänkuin jo käytettävissä olevana? --Vastaaja 18. toukokuuta 2009 kello 09.42 (EEST)

Hei. Kiitos kommenteistasi. Radioaktiiviset reaktiot ovat ydinreaktioita koska ydinreaktio on määritelmän (ks. esim. [1]) mukaan reaktio, joka muuttaa atomiytimen kokoonpanoa. Eri ydinreaktioiden standardiluokituksen näet täältä: [2]. Radioaktiivisuus on ydinenergiaa siinä tapauksessa että sitä käytetään energianlähteenä. Aivan samoin kuin fissio on ydinenergiaa siinä tapauksessa että sitä käytetään energianlähteenä. Ydinaseet eivät kuulu tähän artikkeliin koska ne eivät ole energiantuotantoa, niille on jo oma artikkelinsa ydinase. Fuusiota ei tässä artikkelissa esitetä käytettävissä olevana, paitsi Auringon osalta, vaan sanotaan: "Toistaiseksi fuusion voimalaitoskäyttö vaikuttaisi olevan vähintään vuosikymmenien päässä." --Tungsten 6. marraskuuta 2009 kello 11.58 (EET)

Vastaaja 2011-01-07 Ydinenergian määritelmästä vielä

Tutkin asiaa STUKin dokumenteista. Vaikuttaa siltä, että STUKilla on hyvin selkeä ja yksinkertainen raja sille, mikä on ydinenergiaa ja mikä radiuoaktiivista hajoamista: radioaktiivinen hajoaminen on aineen luonnollista radioaktiivista hajoamista ("hiukkanen" kerrallaan?), ja ydinenergia on atomin ytimen fissiossa tai fuusiossa tapahtuvaa energian vapautumista. STUK on usein äärimmäisen tarkka termien käytössä, ja suosittelisin tähän aiheeseen samojen termien käyttöä samoissa merkityksissä. - Vastaaja

Radioaktiivinen hajoaminen on todella luonnon ilmiö, tämä on aivan oikein. Ydinenergian muoto radioaktiivisuuden hyödyntäminen on luonnollisesti silloin, kun sitä käytetään energian tuottamiseksi. Tässä asiassa artikkeli vastaa jo yleistä käytäntöä. --Tungsten 10. tammikuuta 2011 kello 13.56 (EET)

Vastaaja 2011-01-07 Ydinterrorismin määritelmästä

Hei. En ole sinut tämän muokkaussysteemin kanssa, joten josko joku ystävällisesti vaivautuis paikkaamaan jälkiäni? Tekstini saa vaikka poistaa, kun se on luettu. Aiheenani on

Ydinterrorismin määritelmä

En osannut avata keskustelua ydinterrorismi-osiossa, joten kerron asiani tässä. Ydinterrorismin määrittelyssä olisi huomioitava nämä:

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2009/20090006

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+80/2008&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Oma käsitykseni mahdollisimman lyhyesti: ydinterrorismi on radioaktiivisten aineiden levittämistä ympäristöön tarkoituksena vahingon aiheuttaminen. Menetelmää ei rajata, joten se voidaan suorittaa vaikkapa aiheuttamalla ydinonnettomuus. Näyttäisi siltä, että valmistelu, suunnittelu yms olisi myös rangaistavaa.

- Vastaaja

Ydinsulkusopimus

Kappaleessa Ydinvoima, ydinaseet ja ydinaseriisunta mainitaan, että ydinsulkusopimukseen kuulumattomia maita on maailmassa neljä, seuraavassa kappaleessa taas kerrotaan niitä olevan kolme. Miten on? --Louhikärmes 18. toukokuuta 2010 kello 06.52 (EEST)

Hei. En ole varma, mutta luulen että selitys voi olla seuraava: Pohjois-Korea on venkslannut edestakaisin oman kantansa kanssa, eli kuuluuko vaiko eikö kuulu. Mahdollisesti kohdat on kirjoitettu eri aikoina? Joku voisi selvittää Pohjois-Korean nykyisen virallisen kannan ja päivittää artikkelia. Voin sen itsekin tehdä kun löydän aikaa.--Tungsten 10. tammikuuta 2011 kello 13.40 (EET)

Korruptio

Kappale ydinvoimarakentamisen korruptiosta poistettu, koska lähteessä ei tunnu olevan mitään erityisesti korruptiota ydinvoimarakentamiseen liittävää (sen kummemmin kuin vesi- tai tuulivoimarakentamiseenkaan). Sama ongelma kuin artikkelissa Korruptio. --Aulis Eskola 1. heinäkuuta 2010 kello 18.14 (EEST)

Uraanikaivos vs. hiilikaivos

Tein seuraavanlaisen laskelman: Vuodessa on 365 päivää, vuorokaudessa 24 tuntia, vuodessa on siis 8760 tuntia. Jos ydinvoimala pyörii koko ajan 1000 megawatin teholla, se tuottaa 8,76 miljoonaa megawattituntia energiaa vuodessa. Jaetaan tuo luku 146 000 000 kilolla, saadaan uraanimalmin lämpöarvoksi 0,06 MWh/kg eli 60 kWh/kg. Yksi kWh = 3,6 MJ. Joten 60 kWh = 216 MJ. Näin olemme saaneet uraanimalmin lämpöarvoksi 216 MJ/kg. Hiilen lämpöarvo on 27 MJ/kg, mikä sattumalta on tasan 1/8 uraanimalmin lämpöarvosta.

Jos tuo on oikein, on virheellistä sanoa, että hiilikaivostoimintaa vaaditaan "monikymmenkertaisesti". Siksi muutin sen muotoon "moninkertaisesti".Vesahjr 28. elokuuta 2010 kello 23.03 (EEST)

Ja tuo tieto, että yhden 1000 MW ydinvoimalan polttoaineen tarve vuodessa vastaa 146 000 tonnia uraanimalmia, löytyy aika monelta sivustolta internetissä.Vesahjr 28. elokuuta 2010 kello 23.07 (EEST)

Niinpä, kuten kirjoitit: "jos tuo on oikein". Wikipedian artikkelit perustuvat julkaistuun tietoon, eivät omiin laskelmiin ja kehitelmiin. Ilman mitään lähteitä esität useita oletuksia: voimalan käyttöaika, uraanimalmin tarve, polttoainehiilen lämpöarvo. Tämän tiedon tulisi perustua asiallisiin lähteisiin, pikahaulla esimerkiksi eri hiili- ja uraanipolttoaineiden lämpöarvoja löytyy vaikkapa täältä. Tuon lähteen mukaan hiilipolttoaineiden lämpöarvo vaihtelee 10-25,5 GJ/kg välillä. Lisäksi huomaa että laskelmasi ei huomioi lainkaan malmin tiheyseroa; painoa kuvaavampi suure olisi tilavuus, sillä se varsinaisesti kertoo kaivostoimiinan laajuudesta vertailukelpoisesti. Sinänsä itselleni on saman tekevää kumpaa termiä käytetään. --Riisipuuro 29. elokuuta 2010 kello 10.50 (EEST)

Tarvittavan uraanimalmin määrä ja voimalan käyttöaika löytyy esim. täältä. world-nuclear.org -sivustolta ei löydy uraanimalmin lämpöarvoa. Luonnonuraani (natural uranium) ei minun käsittääkseni ole sama asia, vaan uraanimalmissa on vain pieni osa puhdasta uraania. Hiilen lämpöarvon otin Wikipediasta. Joku muukin oli laittanut omia laskelmiaan tietolähteeksi.(viite 24: Uraanimalmin ja hiilen määrä laskettu seuraavista lähteistä: Uranium Information Centre (UIC): The Nuclear Fuel Cycle, Melbourne, 2004. Helsingin Energia: Ympäristöraportti 2000, Helsinki, 2000.)Vesahjr 29. elokuuta 2010 kello 13.15 (EEST)

Ydinvoimamyönteinen sivusto sanoo 1000 MW ydinvoimalan toimintaan kuluvan 50 000 tonnia uraanimalmia vuodessa. Greenpeace (ja moni muu ) sanoo 146 000 tonnia. Olisiko jotain luotettavampaa lähdettä kuin nämä Internetin propagandasivustot, esim. fysiikan oppikirja?Vesahjr 29. elokuuta 2010 kello 20.43 (EEST)

Veikkaisin että molemmat lienevät oikeassa; malmin uraanipitoisuudet poikkeavat eri kaivoksissa - ainakin näin kuvittelisin. Molemmat käyttävät sitten itselleen sopiviinta arvoa. Terv. --Riisipuuro 29. elokuuta 2010 kello 20.52 (EEST)--

Linkki englanninkieliseen artikkeliin?

Huomasin, että tuosta linkkilistasta ei löydy linkkiä en-wikiin? Aika omituinen puute, vai eikö siellä ole vastaavaa artikkelia? Enpä usko tuota. 85.217.46.172 3. marraskuuta 2011 kello 02.00 (EET)

Yksi botti on näköjään bugittanut. Korjasin tuon ja huomautin käyttäjää. --Iisak Lehtinen 3. marraskuuta 2011 kello 02.55 (EET)

Parannusehdotuksia

Miksi otsikoiden fissio ja fuusio alla on erilaiset linkit artikkeleihin? Toinen linkki sanoo "fissio" ja toinen sanoo "fuusioreaktio". Tähän tulisi saada jokin yhtenäisyys eli joko fissio ja fuusio tai fissioreaktio ja fuusioreaktio, mutta ei mielestäni molempia sekaisin. Taulukossa "Suurimmat ydinvoiman tuottajamaat" ei ole lähdettä - oleellista olisi tietää minkä vuoden tilannetta kyseinen taulukko kuvaa. --91.157.12.243 18. syyskuuta 2012 kello 16.34 (EEST)

Tämä ydinvoima sivusto asettaa koko wikipidien kyseenalaiseksi. Sivusto on täynnä yli kymmenen vuotta vanhaa tekstiä, joka ei pidä enää yhtään paikkansa. Muutoksia ei voi tehdä, koska wikipedian Suomen hemmot eivät voi tarkastella asiaa objektiivisesti, vaan he ovat fanaattisia ydinvoiman kannattajia. a

Ydinvoima tarvitsee varavoimaa?

Artikkelissa ei mainita mitä tapahtuu, jos ydinvoimalaitos joudutaan sulkemaan 1 päivästä ikuiseen. Mitä ydinvoimalaitoksen sammuminen tarkoittaa sähköverkolle? Ja miten tilanne paikataan? Ilmeisesti ratkaisuja ovat sähkön tuonti ulkomailta ja erilliset varavoimalaitokset, jotka eivät aivan halpaa sähköä tuota. Tähän liittyy myös reaktorin tehon kasvu vanhemmasta noin 800 MW:sta nykyiseen 1600 MW:iin, mikä tarkoittaa että uudempien voimalatyyppien sammuminen aiheuttaa suuremman loven sähköverkkoon kuin vanhemmat ja pienemmät. Teoreettisesti esim. 4000 MW:n kokoluokan ydinvoimalaitoksen sammuminen Suomen olosuhteissa aiheuttaisi sähköverkolle suuren ongelman. Ydinvoimalan sammumiselle varajärjestelyt taitaa täytyä suunnitella ja mitoittaa talven sähkön kulutushuippujen mukaan, vieläpä. Varavoiman tarve siis puuttuu artikkelista. --Hartz (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 22.58 (EET)

Huono artikkeli

Artikkeli suhtautuu ydinvoimaan ylipositiivisesti ja sivuuttaa monet ympäristöongelmat. Artikkelia pitäisi korjata monelta osin, se on osittain huonosti jäsennelty ja epäjärjestyksessä. Shakkimatti Shakkimatti (keskustelu) 22. marraskuuta 2020 kello 05.54 (EET)