Keskustelu:Valko-Venäjä

Keskusteluarkisto 1 (16.5.2006...7.7.2011)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ajattelin kehittää tätä lähellä, mutta niin kaukana olevan maan artikkelia lupaavaksi tai mieluiten hyväksi. Olen muokannut artikkelia kosolti viimeisen 4 vuoden aikana. Jääkiekon MM-kisat Minskissä ovat lähempänä kuin heti huomaammekaan, joten laitetaan aluksi vaikka tätä maa-artikkelia arviointiin. Mitä mieltä ollaan: Mille tasolle arvioitte Valko-Venäjä-artikkelin? Onko nykymuodossaan jo lupaava eli LA-tasolla? Korkeammalle kivutessa voisi tasapainon vuoksi paikoin typistää ja ajantasaistaa. Sanan/Netin/Lehdistönvapaus kappaleisiin ja poliittisiin vankeihin ajattelin pientä ajantasaistusta mm. Freedom housen 2012-2013 raporttien ja Amnesty Internationalin yms pohjalta, samalla kuitenkin kokonaismittaa lyhentäen. Vaan uupuuko jotain muuta oleellista? Pitäisikö politiikasta kertoa yleisemminkin HA-tasolle pyrittäessä? Puolustusyhteistyöstä Venäjän kanssa enemmän. Talous- ja kauppapolitiikasta, miten kääntynyt taloudessa EU:n sijasta Venäjän, Kiinan suuntaan, kun sieltä löytyy rahoittajia? Historiasta ajattelin täydentää esim. Polatskin ruhtinaskunnan osuutta. Suomen UM:n tämän kevään maatiedoston historiaosuudessa on paikoin näkyvissä tämän wikipedia-artikkelin aiemman version vaikutusta (epämääräisyyksineen), mutta politiikka-tarinan täydentämiseen ajattelin tuota yhdeksi lähteeksi. Eli pyytäisin kommentteja: a) onko jo nyt lupaava ja jos ei, erityisesti mitä olisi korjattava? b) Mitä toivottaisiin parannettavan tai korjattavan, että päästäisiin hyvän artikkelin tasolle? --Paju (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 01.35 (EEST)

Seuraavat kommentit selattuani artikkelin. Lupaavaksi asiaa on aivan varmasti tarpeeksi; suurin akuutti ongelma on surkea johdanto (joka on käytännössä vasta määritelmä). HA-tasolle voisi tosiaan osittain kokonaismittaa lyhentää, mutta toisaalta jostain asioista tarvisi tietoa. Taloudesta voisi jo melkeinpä tehdä oman pääartikkelinsa, ja sitä osiota tästä hieman typistää yksityiskohtaisuuden osalta (politiikassakin on aika paljon yksityiskohtaisuutta; onko esimerkiksi nallekriisi tarpeellinen kokonaisukuvan kannalta). Mitä sitten keskeistä valtioartikkelien aihetta nopeasti katsottuna näyttäisi puuttuvan HA-tasolle? Asevoimista voisi kirjoittaa, samoin tosiaan liikenteestä ja väestöosuuteen jotain terveydestä ja koulutuksesta. Samoin ehkä jostain arkikulttuurista (esimerkiksi ruokakulttuurista), jos jotain löytyy. Tämä siis selailemalla, joten kaikista painotuksista en osaa sanoa. Lupaavaksihan tämä on jo huomattavan pitkä ja yksityiskohtainen. --PtG (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 09.03 (EEST)

Kiitos, silmät avautuivat, paljossa hyvin samaa mieltä. Kunnon johdanto on tosiaan paikallaan. Liikenteestä on oma artikkelinsa, mutta tuon tänne ydinasiat. Varusmiespalvelusta ja asevoimista voisi lisätä tosiaan kappaleen tai pari. Ruokakulttuurista löytyy tietoa ja kuvia kosolti, kymmeniä reseptejäkin on kokeiltu. Perunasta se lähtee. Sitä on määrällisesti ja eri ruokalajeissa paljon. Mielenkiintoista on, ettei toreilla, kyläkaupoissa tai kaupunkien suurmyymälöissä tiedetä perunalajikkeista tai myytävän perunan ominaisuuksista juuri mitään. Terveydestä ja koulutuksesta voisi tosiaan todeta perusasioita. Urheiluun taidan liittää hieman maan olympiamenestyksestä, jalkapallosta ja tenniksestä (mm. Viktoryja Azarenka). Eli kiitos kommenteista, viikon päästä moneeen kohtaan on jo reagoitu. --Paju (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 11.28 (EEST)

Aloittelin paikkauksia luonnostelemalla uutta johdantoa. Se hioutuu lopullisemmaksi tuonnempana. Muitakin täydennyksiä ja korjauksia tulee vähitellen.--Paju (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 11.21 (EEST)

Johdanto on jo nyt paljon paremmin, mutta sinällään johdanto kannattaa tosiaan kirjoittaa lopulliseen kuntoonsa vasta ihan lopuksi, kun muu artikkeli on stabiili. --PtG (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 11.37 (EEST)

Näin oli tarkoitus. Intro päivitetään ja hiotaan vasta tuonnempana. Luulen että Hitler katoaa seuraavalla kierroksella, vaikka Suuri isänmaallinen sota yksi keskeisimmistä kansallisista traumoista onkin.--Paju (keskustelu) 14. heinäkuuta 2013 kello 18.06 (EEST)

Lisäsin väestökappaleeseen pari väliotsikkoa ja tietoa (kansan)terveydestä. --Paju (keskustelu) 14. heinäkuuta 2013 kello 00.13 (EEST)

Koulutuksesta on koottu tuhti peruspaketti ja asevoimista pohjat. Jälkimmäinen täydentyy vielä. Kuvitan illemmalla väestö-osuutta ja ehkä noita asevoimiakin.--Paju (keskustelu) 14. heinäkuuta 2013 kello 18.06 (EEST)

Eli terveydestä ja koulutuksesta on jo varmaan riittävästi? --Paju (keskustelu) 20. heinäkuuta 2013 kello 13.55 (EEST)

Varmasti, tästä voisi tehdä jopa "pienellä" työllä suositellun, sillä politiikka-, talous- ja väestöosiot voisi irrottaa omiksi artikkeleikseen, ja tästä tiivistää tekstiä. Tein itse jo Valko-Venäjän maantiede -artikkelin. --PtG (keskustelu) 20. heinäkuuta 2013 kello 14.19 (EEST)

Typistin hieman politiikkaa, mm. nallekriisi kuitataan nyt maininnalla historiaosuudessa. Politiikka-luvussa riittää vielä tehtävää. Sen voisi jakaa esim. neljään osaan väliotsikoituna tyyliin: 1. presidentin, parlamentin ja oikeuslaitoksen asema, 2. sisäpoliikka, 3. ihmisoikeudet ja poliittinen oppositio, 4. ulkopolitiikka. Tämä vaatisi kuitenkin kosolti myös tiedonhakua eli katsotaan saanko tuon tehtyä tällä viikolla. Agendalla kun oli muutakin.--Paju (keskustelu) 16. heinäkuuta 2013 kello 00.08 (EEST)

Politiikka ja hallinto -osion lähteistäminen ja ajantasaistaminen ottaa vielä aikaa.--Paju (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 03.00 (EEST)

Talouteen on lisätty Liikenteestä pohjat. Talousosaa täydennetään muutenkin hitusen (kauppakumppanit ja päätuotteet: mm. EU-maa Hollanti ei ainakaan boikotoi vaan on lisännyt öljykauppaa; kauppatase negatiivinen, plussalla oleva vaihtotase). Liikennettäkin jatketaan (esim. keskeiset liikenneväylät ja kuvitus).--Paju (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 03.00 (EEST)

Valko-Venäjän ruokakulttuurista löytyy kuvauksia, mutta se ei vaikuta kovinkaan omaperäiseltä ja siksi ei ole ehkä mitenkään välttämätön lisäys tähän ainakaan Hyvä-tasolle. --Savir (keskustelu) 20. heinäkuuta 2013 kello 14.47 (EEST)

Kiitos viestistä. Mitä tiedät Valko-Venäjän ruokakulttuurin omaperäisyydestä? Minusta maan keittiössä ja ruokakulttuurissa on suomalaisittain katsottuna paljon nähtävää ja koettavaa, jota ei aina matkatoimistomatkoilla ja virallisilla webbisivuilla näe. Reaalisen keittiön kuvaus on haasteellisempaa, kun wikipedia edellyttää lähteiden käyttöä, eikä olla vielä tuttavien kanssa ehditty omaa keittokirjaa kirjoittaa. :) Onneksi on joitain paikallisia kirjojakin, joita saattaa hyvällä onnella löytää Moskovassa tai muualla painettujen venäläisten keittokirjojen välistä. Uudempia ovat esim.; näistä pukkaa helposti kattavampaa tarinaa. Monia reseptejä tullut jo kokeiltuakin ja autenttisilla maistajilla hyväksytettyä. Suomeksi tarinaa valkovenäläistä keittiöstä löytyy parista neuvostokeittiön teoksesta ja mainintoja lehtiartikkeleista. Websivuja ja blogeja on monia, eikä englanti ole niissä se pääkieli. Tuon virallisen sivuston drainikiresepti on kuitenkin ok. Kirjoittelen keittiöstä kun ehdin, enkä luultavasti vielä pariin päivään, tahtoo pukata valkovenäläisiäkin vieraita Suomen suveen ja perhe-elämän juhlien väliin.--Paju (keskustelu) 21. heinäkuuta 2013 kello 00.43 (EEST)

Lähteet

Kommentteja ei tullut pariin viikkoon. Arkistoin vertaisarvioinnin. Artikkeli mennee seuraavaksi LA-arviointiin vaikka jo suositelluksi kehittämisestäkin vihjailtiin (jossain vaiheessa elokuun loppua, kunhan ehdin vielä vähän työstää), jatketaan keskustelua tarvittaessa sitten.--Paju (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 23.46 (EEST)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ruokateemaan liittyen talletan tänne Valko-Venäjän tv:n ruokaohjelmien linkin vuodelta 2012: Belaruskaja kuhnja. (venäjäksi) Siirretään omaan artikkeliin, kun sellaisen saa jossain vaiheessa alkuun.--Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2013 kello 03.27 (EEST)

Kirjaan viitteen myöhempää käyttöä varten talteen. Eli käsiini tarttui moderni valkovenäläinen keittokirja. Винцэнта Завадская, 2013: Литоўская кухарка. Першая беларуская кулінарная кніга. Kiinnostava ja saatavuudeltaan ei ihan jokapaikan opus. Myös tämän kesän reissulla monen kaupungin paikalliset kirjakaupat ja gipermarketit olivat täynnä kaikenmaailman moskovalaisten tv-julkimoiden kyökkikirjasia. (Tietysti listaan vois liittää valkovenäläisen perunakirjan ruokaresepteineen. Pottu kun on perusraaka-aine.)--Paju (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 23.53 (EEST)

Lähteet

Lupaavaksi

Loppukesän 2013 arviointikeskustelussa tuli viestiä monelle eri tasolle; en löytänyt yhtenäisen selkeää LA-tason kannatusta. Muutamia parannuksia on tehty sittemmin. Edetään nyt askel kerrallaan. Hyväksytäänkö lupaavaksi? --Paju (keskustelu) 7. marraskuuta 2013 kello 15.22 (EET)

Nojoo, lupaava taso on kyllä hieman huvittava näin laajalle artikkelille, jonka suurin ongelma alkaa olla jo turhan tarkka yksityiskohtaisuus. Politiikasta, taloudesta ja väestöstä omat pääartikkelinsa, ja tästä pois niihin kuuluvat yksityiskohtaisuudet, niin ollaan käytännössä jo SA-tasolla (ainakin laajuutensa puolesta). Valtioartikkeleissa kannattaa tieto jakaa pääartikkelihin, sillä muuten niistä tulee turhan raskaita. Esimerkiksi talous-osio on paikoin puuduttavaa pitkien tilastokatsausten aukikirjailua. Mutta sanotaan nyt, että lupaavaksi menee. --PtG (keskustelu) 7. marraskuuta 2013 kello 23.15 (EET)

Hieman samoilla linjoilla PtG:n kanssa. Tässä artikkelissa yksityiskohtaisuutta pitäisi karsia, varsinkin talous-osion monien tilastojen kohdalla jonkinlainen harvennus olisi tervetullutta. Mutta mielestäni lupaavuus on kyllä selvä. Kannatan --Kari-kujanpää (keskustelu) 9. marraskuuta 2013 kello 11.36 (EET)

Joo, etenkin talousosio on raskaahko. Sen pääosan voisi siirtää erilliseksi teema-artikkeliksi seuraavalla tasolla. Poistin BKT:n kasvu ja vakautetut inflaatioprosentit tekstistä (näkyvät jo graafista). Tuonti- ja vientimaatkin voisi esittää taulukkona tai graafisessa muodossa, joka keventäisi pykälän tekstin hahmottamista. Vaan sektoriartikkeleissakin (vierastan niiden kutsumista pääartikkeleiksi) on hyvä olla tarkkana ja käyttää monipuolisia lähteitä, eikä vain yleisiä ja anglo-amerikkalaisia lähteitä. Tuota maantiedepläjäystä ajattelin ryhtyä paikkaamaan vasta tuonnempana, ylemmille tasoille pyrittäessä. --Paju (keskustelu) 10. marraskuuta 2013 kello 00.21 (EET)

Tottakai ne "sektoriartikkelitkin" pitää tehdä järkevästi, mutta siis ainakin minun mielestäni yleislähteet on parhaimpia lähteitä monissa asioissa. Niihin ollaan kuitenkin valmiiksi pureskeltu merkittävimmät asiat; jos jokainen lause on kerätty eri lähteestä, niin on vaarana mennä joko epäolennaiseen yksityiskohtaisuuteen tai peräti epäolennaisiin asioihin keskittymiseen. --PtG (keskustelu) 10. marraskuuta 2013 kello 11.13 (EET)

Jos haluat kommenttia jatkokehitystä ajatellen, niin voin sellaista antaa. Olen nyt lukenut tarkemmin historiaosuuden loppuun. Maantieteessä pisti silmään se, että siellä käsitellään laajasti luonnonvaroja. Sinällään nekin ovat osa maantiedettä, mutta yleensä ne luetaan lähemmin talouteen. Lisäksi painotus on hieman hassua maantiede-osiossa, sillä kaksiviidesosa osiosta käsittelee Tsernobyliä ja pienhiukkasia. Sinällään on merkittävää puhua myös ympäristöongelmista, mutta nyt tasapainotus ei mielestäni ole täysin kunnossa (Valko-Venäjän maantiede -artikkeliin voisi tehdä oman osionsa ympäristöongelmille, ja tästä asiaa hieman typistää). Yleisvaikutelman perusteella maantiede- ja historia-osiot ovat ehkä heikoimmat. Nuo muut osiot ovat todella kattavia, tosin en ole aivan tarkasti niitä vielä lukenut. --PtG (keskustelu) 10. marraskuuta 2013 kello 11.24 (EET)

Joo, historian, maantieteen ja kielen(kulttuurin) puolella on tiedostettua savottaa (ja kirjottajalla luettavaa) ylemmille tasoille mentäessä. Siksi pyrin parantamaan artikkelia pykälän kerrallaan. Ensitavoitteena siis LA-leima. Tälle on nyt kaksi kannatusta. Hyvä! - Tällä hetkellähän ei olla ihan vielä puhtaasti valtiomallin mukaisessa rakenneryhmittelyssä (joka on suositus, ei vaatimus). Esimerkiksi kasvistoa ja eläimistöa käsitellään nyt lähinnä sektoriartikkelissa; ensimmäistä osaa ei siksikään olla otsikoitu maantieteeksi. Ehtii HA- tai SA-tasoilla, olen ajatellut. - Asiallisemmista yleisteoksista ajattelin käyttää esimerkiksi Valko-Venäjän kansallisatlasta. Siitä käy ilmi mm. keskilämpötilan vaihtelu lounaisimman Brestin seudun (>7,0 °C) ja maan koillisimman osan (<4,5 °C) välillä ja että tämä muodostuu erityisesti luoteisosan kirpeämmästä talvesta (mantereellisuus), monen eläinlajin esiintymiset, maan fenologinen luokittelu yms. Tšernobyl ei ole vain ympäristöongelma. Valitsin fiwikin erääksi lähestymistavaksi vertailun Suomeen (Tampere Porvoo-linjan saamaan laskeumaan) ja Euroopan ympäristövirastonkin kuvaamien pienhiukkasten vaikutuksiin (joiden "tappotahti" on siis Keski-Euroopassa suurempi kuin Valko-Venäjällä tai Suomessa). Nämä suhteuttamiset anglo-amerikkalaisista matkakirjoista pääosin puuttuvat. Brandtin ja LonelyPlanetin julkaisuihin kyllä voisi varmaan viitata enempikin. Ne ovat hyviä yleiskuvan ja suurten linjojen antajia. Tosin yleensä myös kirjoittajan kotimaan ulkopolitiikkaa/turistinäkökulmaa heijastavia tai paikoin naiveja. Ja anglo-amerikkalainen kuten itäslaavilainenkaan lähestyminen ei mielestäni sellaisenaan sovi fiwikiin.--Paju (keskustelu) 10. marraskuuta 2013 kello 14.21 (EET)

Eli kiitos kannatuksesta ja kommenteista. Pyritään huomioimaan. Toivoisin vielä kannatuksia lupaavaksi, että voitaisiin merkitä sellaiseksi.--Paju (keskustelu) 10. marraskuuta 2013 kello 14.24 (EET)

Tämä kuuluu laajuutensa puolesta sarjaan "liian hyvä lupaavaksi", mutta kannatan nyt kuitenkin ja merkitsen samalla lupaavaksi. Kannatusta lienee tullut riittävästi.--Tanár 10. marraskuuta 2013 kello 18.56 (EET)

Valko-Venäjän valko-?

Artikkelissa ei taideta kertoa mistä tuo maan nimen valko- tai bela- oikein tulee? Sen voisi lisätä artikkeliin. Tai sitten olin vain sokea enkä nähnyt silmälläni. --Hartz (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 21.54 (EET)

Kirjoitin tähän jo 1,5 A4:sen verran vastausta 3- lähdeteoksen pohjalta. Vedin pois, koska en ainakaan 1-3 kuukauteen ryhdy artikkelia muille tasoille pykkimään, suuremmalti täydentämään. Monia on tulkintoja, ei yhtä ja ainoaa. Todettakoon, ettei enkkuwikin etymologinen osio ei ole sellaista tekstiä, mitä käytäisin pohjana. Voisin lähteä Andrew Wilsonin teoksen Belarus - The Last European Dictatorship (2011, Yale University Press; s. 19-20 ja 134-135) pohdinnoista, viitata myös esim Arto Luukkasen toimittaman Tuntematon Valko-Venäjä (2009)-teoksen kirjoitukseen Inka Leppänen: Historia ennen neuvostoaikaa (s. 39-40), ja ottaa toki jotain lainaa tuosta enkkuwikistäkin ja tutustua myös pariin Wilsonin teoksen viittaamaan artikkeliin. Lyhyesti vois kai todeta aika suositun olevan näkemys, että valkoinen viittaa/ halutaan viittaavan koskemattomuuteen - sekä tataarien että liettualaisten suunnalta (nykyisin Moskovan?). Osa länsiukrainalaisista/ valkovenäläisistä pitää moskoviittejä mongoloidisoituneina; näkyy kulttuurissa ja tavoissa (nykyäänkin; en ole ihan eri mieltä). Valkoista Rusia oli "mustaa Rusia" ja Liettuaa (useita sukupolvia) varhaisempi kristillisyys. Maantieteellinen määre Belarus oli epämääräinen - aluksi jossain Unkarin ja Moskovan ruhtinaskunnan välillä, sitten koillinen (Polatsk-Pihkova-Novgorod -kolmio)/ itäinen (perustuslaissa kirjattu Minskin itäpuolelta alkava Litvaa itäisempi Liettuan Rusinmaa), kun täsmentyi. Novgorod "sortui" moskoviiteille 1471-78. Sanana Belarusia käyttivät ensin puolalaiset 1500-luvulta lähtien. Moskoviitit halusivat korostaa Liettuan itäosan eroa Litvaan ja liettualaiiin; ryhtyivät terminä viljelemään valkoista Rusia. Etnisenä käsitteenä ja maantieteellisenä nykyalueen kuvaajana vasta 1700-1800-luvulta lähtien. Isovenäläinen/ neuvostoliittolainen näkemys vähätellyt ja pyrkinyt venäläistämään Rusinmaata, myös valkoista. Mutta tuohon enempi toisella kertaa eikä ihan heti.--Paju (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 05.59 (EET)

Maan nimihän muutettiin 1991 useimmilla kielillä, eikä enää neuvostotyyliin / isovenäläisittäin viittaa Venäjään, vaan jälleen Rusinmaahan (Русь). Semanttisesti maan nimen pitäisi olla suomeksi Valko-Rus, Valko-Rusj tai jotain vastaavaa, ei neuvostovuosien isovenяläinen V.-Venäjä. --Paju (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 06.18 (EET)

Minsk-areenan kuva

Minsk-areenan kuvan yhteyteen on liitetty lähteetön kommentti siitä, ettei areenan ulkokuvaa saisi julkaista tekijänoikeussyistä: https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Valko-Ven%C3%A4j%C3%A4&diff=next&oldid=12771077 . En-wikissä ja Commonsissa näkyy olevan kuitenkin useita Minsk-areenan ulkokuvia ilman mitään vastaavia huomioita ja em. väitteestä puuttuu kokonaan lähdeviite, joten olisikohan ok poistaa ko. maininta ja lisätä artikkeliin (myös) areenan ulkokuva? --ZeiP (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 01.55 (EEST)

Kommentti perustuu mm. valkovenäläiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön ja Commonsin sääntöihin, sitä ei parane poistaa. Commonsissa on aina vähän väliä pidetty siistimistalkoita , koska Valko-Venäjällä ei ole rakennusten kuvien vapaan julkaisemisen sallivaa panoraamavapautta (FOP). Jos arkkitehtuuria esittäviä kuvia (ei kutenkaan kaikista "strategisista rakenteista") lähteistää hyvin ja tekijänoikeudenhaltijat (arkkitehdit ja vastaavat suunnittelijat, joita voi olla useita), voi artikkelissa sitaattioikeudella julkaista paikalliseen wikipediaan taideteoskuvana talletettuja rakennusten ulkokuvia. Mutta Commonsiin EI näitä tekijänoikeuden alaisia kuvia SAA TALLETTAA, sillä myös Commonsin ehtojen mukaan sinne tallennettuja kuvia tulee voida käyttää kaupallisesti verraten vapaasti, esimerkiksi julkaisuissa tai postikorteissa. --Paju (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 02.17 (EEST)

Tuo taisi olla seurausta villistä lätkäfanittamiseksi tulkitsemastani kuvatuuppauksesta ilman siteerausoikeuden noudattamista, ja kommentti taisi tulla sellaisten villien jatkolisäysten hillitsemisen edistämiseksi.--Paju (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 03.21 (EEST)

Tekijänoikeudet-sivulla kerrotaan selkeästi, että rakennuksista otettuja kuvia voi julkaista. Eli voi olla että kuvat eivät Commonsiin sovellu, koska siellä kuville on tiukemmat kriteerit, mutta eikö siis ainakin fi-wikissä olisi mahdollista julkaista ko. kuva? Ilmeisesti osa tuosta vastauksesi lauseesta jäi kesken joten en ole ihan varma mitä tarkoitit tällä ”ja tekijänoikeudenhaltijat (arkkitehdit ja vastaavat suunnittelijat, joita voi olla useita)”. Joka tapauksessa tuo huomio on lähteetön, joten itse merkinnälle mielestäni olisi syytä tehdä jotain – joko poistaa tai lähteistää. --ZeiP (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 02.24 (EEST)

Suomessa panoraamavapaus on (ei kuitenkaan esim. sotilaskohteista) ja täkäläisistä rakennuksista saa kuvia julkaista vapaammin. Lähteistämällä rakennuksen suunnittelijat jne, valkovenäläisistä rakennuksista, joiden kuvia ei saa tallettaa Commonsiin, voi kuvia tallettaa fi.wikipediaan ja kuvia käyttää samassa wikipediassa. Usein kuvia voi vastaavalla periaatteella käyttää toisessa wikipediassa, vaikka tulee tuplatallennus. Esimerkiksi loin Valko-Venäjän kuuluisimpiin arkkitehteihin lukeutuvasta Viktar Kramarenkasta ja hänen muutamasta suunnittelutyöstään artikkelin jhan sääntöjen mukaan. Tuo Minsk on sankarikaupunki -muistomerkki on muuten näkynyt elokuussa 2020 aika monessa uutisessa ihmispaljouden keskellä... Valokuvat Valko-Venäjän kansalliskirjastosta ovat olleet tyyppiesimerkkejä, joita on toistuvasti poistettu tekijänoikeuslainsäädännön vastaisena Commonsista. Mutta kun kuvan yhteydessä mainitsee kuvatekstissä arkkitehdit, ja artikkelin leipätektissä nämä suunnittelijat on lähteistäen mainittu, sittaattilainauksen periaatteet alkavat olla kasassa. Fiwikissä onkin monen valkovenäläisen rakennuksen kuvitus siksi säilynyt vakaana, kun enkku/de/fr/...wikeissä ne ovat välillä kadonneet. Ru-wikin tekijänoikeusvalvonta oli ainakin 5+ vuotta sitten vähän niin ja näin (kuten maan lainsöädäntö muutenkin). Sitattien pohjana kannattaa käyttää mielellään pysyvämpiä lähdeteoksia kuten kirjoja tai vakaita verkkosivuja, etteivät viitteet katoa bittiavaruuteen jonkun verkkosivustorakenteen ylläpidon yhteydessä. Tai arkistoi lähdeviitteet. Eli sitaattioikeutta noudattaen Minsk-areenan paikallisesti tallennettua ulkokuvaa voi käyttää. (En nyt nukkumatin kutsuessa ryhdy kuvia katselemaan ja lähteitä etsimään). --Paju (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 02.51 (EEST)

Minsk-Arenan ja Minskin artikkeleissa on näemmä jo sinne aikoinaan lisäämäni, sitaattilainana käytetty valokuva. Jos lisäyksen tekee johonkin muuhun uuteen artikkeliin, tulee sitaattioikeuden vaatimat mukaiset taiteellisen, arkkitehtonisen tms. teoksen tekijöiden maininnat olla mukana. Vastaavasti voi muitakin, omia tai muiden valokuvia käyttää. Paikalliseti tallennettun kuvatiedoston kuvailusiulle tulee kunkin uuden artikkelin, jossa kuvaa käytetään, lisäksi lisätä {{taideteos|uuden wikipedia-artukkkelin nimi}} -malline. Tällöin kuvatiedostossa näkyy, että kuvaa (ainakin aiotaan) käyttää tekijänoikeuden siteerausehtojen mukaiesti.--Paju (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 03.08 (EEST)

Eli voi Valko-Venäjä artikkeliin laittaa siteerausoikeudella myös Minsk-Areenan ulkokuvan. Toisaalta maa-artikkelin sisällässä olisi oleellisempaakin päivitettävää. Setelit vaihtuivat toisiksi jo ajat sitten jne... Kannattaisi päivittää sisältö ennen tyyliseikkoja. --Paju (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 03.17 (EEST)