Minsk on sankarikaupunki
| Minsk on sankarikaupunki -muistomerkki | |
|---|---|
| valkoven. Мінск — горад-герой, ven. Минск — город-герой | |
 Kuvanveistäjä V. Zankovitšin ja arkkitehtien V. Jevsejev, V. Kramarenko ja V. Romanenko suunnittelema, vuonna 1985 vihitty Minskin sankarikaupungin muistomerkki. |
|
| Osoite | praspekt Маšеravan ja praspekt Peramožtsaun risteys, Minsk, Valko-Venäjä |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1985 |
| Suunnittelija | kuvanveistäjä Valentin Zankovitš ja arkkitehdit Vjatšeslav Jevsejev, Viktar Kramarenka ja Vjatšeslav Romanenko |
| Korkeus | 45 metriä (obeliski) |
 |
|
Minsk on sankarikaupunki (valkoven. Мінск — горад-герой, Minsk — horad-heroi, ven. Минск — город-герой, Minsk — gorod-geroi) on Valko-Venäjän pääkaupunki Minskissä sijaitseva, vuonna 26. heinäkuuta 1974 kaupungille myönnettyä sankarikaupungin asemaa juhlistava muistomerkki. Muistomerkki sijaitsee pienellä kummulla Minskin kantakaupungissa, suurkatujen praspekt Маšеrava ja praspekt Peramožtsau risteyksen vierellä. [1][2]
Minskin sankarikaupungin muistomerkkiin kuuluu 45 metriä korkea obeliski ja sen juurella seisova pronssinen, voittoa ja kunniaa symbolisoiva matalampi, 5,5 metriä korkea Synnyinmaa-äidin pronssiveistos. Obeliskin yläosassa on kultainen tähti ja alhaalla Leninin kunniamerkin kuva sekä sankarikaupungin arvon myöntämisestä kertovan Neuvostoliiton korkeimman neuvoston antaman asetuksen teksti. Muistomerkin suunnitteli kuvanveistäjä Valentin Zankovitš yhdessä arkkitehtien Viktar Kramarenka, Vjatšeslav Jevsejev ja Vjatšeslav Romanenko kanssa. Teos vihittiin vuonna 1985, kun oli kulunut 40 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä ja fasistisen Saksan tappiosta. [1][2]
Valko-Venäjän itsenäisyyspäivän (3. heinäkuuta) ja Voitonpäivän (9. toukokuuta) paraati kulkee yleensä Minsk on sankarikaupunki -muistomerkin editse. Valtiojohdon aitio sijaitsee tavallisesti aivan muistomerkin tuntumassa. Myös virallisia ilotulituksia ammutaan tavallisesti monumentin lähistöltä. Muistomerkki on myös eräs niistä paikoista Minskissä, jonne vastavihityt avioparit tulevat jättämään kukkia ja ottamaan valokuvia. [2]
Muistomerkin taakse on rakennettu huhtikuusta 2010 lähtien uusia näyttelytiloja arkkitehti, professori Viktar Kramarenkan johdolla suunnitellun Suuren isänmaallisen sodan valtionmuseon uudisrakennukselle. Tämä jo 70-vuotias sotamuseo sijaitsee aiemmin Lokakuun aukion laidalla. Uudet museotilat oli alkujaan tarkoitus avata Voitonpäivänä 2014.[3] Sittemmin avajaiset lykättiin Valko-Venäjän itsenäisyyspäivään heinäkuun 2014 alussa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Obelisk "Gorod-Geroi" minsk-old-new.com. Arkistoitu 23.1.2013. Viitattu 13.9.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c S. N. Maštšeno: Minsk i okrestnosti (Minsk and Surroundings), s. 146–147 Architectural and Sculpture Complex "Minsk is Hero City". Višeišaja škola, Minsk, 2008. ISBN 978-985-06-1420-9 (venäjäksi) ja (englanniksi)
- ↑ 70-letiju Belorusskogo gosudarsvennpgo muzeja istorii Velikoi Otetšestvennoi voiny uutistoimisto BelTA, belta.by. Viitattu 22.9.2013. (venäjäksi)
- ↑ V novom muzee istorii Velikoi Otetšestvennoi voiny uže gotovy 4 iz 11 ekspozitsionnyh zalov 09.10.2013. onliner.by. Arkistoitu 7.5.2014. Viitattu 7.4.2014. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Obelisk "Minsk — Gorod-Geroi" (venäjäksi) (inyourpocket.com)
- Velikoi Otetšestvennoi voiny: stroiteli zakantšivajut raboty nad fasadom i berutsja za otdelku zalov (venäjäksi) (onliner.by)
- Itsenäisyyspäivän marssi 3.7.2013, joka kulkee muistomerkin vierestä, mukana Valko-Venäjän armeijan joukot, leikkuupuimurit, urheilijat,... (video) (venäjäksi) (tvr.by)