Keskustelu:Suomi/Arkisto 2

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Rovaniemi

Onko mallineen kohdassa "muita kaupunkeja" tarpeen ilmoittaa Rovaniemeä? Siinä näkyy nyt olevan Suomen kuusi suurinta kaupunkia ja mielestäni se riittää. Rovaniemi on vasta kolmanneksitoista suurin, eikä tuossa mallineessa liene tarpeen luetteloida Suomen kaikkia kaupunkeja. --Jetman 28. elokuuta 2006 kello 12.47 (UTC)

Sillä perusteella olisi, että se on alueelllinen (Lapin) keskus. -tKahkonen 28. elokuuta 2006 kello 18.55 (UTC)

Kuopio on Savon, Joensuun Pohjois-Karjalan ja Lappeenranta Etelä-Karjalan keskuksia, eikä niitäkään ole lueteltu. --Joonasl (kerro) 30. elokuuta 2006 kello 06.27 (UTC)

Kaupunkeja ei ole listattu sen, vaan koon perusteella. Oulun ja Rovaniemen välissä on kuusi sitä suurempaa kaupunkia. --ML 28. elokuuta 2006 kello 19.04 (UTC)

Jos näin on, asiassa ei ole mitään muttia. Tietenkin toisenlaista lähestymistapaakin voi miettiä. -tKahkonen 29. elokuuta 2006 kello 22.45 (UTC)

Ainoa kriteeri jolla Rovaniemen voisi mahduttaa kaupunkien listaan on läänin pääkaupunki, mutta se on huono kriteeri, koska sitten pitäisi laittaa myös Mikkeli, Maarianhamina ja Hämeenlinna. --ML 2. syyskuuta 2006 kello 12.03 (UTC)

Joku on nyt yrittänyt jo viikkojen ajan lisätä tuohon sitä Rovaniemeä... hankala tapaus. --Jetman 2. syyskuuta 2006 kello 11.51 (UTC)

Laitoin linkin luppuun, josta pääsee kaikkiin Suomen kaupunkeihin, vinkkinä voisi olla kaupungeista lista asukasmäärän mukaan, onhan se tunnetuin kaupunkien kriteereistä. --Inzulac 2. syyskuuta 2006 kello 12.05 (UTC)

Löytyisikö ajantasaisia karttoja Suomesta?

Pisti silmään, että tarkempi kartta Suomesta on vuodelta 1996, jolloin läänijako oli vielä vanha, olisiko jo aika saada ajantasaisempi kartta sivustolle? Ja tuosta Suomen pääpiirteittäisestä kartasta ei löydy juurikaan Itä-Suomen kaupunkeja lainkaan. Ainakin Lappeenranta, Imatra, Savonlinna ja Mikkeli puuttuvat kokonaan, miksiköhän? Jereboy 9. marraskuuta 2006 kello 21.11 (UTC)

Olisi myös kiva jos joku suomentaisi noita englanninkielisiä nimiä kartasta --Petteri 25. helmikuuta 2007 kello 14.40 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi, osa III

On hyvin laaja ja käsittelee paljon. On ollut kertaalleen äänestyksessä, mutta on mielestäni sen jälkeen kehittynyt paljon. Mitä löytyy? Latinus 16. marraskuuta 2006 kello 11.53 (UTC)

Kaipaisin mm. urheilu -kappaleelle pääartikkelin, lisäksi Suomen eläimistöstä voisi olla jotakin mainintoja. --Green Bonsai 16. marraskuuta 2006 kello 14.00 (UTC)

Mitin myös, voisiko olla jonkinlainen kappale Suomen luonnosta (tai sitten pääartikkeli sellaisesta), jossa käsiteltäisiin Suomen eläinlajistoa, ympäristön tilaa (Ainakin Guinnessin ennätystenkirjan mukaan Suomi on tällä hetkellä maailman ympäristöystävällisin maa), kasvistoa, uhanalaisia lajeja, kasvuvyöhykkeitä yms. --Green Bonsai 16. marraskuuta 2006 kello 14.02 (UTC)

Niin ja artikkelissa oleva lähdepyyntö on tietenkin täytettävä ennen äänestystä. --Green Bonsai 16. marraskuuta 2006 kello 14.04 (UTC)

Lisäilin joitakin lähteitä, mutta muutama lähdepyyntö taitaa olla vielä jäljellä. Vanhan äänestyksen palautteen perusteella kirjoitin kappaleen Suomen ilmastosta ja järjestelin kuvia. Luonnosta olisi tosiaan hyvä saada jotakin.. -- Shinnin | Keskustelu 19. marraskuuta 2006 kello 15.04 (UTC)

""Lähes 100% suomalaisista osaa lukea"", tämän mukaan 100%, ja yleisesti on sanottu olevan täydet 100%. Toki sellaisia aikuisia ihmisiä löytyy jotka eivät osaa lukea (vammaiset yms.) mutta niitä ei taideta ottaa lukuun. Mitenkäs tämä asia määritellään, muistelisin lukeneeni että lukuun otetaan ne yli 15-vuotiaat joilla on edellytykset oppia lukemaan tai jotain sinnepäin. --Anr 30. marraskuuta 2006 kello 16.08 (UTC)

Kansalliselokuva...

"Sodan jälkeen tilanne kuitenkin alkoi parantua ja kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen valmistui Suomen kansalliselokuva Tuntematon sotilas.". Onko Suomen kansalliselokuva jokin virallinen käsite? Google antaa lähinnä neuvostoliiton kansalliselokuvaa ja jonkin hajamaininnan "suomalaisten kansalliselokuvasta". Jos ei, niin sitä ei pitäisi käyttää tässä. --ML 2. joulukuuta 2006 kello 16.45 (UTC)

Wider -instituutin tutkimus

Wider-instituutin tutkimuksen mukaan suomalaisten keskimääräinen nettovarallisuus on noin 39 000 dollaria [2], jonka Tilastokeskus teilasi kertoen todellisen summan olevan noin 51 000, josta puuttuvat mm. vielä metsävarat ja työeläkesäästöt (lähde: Kauppalehti 14. joulukuuta 2006, sivu 4). Tämän johdosta em. lähde ei ole paras mahdollinen kun suositellun artikkelin statustakin tavoitellaan. --Ras 14. joulukuuta 2006 kello 18.17 (UTC)

Suomalaisten omat kulttuurit (pakanauskonnot), ennen ruotsin valtaa ja kristinuskoa puuttuvat artikkelista Suomi

Sekä lyhyesti lähteisiin perustuvat tiedot, miten suomalaisen oma kulttuuri muuttui ja vähitellen hävisi Suomesta. Luulen, että tällainen tosiasioiden kirjoittaminen nimenomaan tässä Suomi artikkelissa lyhyillä viittauksilla olisi tarpeen. Keskustelun pohjaksi ennen muokkauksia. Se antaisi laajemman näkemyksen Suomesta, ja näkemyksen myös miten tavallinen suomalainen eli pääasiassa talonpoikaisväestö (n. 90-95% enemmistö) maassa harrasti tai toimi uuden vieraan hallinnon/kielen nousun aikana tai sitä vastaan Suomessa 1000-1700 luvun aikoina. Seuraavassa Seppoilmarin esitykset lisäyksiksi, ehdotuksessa johdantotekstit keskustelun aloittamiseksi. Esitän mm. seuraavia lyhyitä lisäyksiä.

Millainen kalevalainenkansanusko Suomessa oli ennen ruotsin valtaa ja suomalaisten vastustus ruotsinvallan nousussa Suomeen (esim. lisäyksestä):

Esihistoria ja 1150-luvulla: Kalevan kansan, (suomalaisen mytologian) historiallisen ajan alueet Suomessa. Kalevalaista runoutta harjoitettiin koko Suomessa jo ennen ruotsin vallan aikoja aina 1500-luvulle saakka. Ruotsinvallan aikana

Mitä tapahtui suomalaisten kansanuskolle, kun sitä ruotsinvallan aikana kitketiin kristinuskon tieltä (esim).

Osana Ruotsia, Ruotsin vallan aikaan 1500-luvulla: Kalevala usko muuttui maanalaiseksi uskoksi ja se oli kiellettyä Kalevalainen runous hiipui uskonpuhdistuksen jälkeen Länsi-Suomesta alkaen, kun luterilainen kirkko kielsi noituuden, taikuuden pakanallisena. Suomen historian kirjoittaja prof. Jouko Vahtola kirjoittaa: "Kristinusko ei juurinut perinteistä kansanuskoa suinkaan yhdellä kertaa" . Vuonna 1528 Vesteråsin valtiopäivien jälkeen päätettiin, että Noituus ja taikuus määrätään kuolemanrangaistuksen alaiseksi. Kaikki taikuus selitettiin Jumalan tahdon vastaiseksi ja vahigolliseksi. Vuonna 1575 Juhana III määräsi, että noitia ja epäjumalan palvojia tulee rangaista ensin ruoskimalla ja tämän jälkeen "tulee menetellä lain ja oikeuden mukaan", mikä käytännössä tarkoitti kuolemantuomiota. Örebron säädöksen mukaan pappien käsketään saattaa esivallan rangaistaviksi ne, jotka harjoittavat noituutta .

Osana Ruotsia 1600-luvulla: Vuosina 1627-52 puhdasoppisuutta edusti Turun piista Iisak Rothovius, joka oli ankaran kurin ja järjestyksen kannattaja. .Vuonna 1649 Pietari Brahe ottaa Turun akatemiassa konsistorissa esille taikuuden, joka "tässä maassa on suuresti vallalla". Suomessa talonpoikien kansanusko oli tärkein noitavainojen kohde 1600-luvulla.

Suomalaisten varhaisnationalistien herääminen ja sotilaiden, itsenäisyysryhmien pyrkimykset Suomessa ennen autonomian aikaa. Suomalaisen kansanrunous tutkimuksen ja kirjallisuuden nousu (esim.):

Autonomian aika/ Siirtyminen autonomian aikaan 1700/1800-luvulla: Kalevalainen kansanusko väistyi Varsinais-Suomesta Hämeen ja Satakunta alueelle ja myöhemmin syvemmälle Itä-Suomeen: Raja-Karjalaan ja Vienaan, josta Kalevalan runojen kokoaminen pääasiassa tapahtui

Tämän tyyppisten asioiden käsittely puuttuu artikkelista Suomi, ja tähän liittyvät linklit tarkemmille erikoissivuille puuttuvat, vai mitä. Terveisin --Seppoilmari-suomalainen 9. tammikuuta 2007 kello 10.50 (UTC)

Asiasta on keskusteltu laajasti täällä ja yleinen konsensus on, että käsitteet "kalevalainen usko" ja "Kalevala usko" ovat Sepon ihan itse keksimiä ja niitä ei tule lisätä mihinkään artikkeliin. Lisäksi tämän kaltaisten yksityiskohtien käsittely ei kuulu tämän artikkelin piiriin, näitä kysymyksiä käsitellään jo omissa artikkeleissaan.--Joonasl (kerro) 9. tammikuuta 2007 kello 11.08 (UTC)

Sinun mielipiteesi tiedetään jo ennestään, jos lisäykset koskevat ruotsin vallan aikaa. Jos muokkauksissa olisi jotain negatiivista vanhaa ruotsin valtaa vastaan. Huomaan ero mitä sanot ja mitää on ehdotettu. LUE ensin. Yllä olevassa on ehdotettu (huom. tämä on vielä keskustelussa) lähteisiin pohjautuvana, mitä lähteissä lukee ja vain niiden perusteilla. LUE TARKEMMIN, ennenkuin repeät vastaväitteisiin--Seppoilmari-suomalainen 9. tammikuuta 2007 kello 11.23 (UTC)

Kyse ei ole minun mielipiteestäni, vaan täällä käydyn keskustelun perusteella muodostunut konsensus. Eli sellaisia käsitteitä "kalevalainen usko" ja "Kalevala usko" , joita ehdottamissasi muutoksissa käytät, ei ole olemassa. --Joonasl (kerro) 9. tammikuuta 2007 kello 11.25 (UTC)

"Kalevalainen usko" lienee jonkinlaisena käsitteenä olemassa, mutta se on kansallisromanttista hupsuttelua eikä tutkimuksessa käytetty käsite. Valitettavasti Seppoilmari kuvittelee suomalaisen kansallistunteen vaativan, että Kalevalan nimeä käytetään jonkinlaisena yleisenä muinaissuomalaisuuteen viittavana yleiskäsitteenä. Niin ei kuitenkaan pitäisi koskaan tehdä asiallisuuteen ja neutraalisuuteen pyrkivässä tekstissä. Muuten ole sitä mieltä, että suomalaista kansankulttuuria käsitteleviä kansatieteellisiä artikkeleita olisi hyvä saada Wikipediaan, koska tällä hetkellä niitä ei ole juuri lainkaan. Tämä artikkeli sitä vastoin on yleisesitys, eikä siihen kannata lisätä kovin paljon tietoa Suomen historiasta. Yleisesityksen hukuttaminen yksityiskohtiin on huonoa tiedottamista.--130.234.75.164 9. tammikuuta 2007 kello 11.33 (UTC)

Olenkin tarkoittanut tiiviitä historia tietoiskuja ja sitten linkit ko. kohteisiin. Esittämästäni asiasta ei ole tässä artikkeleissa ja muissakaan mainintaa vielä, nyt kun konsensus hyväksyttiin Kalevan maantiede artikkeliin. Joonsl:lle ks. vielä kerran Kalevan maantiede pohjan luojan mielipide esittämästäni maantieteestä historian kannalta, ja mitä Tuohirulla sanoi. Lue nyt vaan. Hänhän myönsi historialliset totuudet,jota olen ajanut, mutta sanoi, ettei se kuulu nimenomaan Kalevalan maantiede artikkeliin, vaan muihin. Sellaista kansan /kalevalan uskoa on ollut, mikä se nimi tarkalleen on sitä semantiikka josta pidetään kiinni. Mutta J Vahtola osoittaa että Kalevalan jumalia on palvottu jne., niin sellaista tekstia voi laittaa historiallisena totuutena myös SUOMI artikkeliin lyhyesti. Antaa muuten paremman tiedon todellisuudesta, kun sanotaan, että ennen kristinuskoa Suomessa oli joku kansanusko tai kulttuuri, niinkuin olikin vai mitä --Seppoilmari-suomalainen 9. tammikuuta 2007 kello 21.00 (UTC)

Äänioikeus

Miksi poistit Jniemenmaa, virallisen lähteen mukaisen tekstin: Ks. lähteet (Eduskunta): Suomeen Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus vuonna 2006 [[3]]; samoihin aikoihin myös puoluejärjestelmä alkoi syntyä. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa naiset käyttivät täysimittaisesti äänioikeuttaan ja vaalikelpoisuuttaan [[4]]. --Seppoilmari-suomalainen 24. tammikuuta 2007 kello 18.56 (UTC)

Tarkoitat toivottavasti vuotta 1906. -- Jniemenmaa 24. tammikuuta 2007 kello 19.15 (UTC)

Viitteitä, lähteitä

Suomi -sanan historia

Artikkeli ei kerro, milloin Suomi sana nominatiivimuodossa tuli käyttöön. Suomalaiset tunnettiin jo keskiajalla, Agricola kirjoitti suomen kieltä. myöhemmin Suomenmaasta muodostettiin Suomen suuriruhtinaskunta. Suomi-sana ei ilmeisesti kuitenkaan esiintynyt yksin nominatiivimuodossa, ainakaan painettuna, ennen 1800 lukua. Vaikuttaa siltä, että Suomi-sana on 1800-luvun loppupuolen uudissana, joka on kielitieteellisesti johdetty eri suome-, suoma- muotojen teoreettisesta kantamuodosta. Sanan ensimmäisiä käyttöjä saattaa olla Maamme-runon suomennos vuodelta 1867.

Tilanne lienee ollut samantapainen, kuin "Tšekkiassa" Tšekkoslovakian hajoamisen jälkeen. Maalla ei koskaan ennen ollut vakiintutta nimeä. Uuden valtion synty pakotti hakemaan tšekkin kielestä ja kansasta johdettua maan nimeä. Alussa "Tšekki" ei millään meinannut taipua suomalaiseen suuhun. Ongelma oli yleismaailmallinen.

Osaako joku siis esittää painetun viitteen, jossa Suomi -sanaa olisi käytetty ennen vuotta 1867? -- Petri Krohn 22. helmikuuta 2007 kello 13.14 (UTC)

Löysin vanhemman käytön. Suomalaisen kirjallisuuden seura on vuosien 1841 - 1938 välillä julkaissut Suomi -nimistä julkaisua. Ensimmäinen (ruotsinkielinen) numero löytyy Suomen kansalliskirjaston historiallisesta sanomalehtikirjastosta [5] -- Petri Krohn 10. maaliskuuta 2007 kello 03.03 (UTC)

Sen verran tiedän, että Ruotsin vallan aikana Suomi tarkoitti pelkästään nykyistä Varsinais-suomea ja suomalaisilla tarkoitettiin nykyisen Varsinais-Suomen alueella asuvia. Muita nimityksiä nykyisen Suomen alueella eläneille oli mm. hämäläiset ja karjalaiset. Koko nykyistä Suomea ja silloista Ruotsin osaa kutsuttiin nimellä Österland eli Itämaa. Tämä tieto löytyy muistaakseni mm. enkkuwikistä. --Lehmankukka 5. toukokuuta 2007 kello 21.03 (UTC)

Jos ollaan tarkkoja, sana "Suomi" sai saman merkityksen kuin Österland jo 1500-luvulta lähtien. Ns. vapaudenaikana puhuttiin koko nykyisestä maasta puhuttaessa valtiopäivillä Suomesta ja jo 1600-luvun kirjoittajat teoretisoivat, että Ruotsi koostuu kolmesta "maasta" (Sveanmaa, Göötanmaa ja Suomi) sekä voittomaista. Ilmaisua "Itämaa" ei käytetty enää 1500-luvun jälkeen. Enkkuwikin artikkeli aiheesta on nationalististen ruotsalaisten kirjoittama. --M. Porcius Cato 7. toukokuuta 2007 kello 13.24 (UTC)

Puhutte ilmeisesti siistä mitä ruotsin kielen sana Finland tarkoitti. Kysymykseni koskee kuitenkin suomen kielen sanaa Suomi, nominatiivi muodossa, eli juuri näin kirjoitettuna. -- Petri Krohn 26. toukokuuta 2007 kello 12.18 (UTC)

Ihan mututuntumalta tuntuu kyllä varsin absurdilta, että sana "suomi" olisi johdettu jo Agricolan käyttämästä "suomen kielestä". Toisin päinhän asia tietenkin on. --ML 26. toukokuuta 2007 kello 12.24 (UTC)

Eikö Ruotsin kuninkaan titteleihin Juhana III:n ajoista sisältynyt arvonimi Finlands storfurste tms. käännetty "Suomen suuriruhtinaaksi" jo joissakin 1700-luvun suomenkielisissä asiakirjoissa? Muutenkin Petri Krohnin teoria tuntuu kaukaa haeltulta. Yleinen käsitys ainakin on, että "Suomi" on alunperin ollut Lounais-Suomea tarkoittava aluenimitys jo rautakaudella.--217.112.249.156 27. toukokuuta 2007 kello 17.04 (UTC)

En oo wikin "power käyttäjä" mutta olen kuullut myös sellaisen selityksen sanalle suomi ? suo maa, se oli jossain yläasteen mantsan kirjassa tai jossain vastaavassa. Mielestäni totakin aspeksia kannattaa tutkia ja lisästä tohon kohtaan. Kiitos :)

Minäkin muistan tuollaisen maininnan suo maa kouluajoilta, mutta muistaakseni se oli sellainen vertaustyyppinen, jossa todettiin että runsaiden soiden maassa sana suo on myös maan nimessä. Ei siis niin päin että maan nimi tulisi suo maasta. --Kyzyl 1. tammikuuta 2008 kello 13.06 (UTC)

Tässä suhteessa varsin mielenkiintoinen on Uppsalan tuomiokirkossa oleva Kustaa Vaasan hautamuistomerkki, jossa on koko joukko silloisen Ruotsin maakuntien vaakunoita. Mukana on tiettävästi vanhin säilynyt kappale Suomen vaakunaa, mutta lisäksi myös sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan nykyiset vaakunat. Siinä kuitenkin lukee nykyisen Suomen vaakunan alla Finland, Varsinais-Suomen vaakunan alla Södra Finland ja Satakunnan vaakunan alla Norra Finland. Olen itse käynyt paikalla parikin kertaa ja nähnyt. (Tämä ei tietysti todista Suomi-nimen alkuperästä mitään, mutta ehkä on pääteltävissä jotakin siitä, mitä aluetta tuolloin kutsuttiin ruotsiksi nimellä Finland.) ¨-KLS 26. helmikuuta 2008 kello 11.23 (UTC)

Talous

Kriittinen on muokannut talousosiota voimakkaasti, mutta ML ja minä olemme palauttaneet muokkaukset. Ehdottaisin, että kävisimme läpi talousosion sisällön täällä, ettei tule muokkaussotaa. --M. Porcius Cato 23. helmikuuta 2007 kello 08.11 (UTC)

Toimisiko jos lisäisitte osiossa olevat lähteelliset asiat pääartikkeliin ja tekisitte sen jälkeen pääartikkelista tiivistelmän tänne? --jkv 23. helmikuuta 2007 kello 17.11 (UTC)

Se oli oikeastaan Käyttäjä:Samulili kuka sen talousosion palautti, en minä (vaikka toki paheksuinkin sen POV-otetta). --ML 23. helmikuuta 2007 kello 20.14 (UTC)

Veikkaanko oikein, että talousosan teksti vaihtuu tiuhaan tahtiin, aina joku keksii, että näkökulma on väärä, liian oikealla, vasemmalla tai keskellä? Varmaan kokeneet kirjoittajat tietävät, mitkä muutamat asiat kuuluvat tällaiseen lyhyeen kuvaukseen: talouden koko ja kasvuvauhti, pääelinkeinot ... Tahdistin 21. helmikuuta 2008 kello 20.37 (UTC)

Se kuvateksti pitää olla lentoasema, ei kenttä

Tekstin mukaan viennistä jopa 90% kuljetetaan laivoilla ja 14% lentokoneilla !!!

OLISI IHAN KIVA, JOS JOKU KORJAISI Suomen BKT-uvun oikeaksi. Nyt se on ihan poskellaan. Oikea luku on maailmanpankin mukaan 237,9 miljardia US dollaria(2009). Siis miljardia eikä miljoonaa. Aika noloa!

Turun saariston sijoitus

Maantiede-kappaleessa puhutaan Turun saariston olevan Euroopan toiseksi suurin, mutta matkailu-kappaleessa taas maailman suurin lukumääräisesti. Joko kohdat vaativat täsmennystä tai virheellisen tiedon poistamisen. Kumpi on oikeassa vai ovatko kummatkin? Raimo Miettinen 27. maaliskuuta 2007 kello 18.49 (UTC)

Itse asiassa koko käsite Turun saaristo on epäselvä. Siitä pitäsi tehdä haaroitussivu. (Katso: en:Turku archipelago) -- Petri Krohn 2. huhtikuuta 2007 kello 12.08 (UTC)

Finsk översättning/Finnish translation

Förlåt för att jag skriver på svenska, men jag kan tyvärr inte skriva finska. Det är också därför som jag här frågar efter någon som skulle kunna hjälpa till och översätta Atlas_of_Finland till finska. Jag har redan översatt den till svenska och det vore ju bra om den kunde översättas till finska också! 83.227.24.25 12. huhtikuuta 2007 kello 22.30 (UTC)

Jag kan inte redigera bilder, men jag kan ge dig översättningar för right|thumb|

• Finland Suomi
• Sweden Ruotsi
• Russia Venäjä
• Norway Norja
• Estonia Viro
• Norwegian Sea Norjanmeri
• Barents Sea Barentsinmeri
• Arctic Circle Napapiiri
• Gulf of Bothnia Pohjanlahti
• Baltic Sea Itämeri
• Gulf of Finland Suomenlahti
• Lake Peipus Peipsijärvi
• Lake Ladoga Laatokka
• Aland Islands = Ahvenanmaa

Alla stadnamn finns redan i finska former, så de behöver inte översättas. --M. Porcius Cato 13. huhtikuuta 2007 kello 06.06 (UTC)

Epämääräistä tekstiä luonto-osiossa

"Suomen pinta-ala on 338 144,53 km², joista 250 000 neliökilometriä, eli noin 75 prosenttia on metsien peittämää. Suomi saa joka vuosi 7 km² lisää pinta-alaa maannousun takia. Tämä on useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon ja Suomi onkin maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Sen metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä."

Tästä virkkeet oikeaan järjestykseen, kuka sen uskaltaakaan tehdä. Lähinnä häiritsee tuo, että suomi saa tuon kappaleen mukaan joka vuosi lisää 7 km^2 pinta-alaa, mikä on paljon ja minkä vuoksi suomi on maailman yhdennäkseksi metsäisin maa. Jjust... Eipä mulla muuta.

Pistin virkkeet oikeaan järjestykseen. Lisäksi tarkensin metsän määritelmää: 75 % Suomesta käsittävä metsäpinta-alan määritelmä sisältää metsät, metsäiset suot ja kitumaat. Kitumaat ovat tässä sellaisia puustoa kasvavia aloja, joiden vuosikasvu on 0,1–1 m³/ha vuodessa.--M. Porcius Cato 3. toukokuuta 2007 kello 14.12 (UTC)

Itsenäinen Suomi

Milla tapaa osion Itsenäinen Suomi painotukset ovat huonoja? Miten osiota tulisi muuttaa, mitä tulisi korjata? --Lehmankukka 7. toukokuuta 2007 kello 13.14 (UTC)

Kolmannes osiosta kuvaa kansalaissotaa, mikä on liioittelua. Lisäksi tämä osio on epätarkka. (Esim: "Punaiset valtasivat pääkaupunki Helsingin." Käytännössä punaiset eivät vallanneet kaupunkia vaan ottivat siellä vallan, mikä on aivan eri asia.) Teksti yrittää olla näennäisen neutraali jättämällä pois kaikki perinteisen historiankirjoituksen termit (esim. heimosodat). Sotien välisen ajan valtiollinen elämä on yksinkertaistettu äärimmilleen. Toisen maailmansodan käsittely on yhdistetty suoraan sotien jälkeiseen aikaan, eikä esim. Paasikiven–Kekkosen linjaa mainita mitenkään. Suomen talouskasvua 1940–60-luvuilla kutsutaan verkkaiseksi, eikä Suomen modernisaatiota ja rakennemuutosta 1960–70-luvuilla tuoda lainkaan esille. Sen sijaan käsitellään laajasti neuvostovaikutusta unohtaen se, että Suomen ulkopolitiikka pyrki päättäväisesti nimenomaan rajoittamaan tämä siedettäviin mittoihin. Uusimmasta politiikasta ei ole kirjoitettu yhtään mitään. Kokonaisvaikutelma on varsin outo. --M. Porcius Cato 7. toukokuuta 2007 kello 13.50 (UTC)

---

Nyt kirjoitin osion kokonaan uusiksi. Korjatkaa sen mukaan kuin on tarvetta. --M. Porcius Cato 18. toukokuuta 2007 kello 08.30 (UTC)

Käyttäjän 80.223.125.28 muokkaukset

Mielestäni muokkaukset ovat paitsi heikentäneet artikkelin jäsentelyä selvästi, myös vieneet sitä eroon Wikipedian valtioartikkelien yleisistä suuntaviivoista. En viitsi kuitenkaan palauttaa, mutta jos yleinen konsensus on samalla linjalla, tuen kyllä sellaista toimenpidettä. -Les 7. heinäkuuta 2007 kello 19.49 (UTC)

No minä nyt poistin nuo käyttäjän 80.223.125.28 lisäämät väliotsikot, jotka pilkkoivat artikkelin alussa olevan johdannon. --Kyzyl 7. heinäkuuta 2007 kello 19.56 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi, osa 3

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 12. heinäkuuta-14. elokuuta 2007

Parannettavaa liian paljon, mutta en niitä kaikkia itse osaa korjata. ----W-- 12. heinäkuuta 2007 kello 07.32 (UTC)

Kulttuuri ja taide on hyvin edustettuna, mutta missä on suomalainen tiede? --qWerk 12. heinäkuuta 2007 kello 18.47 (UTC)

Myös "Terveys" (nyt 3 riviä) vaatisi laajennusta, ehkä jopa oman pääartikkelinsa: Suomen terveydenhuolto. --Hehkuviini 12. heinäkuuta 2007 kello 22.00 (UTC)

Kulttuuriosio on jo niin pitkä, että sen voisi eriyttää omaksi artikkeliksi ja tiivistää. Sosiaalisesta kehityksestä eli lähinnä suomalaisesta sosiaaliturvasta ja vaikkapa YK:n HDI-indeksille sijoittumisesta voisi tehdä oman osion. Nyt terveysosio koostuu pääosin äitiyspakkauksesta ja lapsilisistä, mikä ei liene järkevää. --Tungsten 16. heinäkuuta 2007 kello 08.06 (UTC)

Eläimistöstä ei yhäkään kerrota mitään. --ML 23. heinäkuuta 2007 kello 09.44 (UTC)

Suomalainen keittiö mainitaan vain Katso myös-osiossa, mutta siitä voisi kirjoittaa artikkeliin oman kappaleensa. Kuvataide-otsikon alla on pari lausetta, joita voisi vähän laajentaa pääartikkelista. --Hehkuviini 23. heinäkuuta 2007 kello 10.21 (UTC)

Eläimet ja kasvit olisi aihe, josta voisi kirjoittaa. --Velma 1. elokuuta 2007 kello 16.11 (UTC)

Kartan vääristymät

Osaako joku viisaampi kertoa miksi tuossa Euroopan kartassa (myös muissa kartoissa) nuo suhteet ovat päälaellaan? Esimerkiksi Suomen koko suhteessa Ranskaan on täysin väärin. Pohjoiset pallonpuoliskon maat "kasvavat" ja päiväntasaajaa lähempänä olevat "kutistuvat"... Tiedän sen johtuvan ainakin osittain pyöreän maapallon esittämisestä tasaisella karttapinnalla. Olisiko tuollaisesta vääristymästä hyvä mainita jossain, koska meitä tavallisia tyhmiä on varmasti paljon? Raimo Miettinen 14. elokuuta 2007 kello 18.19 (UTC)

Karttaprojektion artikkeli ehkä vastaa paremmin kuin omat selitykseni. Tuo kartta näyttäisi tehdyn Mercatorin projektiolla, joka pitää suunnat oikeina mutta vääristää suuruussuhteet. -tKahkonen 14. elokuuta 2007 kello 18.39 (UTC)

Suomen rauhanliitto

Kysyisin kappaleen "Puolustusvoimat" kohdasta: "Suomi ei ole allekirjoittanut maamiinoja kieltävää Ottawan sopimusta, mikä Suomen Rauhanliiton mukaan "murentaa kansainvälistä humanitääristä oikeutta". [21]. Suomi suunnittelee sen ratifioimista vuoteen 2012 mennessä." Onko Suomen rauhanliitto niin merkittävä organisaatio Suomessa että sen kanta asiaan kannattaa mainita tässä? En tohtinut poistaa kysymättä mielipidettä muilta.Kommentin jätti 81.197.110.137 (keskustelu – muokkaukset).

Wikipedia:Muokkaa sivuja rohkeasti, perustellen kuten perustelit. -tKahkonen 17. lokakuuta 2007 kello 18.28 (UTC)

Ympäristöpolitiikka

Aihetta ei ole mainittu artikkelissa sanallakaan! Olisi aika kirjoittaa. Tietoa löytyy paljon.

Hyvät sivut??

Kummastuttaa myös artikkelin ehdottamiset "hyviksi sivuiksi". On artikkelina hyvin hajanainen ja edelleen puutteellinen. Alaotsikoiden alle tulisi keskittyä enemmän Suomeen, ja jättää liitännäiset omiksi artikkeleikseen. Esim kohta PUOLUSTUSVOIMAT - töksähtää hieman otsikkona. "Puolustusvoimat" saisi jäädä omaksi artikkeliksi ja artikkelissa "Suomi" keskittyä ennemmin Suomen puolustuspolitiikkaan ja periaatteisiin. Vai mitä olette mieltä? (Ural 17. lokakuuta 2007 kello 15.16 (UTC))

Uskonnot

Poistin Uskonnot-kappaleesta pitkän ja turhan jaarituksen esikristillisestä uskonnosta. Muissakaan vastaavissaartikkelin kappaleissa ei ole samanlaista historiallista johdantoa, vaan niissä keskitytään nykypäivään. Aiheesta on ihan riittävästi tietoa omissa artikkeleisaan.--217.112.249.156 28. lokakuuta 2007 kello 16.14 (UTC)

Vähä hävettää tää artikkeli, kyllä usko, jos mikä on Suomeen vaikuttanut historian saatossa. --Aadesig 9. elokuuta 2008 kello 10.24 (EEST)

Suomen viralliset kielet

Onko lähdettä, missä kerrotaan että Suomen laki ei määrittele virallisia kieliä? Kyseenalaistan tämän tiedon artikkelista kunnes asiaan tulee selkoa. Ts. ilmoita lähde täällä tai keskustelu sivullani. Jotta saan viestin varmemmin, kannatan, että ilmoittaisit lähteen keskustelu sivullani. --Tirimies 18. helmikuuta 2008 kello 14.22 (UTC)

Maantieteellinen sijainti?

Sijainti maantieteellisessa mielessä uupuu kokonaan? Vai onko leveys - ja pituuspiiri-info turhaa? --195.218.84.37 22. helmikuuta 2008 kello 08.36 (UTC)Csmr

Ruotsin valloittama alue

"Termi "Finland" vakiintui vähitellen koko Ruotsin valloittaman alueen nimeksi ennen muuta 1400-luvun jälkipuoliskolla. " Alueen voisi määritellä suoraan. Ei todellakaan ole selvää, mikä on "Ruotsin valloittama alue". Esim. Pohjanmaata, joka tavallaan kuului "Ruotsin valloittamaan alueeseen", koska se sijaitsi Pähkinäsaaren rauhan rajan sisäpuolella, ei Osmo Jussilan mukaan laskettu kuuluvaksi Suomeen aina vielä 1700-luvullakaan. --ML 19. huhtikuuta 2008 kello 15.33 (UTC)

Lähdepyynnöistä

Vaatiiko hyvän artikkelin status tosiaan sitä, että selkästi yleistiedon piiriin kuuluvia asioita lähdeviitoitetaan? Historia-osuus ei sisällä juuri mitään, mitä ei opettaisi jo peruskoulussa, mutta se on silti äänestyksen takia tungettu täyteen lähdepyyntöjä. Minusta moinen ei enää edusta järkevää lähdekäytäntöä.--195.237.90.72 7. toukokuuta 2008 kello 10.18 (UTC)

Jossain pitäisi ainakin kertoa mihin historia osuus perustuu. Historian tulkinnat ovat yleensä enemmän tai vähemmän subjektiivisia, koulussakin opetettua tietoa on aikojen saatossa väritetty suuntaan jos toiseenkin. Lähde pitää olla jo senkin takia että voi tarkistaa ettei Wikipediaan ole satuiltu omia tarinoita. --Harriv 7. toukokuuta 2008 kello 10.20 (UTC)

Noissa perusjutuissa tuskin on mitään kovin kiistanalaista, ja tieto luultavasti perustuu kymmeniin eri kirjoihin, joita artikkelia muokanneet ovat lukeneet. Pelko omista satuiluista on tässä yhteydessä jo melkoista liioittelua.--195.237.90.72 7. toukokuuta 2008 kello 10.24 (UTC)

Viimeaikoina on ainakin joiltain tahoilta romutettu peruskoulussakin opetettua "Ruotsi-Suomi" -"myyttiä", lisäksi on käyty keskusteluja suomalaisten alkuperästä ym. Eli jotain lähteitä tarvitaan. Olkoon se sitten vaikka peruskoulun historiankirja. --Harriv 7. toukokuuta 2008 kello 10.28 (UTC)

Joihinkin yksittäisiin kohtiin voidaan tarvita lähdettä (esim. mainitsemaasi suomalaisten alkuperään, Ruotsi-Suomi-teemaa artikkelissa ei sen sijaan edes käsitellä). Mutta nyt lähdettä vaaditaan myös kohdissa joissa sen vaatiminen tuntuu oikeasti naurettavalta. Jos joku haluaa perustiedot tarkistaa, niin lainatkoon kirjastosta vaikka Suomen historian pikkujättiläisen, ei siihen lähdeviiteapparaattia tarvita.--195.237.90.72 7. toukokuuta 2008 kello 10.31 (UTC)

Mistäpä satunnainen lukija osaa valita juuri Suomen historian pikkujättiläisen jos sitä ei mainita lähdemateriaalina (no on tuolla yksi maininta). Yksittäisiä lähdepyyntöjä voi toki poistaa selkeistä kohdista jos "Lähteet" -kohdasta löytyy opus jossa asia käsitellään. --Harriv 7. toukokuuta 2008 kello 10.36 (UTC)

No herra paratkoon, yhtä hyvin tulee kysymykseen mikä tahansa niistä Suomen historiaa käsittelevistä yleisteoksista, joita on pelkästään tällä vuosituhannella julkaistu ainakin neljä. Pointti on pitkälti juuri sinä, että yleistiedon löytää vaivattomasti monista eri lähteistä, ja tuntuu siksi hassulta usuttaa lukijaa jonkin yksittäisen lähteen pariin. Hyvin mahdollisesti lukijalla on paremmin saatavilla joku toinen lähde. Toisaalta jos asia kiinnostaa häntä noin paljon, hän luultavasti tietää jo vanhastaan kaiken mistä tässä artikkelissa puhutaan...--195.237.90.72 7. toukokuuta 2008 kello 10.42 (UTC)

"Yleistieto" on vaarallinen käsite. Mielestäni lähteet pitää olla kaikissa artikkeleissa, niin että suomenkielen koulussa oppinut ulkomaan eläväkin pystyy tarkistamaan artikkelin tiedot jostain lähteestä ilman että pitää tietää mitä kirjoja on tällä vuosituhannella julkaistu tai että käteen tarttuu vahingossa se vaihtoehtoista todellisuutta käsittelevä teos. --Harriv 11. toukokuuta 2008 kello 11.47 (UTC)