Keskustelu:Rajavartiolaitos

Kuvateksti "Rajajääkärijoukkojen varusmiesalikersantti" on virheellinen, koska kuvassa näkyy nuoremman merivartijan arvomerkki, eikä suinkaan alikersantin. Kommentin jätti 193.185.53.184 (keskustelu – muokkaukset).

Korjasin. Kuva oli äskettäin korvattu toisella (tässä se alkuperäinen) ja kuvateksti oli jäänyt muuttamatta. –Kooma 22. toukokuuta 2007 kello 20.34 (UTC)

Virhe oli minun, pyydän anteeksi. --M. Porcius Cato 24. toukokuuta 2007 kello 07.11 (UTC)

Rajavartiolaitoksen sotilaallisuus - mahdollinen kritiikki

Pepe12 lisäsi artikkeliin seuraavan kappaleen:

Rajavartiolaitoksen sotilaallinen järjestys on alkanut herättää viimeaikoina keskustelua turvallisuusviranomaisten piirissä. Muissa Euroopan maissa on pääosin jo siirrytty rajapoliisi organisaatioihin, jotka eivät ole sotilaallisesti järjestettyjä. Rajavartiolaitoksen sotilaallisuuden varjopuolena on se, että sotilaskoulutus on usein puutteellista erilaisia lainvalvontatehtäviä varten.

Minusta tällaisenaan tieto ei kuulu artikkeliin, sillä se loukkaa useita käytäntöjä. Ensinnäkin olisi löydettävä viite sille, keiden "turvallisuusviranomaisten" piirissä keskustelua on käyty. Julkisuudessa asiasta ei ole liikkunut keskustelua. Toteamus siitä, että muissa Euroopan maissa olisi siirrytty rajapoliisiorganisaatioihin käsittää lähinnä Saksan, jossa Bundesgrenzschutz on hiljalleen kehittynyt liittovaltion poliisiksi. Esimerkiksi Alankomaissa, Italiassa, Itävallassa, Ranskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Maltalla, Unkarissa ja Puolassa rajavartiointia hoitaa tai siihen osallistuu sotilaallinen poliisiorganisaatio. Unionin komissio on katsonut erityisesti Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan organisaatioiden soveltuvan tarkoitukseensa hyvin.([1], s. 33 eteenpäin) On siis melkoista liioittelua todeta, että Euroopassa olisi "pääosin" siirrytty siviilipoliiseihin rajavalvojina.

Viimeisenä lauseena kappaleessa on yleinen heitto sotilaskoulutuksen kelvottomuudesta rajavalvontatehtäviin. Itse en ole palvellut rajavartiostoissa, mutta uskoisin, että kyseessä on lähinnä samanlainen yleisluontoinen epäluulo sotilasorganisaatioita kohtaan kuin mitä esiintyy joillain asevelvollisuuden piiriin kuuluvien artikkeleiden kirjoittajilla. Toki on selvää, ettei normaali taisteluyksikkö sovellu lainvalvontaan, mutta ainakaan itse en ole kuullut tapauksista, joissa rajavartioston sotilaallinen rakenne olisi haitannut lainvalvonnan käytännön suoritusta. Käytännössähän on niin, että myös poliisin sisäinen järjestys on melkoisen sotilaallisluontoinen, vaikka sotilasarvoja ei käytetäkään. (Esim. poliisin virkapukumääräyksessä annetut määräykset käytöstavoista eivät paljoa poikkea puolustusvoimien Yleisen palvelusohjesäännön määräyksistä.) --M. Porcius Cato 23. marraskuuta 2007 kello 06.54 (UTC)

Lentokentät raja-asemina

Suomessa tämä tarkoittaa Venäjän-vastaista rajaa ja Helsinki-Vantaan lentoasemaa, jossa meillä on ulkorajaa noin kahdensadan valtion kanssa. Tuota... onko tosiaan niin, että Suomen asemista vain Helsinki-Vantaa on oikeasti "kansainvälinen", eli palvelee myös Shengen-alueen ulkopuolelle suuntautuvia lentoja. Enä rahtisatamat? Varsinainen matkustajaliikenne satamissamme toki on Itämeren sisältä, mutta kai rahtisatamissakin on tarve rajavartiostolle? (Siis tullien LISÄKSI?) --EsaL-74 22. helmikuuta 2009 kello 19.28 (EET)

Entä satamat? Kyllähän niissäkin on rajavartiointia? --Digikim 21. joulukuuta 2011 kello 22.01 (EET)

ja Helsinki-Vantaan lentoasemaa, jossa Suomella on ulkorajaa noin kahdensadan valtion kanssa. Suomen tunnustamia valtioita on 195, joten ei taida lukumäärä ihan pitää paikkansa. Mitä tämä ulkoraja tarkoittaa? Jos suoria lentoja johonkin maahan, niin ei niitä varmasti 200 valtioon ole. Ei kai ulkoraja voi tarkoittaa muuta kuin suoria lentoja jostain maasta. Hyvinkin epäselvä ja hämäävä ilmaisu tämä ulkoraja lentokentällä.

Rajavartioita näkyy myös ainakin Tampere-Pirkkalan lentokentällä, josta on ainakin kausittain lentoja Schengen-alueen ulkopuolelle.194.157.166.38 2. maaliskuuta 2016 kello 14.24 (EET)

Alkukirjain. Iso vai pieni?

Nykyisin artikkelin otsikossa rajavartiolaitos kirjoitettaan pienellä mutta tekstissä näkyy kirjoitettavan isolla kesken lauseen. Eiköhän pitäisi käyttää jompaa kumpaa, mutta ei molempia. Aku506 ^Valitukset 17. toukokuuta 2009 kello 19.16 (EEST)

UVL10 Vartiolaiva Turva

Voisikos joku tehdä UVL10 oman sivun. Olen IP muokkaaja enkä osaa luoda kokonaan uutta sivua. Joku oli poistanut UVL10 jo kertaalleen ulkovartiolaiva listalta. (En tiiä miksi). Koska alus käyttää LNG:tä niin olisi varsin asiallista jos myös tankkauksesta kirjoitettaisiin oma alaotsikkonsa Turva sivulle.  –Kommentin jätti 130.233.173.185 (keskustelu – muokkaukset)

Tieto lienee poistettu puuttuvan lähteen takia. Lisäsin nyt sivulle tiedon laivasta lähteen kera. (Sivun luomiseen ohjeita täällä. Muistathan myös jatkossa allekirjoittaa viestisi keskustelualueella.) --Hermis (keskustelu) 25. lokakuuta 2013 kello 16.49 (EEST)

Tietojn vähyys on yksi UVL Turva on vielä rakenteilla. Ei se toki estä artikkelin aloitusta. --EsaL-74 (keskustelu) 27. lokakuuta 2013 kello 16.02 (EET)

Artikkelin nimi

Siirretty käytäntökahvihuoneesta. --Jmk (keskustelu) 15. toukokuuta 2022 kello 20.29 (EEST)

Pitäsikö artikkeli Rajavartiolaitos siirtää paremmin normien mukaiseen "Suomen rajavartiolaitos"-nimeen. Nyt siellä on ohjaussivu tiellä, eli muutos tarvitsee ylläpitoikeudet. --EsaL-74 (keskustelu) 15. toukokuuta 2022 kello 20.24 (EEST)

Ehkä, mutta mihin normeihin viittaat? Laissa rajavartiolaitoksen hallinnosta nimi on "rajavartiolaitos" ja omassa viestinnässään se esiintyy isokirjainalkuisena "Rajavartiolaitos" [2]. Ylen sivuilta löytyy 15100 osumaa haulla "rajavartiolaitos", mutta vain 75 haulla "suomen rajavartiolaitos" [3]. --Jmk (keskustelu) 15. toukokuuta 2022 kello 20.36 (EEST)

Kai nyt muissakin maissa on rajavartiolaitoksia? Vai käytetäänö niistä suomeksi jotain toista sanaa? Esim. Suomen puolustusvoimista kertoo artikkeli Suomen puolustusvoimat (jonne Puolustusvoimat tosin ohjaa), vaikka laeissa puhutaan vain ”puolustusvoimista”. --Qwerty12302 (kesk | muok) 17. toukokuuta 2022 kello 11.27 (EEST)

Varmasti on muuallakin rajoja vartioivia laitoksia monellakin nimellä. Ohjehan (Ohje:Artikkelin nimi) sanoo, että artikkelin nimen tulee olla "sellainen, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä". Koetin tätä yllä selvittää esimerkinomaisesti laista, puljun omasta viestinnästä ja Yleltä ja tuloksena tuntui olevan "rajavartiolaitos" isolla tai pienellä, mutta olen valmis muuttamaan kantaani jos esitetään evidenssiä. – Saman ohjeen mukaan tarvittaessa liitetään sulkuihin määrittelevä loppuosa, esim. Korkein oikeus (Suomi) ja Kansalliskirjasto (Suomi); Suomen korkein oikeus ja Suomen Kansalliskirjasto ovat ohjauksia. Jos siis esim. tulee useampia Rajavartiolaitos-nimisiä artikkeleita. --Jmk (keskustelu) 17. toukokuuta 2022 kello 11.43 (EEST)

Sanalla "rajavartiolaitos" on eri merkitys sen mukaan, kirjoitetaanko se isolla vai pienellä alkukirjaimella. Pienellä se on yleisnimi ja viittaa minkä tahansa maan rajavartiolaitokseen, mutta isolla vain Suomen rajavartiolaitokseen. Minusta kaikki nämä saisivat olla muotoa Suomen poliisi, Suomen tulli ym. Se on minusta parempi kuin "Rajavartiolaitos (Suomi)", sillä eihän meillä ole myöskään artikkelia nimeltä "Presidentti (Suomi)" tai "Jalkapallomaajoukkue (Suomi)". --Savir (keskustelu) 17. toukokuuta 2022 kello 11.55 (EEST)

Toki noin voidaan mielipidepohjalta mennä, jos niin päätetään, vaikka yleinen nimeämisohjeemme ohjaakin toisin. --Jmk (keskustelu) 17. toukokuuta 2022 kello 12.00 (EEST)

Tähänhän viitataan useastikin nimellä "Suomen rajavartiolaitos" esim. Ylellä, jos tekee lainausmerkeissä Google-haun Ylen sivuilta ("Suomen rajavartiolaitos" site:yle.fi plus taivutusmuodot). Ohjeissa ei mielestäni sanota, että artikkelin nimen täytyisi olla verkkotekstien yleisin nimimuoto. --Savir (keskustelu) 17. toukokuuta 2022 kello 12.07 (EEST)

Mutta kyllä "Rajavartiolaitos (Suomi)" on myös kelvollinen ja ohjeen mukainen. Kunhan artikkelin nimestä selviää, mistä on kysymys. --Savir (keskustelu) 17. toukokuuta 2022 kello 12.11 (EEST)