Keskustelu:Röntgentutkimus

Artikkeli Röntgentutkimus oli hyvä artikkeli, mutta menetti statuksensa.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
31.5–7.6.2011	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
17.–24.6.2011	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
1.7.–21.7.2011	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
21.5–22.5.2013	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Keskeytetty	(ikilinkki)
23.5.–11.6.2013	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
12.6.2013			Sivu siirrettiin nimeltä röntgenkuvaus nimelle röntgentutkimus.
12.6.–19.6.2013	Hyvän artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)

Tämä sivu vaatisi jonkinlaisen läpikäynnin. Itse en ole alan asiantuntija, mutta esim. lääketieteellisestä puolesta löytyy perusoppiteosten lisäksi tietoa esim. täältä [1]. - Jmartisk 6. syyskuuta 2008 kello 09.24 (EEST)

Pitäisiköhän tämä artikkeli muuttaa radiografiaksi ja laittaa röntgenkuvaus sivulta ohjaus radiografiaan? --R.Jussi 14. joulukuuta 2008 kello 21.13 (EET)

Arkistoitu Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tärkeä artikkeli (ainakin henk. koht.), jonka mielestäni olen nyt parantanut lähteettömästä tyngästä lupaavaksi. Tarkoituksena viedä artikkeli aina suositelluksi asti.--R.Jussi 31. toukokuuta 2011 kello 23.27 (EEST)

Suositelluksi on vielä jonkin verran matkaa, mutta eiköhän tämä lupaavaksi käy. Jatkokehitykseen: laitteiden historiaa ja toimintaperiaatteita voisi kirjoitella, ehkä jopa mihin pyritään tulevaisuudessa? --Lakritsa 1. kesäkuuta 2011 kello 09.51 (EEST)

Pientä takapakkia tuli kun tajusin että artikkelin nimen täytyisi olla röntgenkuvaus, kuten se alun perinkin oli. Radiografian piiriin nimittäin kuuluu myös magneetti ja ultra-äänitutkimukset. Siirsin artikkelin takaisin röntgenkuvaukseksi ja teen myöhemmin kattavammn radiografia-artikkelin--R.Jussi 1. kesäkuuta 2011 kello 14.21 (EEST)

Nyt ongelmaksi tulee se, että artikkelissa puhutaan hieman mm. isotooppikuvantamisesta (gammakuvaus), joka ei ole enää röntgenkuvausta. Joskin tämä ei ole suuri ongelma. --Lakritsa 2. kesäkuuta 2011 kello 06.41 (EEST)

Muutin "Säteilyn käyttö lääketieteessä" kappaleessa isotooppitekstiä niin, että lukijat ymmärtävät että kyseessä ei ole varsinaisesti röntgenkuvausta.--R.Jussi 5. kesäkuuta 2011 kello 14.13 (EEST)

Tästä on ehkä vähän hankala rajata perustietoja, kun röntgensäteily menee osittain päällekkäin. Esimerkiksi historiasta kaipailin tietoa, samoin säteilyn vaarallisuudesta, mutta ehkä ne kuuluvat enemmän sinne säteilyartikkeliin. Eläintutkimuksessa on vähän Suomi-painotusta.--Tanár 1. kesäkuuta 2011 kello 15.45 (EEST)

Ehkä tämä artikkeli voisi keskittyä säteilyn hyötykäyttöön kuvantamisen kautta; Kuvantamistyöhön ja kuvanmuodostukseen?.--R.Jussi 1. kesäkuuta 2011 kello 16.38 (EEST)

Juuri niin.--Tanár 1. kesäkuuta 2011 kello 22.12 (EEST)

Aloitin historia-osuuden, keskittyy toistaiseksi varhaiseen historiaan. Kuvia ainakin löytyy kiitettävästi commonsista tähän artikkeliin!--R.Jussi 2. kesäkuuta 2011 kello 12.39 (EEST)

Kunhan tuo valmistuu niin Kannatan –J.K Nakkila 3. kesäkuuta 2011 kello 22.06 (EEST)

Olisikohan tuossa tarpeeksi historiaa? Alkaa mennä ylipitkäksi muuhun artikkeliin nähden.--R.Jussi 5. kesäkuuta 2011 kello 15.55 (EEST)

Historia on mielestäni nyt ihan ok.  Kannatan --Tanár 6. kesäkuuta 2011 kello 22.17 (EEST)

Arkistoin ja merkkaan lupaavaksi.--R.Jussi 7. kesäkuuta 2011 kello 10.01 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tuon laajentemani artikkelin vertaisarvioitavaksi. Hyvä-artikkeli äänestyksen jälkeen eläinröntgenosiosta vähennetty Suomi-painotusta ja kirjoiteltu yksityiskohtaisemmin mahdollisista eri projektioista. Lisäksi uusi alaotsikko kirjoitettu digitaalisesta kuvauksesta. Mitä puuttuu vielä? Korjattava?--R.Jussi 1. heinäkuuta 2011 kello 08.35 (EEST)

Laittaisin Röntgenkuvauslaitteisto-osion Historian perään - ne liittyvät sen verran läheisesti toisiinsa (ja lopussa sivuavatkin jo toisiaan). Jos aihetta haluaa vielä laajentaa niin ainakin eri sovelluksista voisi kertoa enemmän (esim. arkeologia, geologia, maalaustekniikka, läpivalaisut turvatarkastuksissa jne.) - nyt käsitellään pääasiassa lääketieteellisiä sovelluksia. Pitäisikö PACSin DICOM-standardi mainita myös tässä yhteydessä? --Nedergard 2. heinäkuuta 2011 kello 06.53 (EEST)

Hyviä ehdotuksia. DICOMIN voisi myös mainita, mutta tarkempaa selvittelyä tuskin kannattaa tehdä, sillä teksti muuttuu helposti maallikoille vaikealukuiseksi.--R.Jussi 2. heinäkuuta 2011 kello 17.38 (EEST)

Kannattaisi mainita erotusmielessä lääkinnällinen sädehoito, joka ei siis ole tutkimusta sanan varsinaisessa merkityksessä. --Höyhens 4. heinäkuuta 2011 kello 19.14 (EEST)

Ei minusta. Ei ole tutkimusta kuten kirjoititkin ja sädehoidossa käyttettävän sähkömagneettisen säteilyn spektri on korkeaenergisempää kuin röntgensäteily. En ole törmännyt koskaan että sädehoitoa ja röntgentutkimuksia olisi vahinhossa sekoittettu toisiinsa. Toisaalta nykyisin sädehoitolaitteistoon on joskus integroitu röntgenlaitteistoa sädehoidon osuvuuden varmistamiseksi, senhän voisi mainita.--R.Jussi 6. heinäkuuta 2011 kello 19.29 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Edellisestä VA:sta kauan, nyt ehdotuksia taas kaipallaan. Aikaisemmin jo sanottua:

"Pari huomiota kuvista. Mitä "näyttelemistä" ensimmäisessä kuvassa tapahtuu? Eikö se ole autenttinen tilanne? Kaksi viimeistä kuvaa jäävät sisällöltään hämäriksi. Niissä on vain kirjaimia, värejä, viivoja ja liian pieniä sanoja luettavaksi. Voisiko ne selittää kuvateksteissä. --Savir (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 22.38 (EEST)"

Yritin parantaa kuvateksteillä kuvien ymmärrettävyyttä ja suurensin toista kuvaa. Kuvat on myös selitetty niiden kohdalla olevissa kappaleissa. Ajattelin että ensimmäinen kuva olisi lavastettu kuvaajaa varten, koska asiakkaalla ei ole purutikkua suussa ja molempien setien kädet ovat sopivasti kuvassa niin, että ne eivät peitä esimerkiksi säätimiä.--Zautio (keskustelu) 23. toukokuuta 2013 kello 23.05 (EEST)

--Zautio (keskustelu) 23. toukokuuta 2013 kello 22.39 (EEST)

Ehkä tuo "näytellä" on vähän turhan osoitteleva ilmaus. Kysymys on kai pikemminkin esittelystä silloin kun kuva kenties ei ole aidosta tilanteesta.--Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2013 kello 23.11 (EEST)

Ollaanko siis hakemassa SA-tasoa? Siihen tämä on kovin suppea ainakin sovellutusten osalta. Tarkoitan erityisesti ei-lääketieteellistä osiota. Avaruustutkimuksesta voisi olla jotain. Lääketiedepuolelle tarvittaisiin säteilysuojauksesta jotain, siis henkilökuntaakin koskevaa. Samaten kaipaisin röntgenseulonnasta enemmän. Myös korvaavista kuvantamismenetelmistä. Edelleen varjoainekuvauksista lisää. Ja yksi huomio on projektiot tarkemmin, kaksi suuntaa on melko yksinkertaistetu käsitys asiasta. Vielä olisi ehkä selostettava selkeämmin, että röntgenkuvausta ei varsinaisesti käytetä sädehoidon apuna: röntgenhoito ei ole röntgenkuvauksen muoto. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 14.25 (EEST)

Tarkoitatko röntgenseuloinnoilla esimerkiksi mammografiatutkimuksia vai jotain muuta kuin ihmistä kuvattavaa? Entä kun kirjoitit korvaavista kuvantamismenetelmistä niin tarkoititko että artikkeliin pitäisi kirjoittaa CT MRI ja UÄ tutkimuksistakin? Pocket Atlas of Radiographic Positionista löytyy yli sata erilaista projektiota, asennot selitettynä tarkemmin. En kyllä tiedä kuinka yksityiskohtaisesti niitä on järkeä alkaa luetteloimaan...--Zautio (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 16.05 (EEST)

Tarkoitin juuri näin. Mammografian lisäksihän on seulottu mm. keuhkotuberkuiloosia röntgenillä. CT, MRI ja UÄ siinä mielessä, missä suhteessa ovat parempia ja missä heikompia eli mikä kuvantamismenetelmä on missäkin suhteessa optimaalinen valinta. Projektioita ei tietenkään kaikia, mutta esimerkinomaisesti voisi esitellä vaippapa käden veneluun ertyisprojektion, jota ilman murtuma jää melko varmasti näkymättä ja luu paranematta. Nyt aloin vastata tsekkaamatta artikkelia, mutta liekö siinä läpivalaisustakaan riittävästi, sehän on vähän menettänyt suosiotaan mutta sillä on oma käyttönsä yhä. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 21.54 (EEST)

Mielestäni artikkelille raflaavampi nimi olisi röntgentutkimus, joka on nyt ohjaussivuna. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 21.56 (EEST)

Luin artikkelin ja yllätyin, että tämä oli jo hyvä artikkeli. Olisi parannettava paikoin, ja enemmänkin jos tähtää korkeammalle. Alkuun voisi parilla lauseella tiivistää, mitä se röntgensäteily olikaan. Väitän, ettei > 95 % artikkelin lukijoista sitä tiedä, vaikka joku muistikuva tai käsitys onkin. Linkki ei ole sama asia kuin hyvä aiheen määrittely johdannossa. Toisena eli teknisenä asiana voisi korjata vaikka rikkoutuneet linkit, joita on ainakin pari: korjaa punaiset. Palaan lisäpointteihin toisella kertaa, nyt vain näin pikahuomiot leffatauolta... :) --Paju (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 23.06 (EEST)

Harkitsen vertaisarvioinnin perusteella artikkelin jakamista kahdeksi: 1.Röntgentutkimus 2.Lääketieteellinen röntgenkuvaus. Toolserver ei anna puinaisia linkkejä minulle ainakaan.--Zautio (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 11.14 (EEST)

Näköjään tuo toolserverin linkki vaatii (toimiakseen luotettavasti) lisämääreen, ettei välimuistia käytetä (&cache=no). Eli kokeilin tänään ja ihmettelin hetken, kun linkkejä ei näkynyt lainkaan. Sitten tajusin, että sivu kertoi esittävänsä välimuistiin laitetun version. Näkyisivätkö nuo pari rikkinäistä linkkiä muillekin tällä? Tietysti vian huomaa myös käymällä kaikki Lähteet ja Aiheesta mualla -kohtien linkit vuorotellen läpi. Esimerkiksi pdf-dokumentti Spiegel, Peter K (1995) ei löydy.--Paju (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 22.16 (EEST)

Tota noin, noista artikkelin jakoon liittyvistä asioista. Lääketieteessä röntgensäteilyn pääasiallinen käyttö on kuvantaminen eli lääketieteellinen röntgentutkimus. Ehkä haluttaessa artikkelin voisi jakaa jotenkin röntgensäteilyn käyttöön lääketieteessä, jolloin siinä olisi myös röntgenhoito, ja toisaalta ei-lääketieteelliseen röntgensäteilyn käyttöön, miten sen nimeääkin. Yksi ja ehkä parempi mahdollisuus olisi kuitenkin tehdä laajasta artikkelista röntgensäteily, josta sitten viitattaisiin artikkeleihin lääketieteellinen röntgentutkimus, röntgenhoito, röntgensäteilyn käyttö (lääketieteen ulkopuolella) jne. kuten jo olemassa oleva röntgentähtitiede jne. En oikein osaa povata hyvää tulevaisuutta artikkelille, jonka nimi on röntgenkuvaus. Mutta kun se kerran on olemassa - ja vieläpä hyvä-statuksella, on hyvä miettiä mikä nimeksi ja miten jatketaan. Hienoa, Savir ja Zautio, että otitte tämän esille. Minulta on mennyt ohi. --Höyhens (keskustelu) 1. kesäkuuta 2013 kello 22.07 (EEST)

Tekoäly ja röntgenkuvien analysointi

tekoäly on ihmistä parempi analysoimaan kasvaimia röntgenkuvista ja viipalekuvista (tietokonetomografia). eräässä tutkimuksessa tekoälyltä jäi huomaamatta 0% kasvaimista kun taas ihmissilmältä jäi huomaamatta 7%. Tästä voisi lisätä artikkeliin. --Hartz (keskustelu) 12. tammikuuta 2018 kello 17.33 (EET)