Röntgentähtitiede

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Chandra-avaruusteleskoopin röntgenkuva Linnunradan keskuksesta.

Röntgentähtitiede on havaitsevan tähtitieteen haara, jossa tutkitaan röntgensäteilyä tuottavia tähtitaivaan kohteita. Koska Maan ilmakehässä oleva vesi absorboi (imee itseensä) röntgensäteilyn, havaintoja varten instrumentit joudutaan nostamaan korkealle yläilmakehään ilmapallolla tai laukaisemaan havainnointilaite maata kiertävälle radalle.

Röntgensäteilyä syntyy hyvin kuumassa ja energisessä kaasussa. Merkittävimpiä röntgenalueella säteileviä kohteita ovat aktiiviset galaksien ytimet (Active galactic nuclei, AGN), kaksoistähtijärjestelmät, joissa toinen osapuoli on kompaktitähti [1] (valkoinen kääpiö, neutronitähti tai musta aukko) sekä supernovajäänteet.

Taiteilijan näkemys röntgenteleskooppi NuSTARista kiertoradalla. Laukaisun jälkeen kiertoradalla avautuva kymmenmetrinen masto erottaa teleskoopin optiikan (oik.) ja ilmaisimet (vas.) toisistaan.

Ensimmäiset röntgensäteet avaruudesta havaittiin 1940-luvulla ja samalla uusi ikkuna avaruuteen avautui.[2] Vuonna 2016 röntgentaivasta tutkitaan rutiininomaisesti avaruudessa olevilla teleskoopeilla.[2] Suurimpia näistä ovat Chandra ja XMM-Newton, jotka laukaistiin avaruuteen vuonna 1999.[2] 2012 laukaistu NuSTAR on näihin verrattuna varsin pienikokoinen.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Röntgentähtitiede. (html) Oulun yliopisto. Arkistoitu 26.5.2012.
  2. ↑ a b c d Japani on ampumassa röntgenjättiläistä taivaalle. Tiedetuubi. Arkistoitu 13.2.2016. Viitattu 14.2.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Röntgentähtitiede&oldid=22306043”