Keskustelu:Pietari Brahe
Ajankohta | Tapahtuma | Tulos | (artikkelin versio) | |
9.−26.8.2010 | Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi | Hylätty | (ikilinkki) | |
12.–18.7.2011 | Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi | Hyväksytty | (ikilinkki) | |
16.–23.8.2011 | Ehdolla hyväksi artikkeliksi | Hyväksytty | (ikilinkki) | |
5.2–10.3.2013 | Vertaisarviointi | Arvioitu | (ikilinkki) | |
Alexander Duman romaanissa Monte Kriston kreivi, päähenkilö saapuu paikallee tasan kellon lyödessä 12. Lapsena isäni vakuutti minulle, että tästä on syntynyt sanonta kreivin aikaan eli juuri oikeaan aikaan. Kummankaan tarinan todenperäisyyttä voi olla vaikea todentaa, joten tämän kohdan vosi ehkä jättää pois Pietari Brahea koskevasta artikkelista ja tyytyä helpommin todennnettaviin puoliin Brahen elämästä.Kraatari 11. helmikuuta 2007 kello 10.19 (UTC)
- Kotuksen mukaan liittyisi Braheen. --ML 10. maaliskuuta 2008 kello 06.16 (UTC)
- On kiistatonta että Brahe on noin sanonut. Jklak 24. maaliskuuta 2010 kello 10.25 (EET)
Pietari Brahen perustamat kaupungit
[muokkaa wikitekstiä]Artikkelissa sanottiin, että Pietari Brahe olisi perustanut kymmenen kaupunkia, joista lueteltiin muutama. Pietarsaari poistettiin luettelosta kommentilla, että se ei ole hänen perustamansa. Siinä tapauksessa lukumääräkään ei voi pitää paikkansa, sillä luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan sisältää Pietarsaaren lisäksi vain yhdeksän muuta vuosien 1637 ja 1654 välisenä aikana perustettua kaupunkia. Nimittäin Hämeenlinna, Kristiinankaupunki, Savonlinna, Lappeenranta, Raahe, Kajaani, Kuopio ja Hamina sekä lyhytikäiseksi jäänyt Brahea. -KLS 26. maaliskuuta 2010 kello 09.11 (EET)
- Sortavala on myös Brahen perustama mutta nykyisin Venäjän puolella! Jklak 26. maaliskuuta 2010 kello 10.50 (EET)
- Onko se Brahen perustama? Sortavala-artikkelissa sanotaan, että se perustettiin jo vuonna 1632. Silloin Pietari Brahe ei vielä ollut Suomen kenraalikuvernöörinä. Sen sijaan tuossa luettelossa mainitaan kaksi perustamisvuotta, 1632 ja 1643. Kumpi on oikea? -KLS 26. maaliskuuta 2010 kello 10.57 (EET)
- Iltasen mukaan Sortavalan perustamisvuosi on juuri näin: 1632 tai 1643. eli kymmenes on joko Sortavala tai Pietarsaari. Gopase+f 27. maaliskuuta 2010 kello 08.32 (EET)
- Tutkittuani lähteitä tulin seuraavaan tulokseen Hämeenlinna, Kristiinankaupunki, (Savonlinna), (Sortavala), Lappeenranta, Raahe, Kajaani, Kuopio, Hamina, Brahea eli 10 uutta kaupunkia. Suluissa epävarmat tapaukset. Gopase+f 27. maaliskuuta 2010 kello 10.27 (EET)
- Tuo puuttuva perustettiin, mutta menetti myöhemmin kaupunkiasemansa ja -oikeutensa. Muistelen, että kysessä oli Ristiina, mutta Wikipedian artikkeli ei tiedä asiasta mitään :-( -- Petri Krohn 26. maaliskuuta 2010 kello 11.04 (EET)
- Muistat väärin. Gopase+f 27. maaliskuuta 2010 kello 08.32 (EET)
- Eivät Ebba Brahe ja Pietari Brahe voineet molemmat perustaa kaupunkia, vai perustivatko he sen yhdessä, en tiedä, mutta Pietarsaarelaisena olen aina uskonut että kaupungin perusti Ebba Brahe. Tämän tiedon kertoo myös Ebba Brahesta kertova artikkeli. --Hejkki (keskustelu) 8. marraskuuta 2018 kello 22.07 (EET)
- Virheellinen tieto on edelleen wikipediassa. Miten tehdään jotta virhe korjataan? Myös artikkeli Pietarsaari toteaa että Ebba Brahe sen perusti Hejkki (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 06.40 (EEST)
- Pietarsaaren artikkeliin on ilmestynyt malline "Pietari Brahen perustamat kaupungit".
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. |
Lupaava artikkeli -ehdotus
[muokkaa wikitekstiä]Artikkelissa on vielä vähän kehitettävää, mutta laitan silti LA-ehdouksen vireille. Malline puuttuu, parissa kohdassa on viitteetöntä/lähteetöntä tekstiä. Perustuu suurimmaksi osaksi yhteen lähteeseen. Onko vielä muita kehitystarpeita? Gopase+f 9. elokuuta 2010 kello 11.18 (EEST)
- Jos joitakin kiintoisia verkkosivuja löytyy, niin niitä olisi hyvä laittaa viitteiksi tai Aiheesta muualla -osioon. Useimmat sellaiset sivut taitavat olla lyhyitä, mutta ne kävisivät lisätietoina. --Thi 9. elokuuta 2010 kello 15.41 (EEST)
- Kreivi Brahesta itsestään löytty vähemmän lähteitä kuin hänen toiminnastaan Suomen kenraalikuvernöörinä. Itseäni kiinnostaa Brahen "Suomen ulkoinen ura", joka on vähintään yhtä merkittävä, jollei merkittävämpi, ehkä selvästi merkittävämpi, ura. Jklak 9. elokuuta 2010 kello 17.50 (EEST)
- Lisäsin muutaman lähdepyynnön. Yksi olisi vielä mennyt, mutta kolme kohtaa - nopeasti vilkaistuna - on liikaa. --Lakritsa 9. elokuuta 2010 kello 20.57 (EEST)
- Kahteen pyyntöön löytyi viitteet samasta verkkolähteestä. Niissä kohti sanamuoto on suoraan lähteen tekstiä, artikkelin historiaa pitäisi tarkastella.
Isosisä-viite uupuu vielä, lähde kertoo kyllä vanhemmista.EDIT: Löysin ruotsinkielisen tutkielman, jossa isoisä ja syntymäpaikkakin mainitaan. Sen lähdeluettelo on varsin kattava. --Tappinen 12. elokuuta 2010 kello 07.20 (EEST)
- Kahteen pyyntöön löytyi viitteet samasta verkkolähteestä. Niissä kohti sanamuoto on suoraan lähteen tekstiä, artikkelin historiaa pitäisi tarkastella.
Jokin henkilö-tietolaatikko sivun alkuun; lähdepyynnöt pitäisi yrittää käsitellä jollain tapaa. (tms. etsiä lähde tai ottaa pois jos kyse on itsestäänselvyydestä. Esimerkiksi Pietari Brahen asemaa suomen uudistajana ei hirveästi varmaan epäillä?). Artikkeliin pitäisi myös lisätä tietoa Brahen yksityiselämästä, esimerkiksi oliko hän naimissa; entä oliko hänellä lapsia? Elämästä ja saavutuksista varsinkin ruotsissa pitäisi kertoa myös jotain. --Zache 11. elokuuta 2010 kello 12.45 (EEST)
- Olisko valtionjohto-malline hyvä ? --Tappinen 12. elokuuta 2010 kello 21.57 (EEST)
- Juu se on ihan sopiva, muita on teoriassa sopivia on varmaan {{poliitikko}} ja ihan {{henkilö}}-malline. --Zache 13. elokuuta 2010 kello 09.25 (EEST)
Lisäsin Otavan Ison tietosanakirjan pohjalta muutamia tietoja ja tarkennuksia. Yhteenvedosta se jäi pois, kun samaan aikaan oli toinen henkilö tehnyt muutoksia enkä huomannut siirtää yhteenvetotietoja uuteen ikkunaan. Viitteiksi tietosanakirjoja ei kai merkitä? --Abc10 12. elokuuta 2010 kello 08.25 (EEST)
- Kannatan näiden muutosten jälkeen. --Lakritsa 12. elokuuta 2010 kello 09.40 (EEST)
- Hieno artikkeli. Kannatan. --Pentti Repo 13. elokuuta 2010 kello 10.58 (EEST)
Jaa-a. Artikkeli keskittyy turhan paljon toimintaan Suomen kenraalikuvernöörinä, ja rakennekin on vähän sekava (omat lukunsa maaomistuksille ja "kreivin ajalle"). Olen vielä vähän kahden vaiheilla.--Tanár 14. elokuuta 2010 kello 22.18 (EEST)
Tuskin löytyy konseusta? --Lakritsa 26. elokuuta 2010 kello 21.00 (EEST)
- Eipä oikein. Otan tämän pois arvioinnista, kun on ollut jo pitkän aikaa eikä noihin kehitysehdotuksiin yllä ole tullut vastausta.--Tanár 26. elokuuta 2010 kello 22.02 (EEST)
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Lupaava artikkeli nro 2 -ehdotus
[muokkaa wikitekstiä]Pistän uudelleen arvointiin koska edellisen kehitysehdotuksiin on tullut kehitystä. Jklak 12. heinäkuuta 2011 kello 16.11 (EEST)
- Hmm, eiköhän tämä tällä kertaa kävisi lupaavaksi, hiomisella hyväksi. --Lakritsa 12. heinäkuuta 2011 kello 23.07 (EEST)
- , kelpaa mielestäni lupaavaksi. Ehkä vähän suomikeskeinen; jos haluaa vielä ylempään kategoriaan, sisältöä ehkä pitäisi monipuolistaa. --ML 13. heinäkuuta 2011 kello 20.11 (EEST)
- Tässä muokkauksessa lisätyille tiedoille ei ole ilmotettu lähdettä: [1]. Lähdettä vois tiedustella lisääjältä... Gopase+f 13. heinäkuuta 2011 kello 20.22 (EEST)
- Vaihdan ko. nettiviitteet kirjallisiin viitteisiin.Jklak 13. heinäkuuta 2011 kello 22.49 (EEST)
- Kysyin lisääjältä muistaisko lähdettä (Keskustelu käyttäjästä:Abc10#Brahe). Ei muistanut, joten poistin kyseiset lisäykset artikkelista [2]. Gopase+f 14. heinäkuuta 2011 kello 09.24 (EEST)
- Tiedon olisi kysyjäkin löytänyt helposti pienellä vaivannäöllä, mutta poistettu mikä poistettu. Otavan Iso Tietosanakirja kertoo kyseiset asiat osassa 1 artikkelissa Pietari Brahe. Lisäystä tehdessäni olin siinä käsityksessä että tietosanakirjoja ei merkitä lähteeksi, sillä niiden tiedot katsotaan kuuluvan yleissivistykseen. Ehkäpä sitten yleissivistys on vanhentunut käsite, joka on jo syytä unohtaa. --Abc10 14. heinäkuuta 2011 kello 09.56 (EEST)
- Olishan ton käytetän lähteen voinu ilmottaa edes muokkausyhteenvedossa, niin olis ollu jotain mistä etsiä. Kahdesta tietosanakirjasta tarkastin ja niistä ei löytynyt mainintaa, eli ihan "pienellä vaivannäöllä" tarkastaminen ei onnistunut. Gopase+f 14. heinäkuuta 2011 kello 09.59 (EEST)
- Lisätään vielä kommentti, että olin näköjään ilmoittanut lisäykseni lähteen yllä olevassa hänen aiemmin aloittamassaan LA-keskustelussa, jota kysyjä ei nähtävästi vielä ole ehtinyt lukea. Ehkä hän nyt sitten palauttaa tiedon paikalleen, kun lähde on ilmitettu jo aiemmin. Hämmästelinkin kysyjän tarmokkuutta selvittää, kuka ja milloin tiedon on lisännyt, kun sillä vaivalla olisi etsinyt luultavasti jo lähteenkin. --Abc10 14. heinäkuuta 2011 kello 10.01 (EEST)
- Palautin tiedon am. viitemerkinnällä. Lisäysten tekijöiden selvittäminen on ihan normaalia toimintaa LA-arviointien yhteydessä. Ei sitä kannata hämmästellä. Gopase+f 14. heinäkuuta 2011 kello 10.04 (EEST)
- Niinpä tietysti, mutta aiemman LA-arvioinnin lukeminen ei. --Abc10 14. heinäkuuta 2011 kello 10.05 (EEST)
- Palautin tiedon am. viitemerkinnällä. Lisäysten tekijöiden selvittäminen on ihan normaalia toimintaa LA-arviointien yhteydessä. Ei sitä kannata hämmästellä. Gopase+f 14. heinäkuuta 2011 kello 10.04 (EEST)
- Vastaus tähän on keskustelusivullasi. Sinne jatkot. Gopase+f 14. heinäkuuta 2011 kello 10.07 (EEST)
Kina katki ja voita väliin. Onko meillä konsensus että Brahe artikkeli kelpaa lupaavaksi sivuksi?Jklak 14. heinäkuuta 2011 kello 10.11 (EEST)
- Arviointi on kestänyt 41 tuntia ja kaks puoltoa. Eli lisää aikaa tai lisää puoltoja, muuten kannattaa odotella vielä pari päivää, että mahdolliset kriittisetkin mielipiteet ehtivät esiin. Tällä hetkellä on konsensus. Gopase+f 14. heinäkuuta 2011 kello 10.15 (EEST)
Onko tämä järkevämpik näin kuin kronologisessa järjestyksessä? Käy lupaavaksi. J.K Nakkila 14. heinäkuuta 2011 kello 11.05 (EEST)
Lisäsin vielä pari lähdepyyntöä. Muuten ok.--Tanár 14. heinäkuuta 2011 kello 19.11 (EEST)
OK, kunhan lähdepyynnöt on täytetty. Lisäksi Ura Ruotsissa voisi olla lopussa kronologisempi: loppuelämä alkaa nyt erikoisesti vuoden 1657 jälkeen...--Nedergard 15. heinäkuuta 2011 kello 11.39 (EEST)
Löytyykö lisää lähdepyyntöjä?Jklak 18. heinäkuuta 2011 kello 12.13 (EEST)
- Minusta tässä muodossa ehdottomasti lupaava . Jatkokehityksen kannalta noita ei-Suomi-kohtaisia jaksoja voisi laajentaa omiksi osioiksi.--Nedergard 18. heinäkuuta 2011 kello 16.03 (EEST)
- Merkkasin lupaavaksi ja arkistoin keskustelun.--Tanár 18. heinäkuuta 2011 kello 20.21 (EEST)
Kaupunkitaulukko
[muokkaa wikitekstiä]Mun mielestä toi kaupunkitaulukko on aika turha. Ite poistaisin sen kokonaan, mutta jos se halutaan säilyttää, niin sen vois siirtää leipätekstin seasta artikkelin loppuun. Gopase+f 10. syyskuuta 2011 kello 19.16 (EEST)
- Aika turha, mutta jos säilytetään, niin epäoleelliset sarakkeet voisi poistaa, ja jättää esim. vain perustamisvuoden, nimen ja mahdollisesti Muuta-sarakkeen. Tällöin taulukko ei veisi noin järkyttävän paljoa tilaa. --Ryhanen 10. syyskuuta 2011 kello 20.20 (EEST)
- Miksi se on turha? Minusta se havainnollistaa Brahea varsin hyvin. Iivarius 10. syyskuuta 2011 kello 20.21 (EEST)
- Brahen valtakausi oli merkittävä kaupunkien kannalta sillä Suomella ei käytännössä ollut sisämaakaupunkeja. Käkisalmestakin oli laivayhteys Suomelahdelle. Btw, minulla on kehitysajatuksia ko. taulukolle kun lähden kirjoittamaan artikkelia kohti suositeltua sivua, kunhan saan vedettyä happea....Havainnollisuutta voidaan toki kasvattaakin. Säädinkin sitten ko. taulukkonäkymää. Jklak 10. syyskuuta 2011 kello 21.01 (EEST)
- Miksi se on turha? Minusta se havainnollistaa Brahea varsin hyvin. Iivarius 10. syyskuuta 2011 kello 20.21 (EEST)
- Samaa mieltä kuin kaksi ensimmäistä kirjoittajaa. Pitkät taulukot keskellä artikkelia ovat harvoin järkeviä. Vaakunat ovat pelkkiä koristeita Brahe-artikkelissa, ja muuten tekstin voisi kirjoittaa myös normaalistikin leipätekstiksi. Jos taulukolla on joku järkevä funktio, niin sen voisi siirtää esimerkiksi artikkeliksi Luettelo Pietari Brahen perustamista kaupungeista. --PtG 11. syyskuuta 2011 kello 00.41 (EEST)
- Siirsin taulukon leipätekstin jälkeen. Siirretään takas vanhalle paikalle jos kannatusta löytyy. Gopase+f 11. syyskuuta 2011 kello 05.40 (EEST)
- Parempi noin, samoin Ebba Brahen erottaminen omakseen. Nyt se näyttää mielestäni aika kivalta, ja havainnollisuutta ei menetetty. Iivarius 11. syyskuuta 2011 kello 13.38 (EEST)
Taulukossa Kuopion perustamisvuotena 1649, tekstissä 1653. Mikä on oikein? Wikipedian Kuopio-sivulla perustamisvuodeksi väitetään 1653 Otto.hanninen 19. tammikuuta 2012 kello 22.14 (EET)
- Iltasen mukaan Kuopion perustamisvuosi on 1652 (ja 1775). Gopase+f 19. tammikuuta 2012 kello 22.25 (EET)
Arkistoitu vertaisarviointi
[muokkaa wikitekstiä]Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Pietari Brahe artikkeli on hyvän artikkelin tasoinen mutta ole itse umpikujassa miten ko. artikkelia tulisi kehittää jotta se saavuttaisi suositeltu sivu tason. Auttakaa, pyydän. Jklak (keskustelu) 5. helmikuuta 2013 kello 16.44 (EET)
- Itse muokkaisin rakennetta; tekisin urasta yhden osionsa. Jotenkin tähän tapaan: "Sotilas- ja siviiliura 1626-1637", "Ensimmäinen kausi Suomen kenraalikuvernöörinä", "Drotsina", "Toinen kausi kenraalikuveröörinä", "Pohjan sota ja Kaarle XI:n holhoojahallitus", "Aristokratian kannattaja, suurmaanomistaja ja reduktion vastustaja". Noihin Suomen kuvernöörikausiin liittäisin Ura Suomessa -kohdan niitä käsittelevistä osioista. Suomen kieli- ja Turun Akatemia -osiot voisivat mennä ehkä merkitysosion alle. Merkitysosio on tällä hetkellä huomattavan lyhyt, mutta siitä kerrotaan tosiaan paljon muissa osissa, ja toisaalta ura on nyt vähän hajanainen, sillä Ruotsin-urassa on lähes jokaisella kappaleella oma otsikkonsa; tyyli on siksi hieman tökkivää, ja Suomen-kaudet jäävät irrallisiksi siinä osiossa. Sisällöstä en nyt hirveästi osaa sanoa, mutta esimerkiksi tuossa sotaosiossa kiinnostaisi tietää, mihin sotiin viitataan (esimerkiksi mihin pitäisi linkittää, kun sanotaan "Toinen Tanskan sota alkoi"). Mielestäni nuo syyt, miksi Brahe lopulta lähetettiin kahdesti Suomeen, kaipaisi hieman täsmennyksiä. Vähän sekava sepustus, mutta toivottavasti ymmärsit tuon rakennekritiikin. --PtG (keskustelu) 5. helmikuuta 2013 kello 18.25 (EET)
- Niin koska Suomi oli tuolloin osa Ruotsi-suomea, ehkä ei mitäisi eriyttää Brahen toimia Suomessa ja Ruotsissa vaa edetä kronologisesti Ruotsisuomessa? Tätä karkoittanet. Tällöin myös historian linja olisi loogisempi ja suoraviivaisempi? Jklak (keskustelu) 6. helmikuuta 2013 kello 14.18 (EET)
- Tein, lähinnä järjestelyjä ja asioiden siirtelyjä mutta joitain korjauksiakin.Jklak (keskustelu) 6. helmikuuta 2013 kello 15.28 (EET)
- Detaljihuomio: Ei voi olla Pietari Brahen perustamia kuntia, koska kunnat tulivat vasta 1800-luvulla. Pitäjiä, seurakuntia tms. kyllä voi olla.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2013 kello 18.49 (EET)
- Njoo, tuossa viitataan varmaan nykytilaan, sillä Ristiina on kursivoitu samaan tapaan kuin otsikon kunta. Itse en näe edes näe tuon taulukon merkitystä, sillä esimerkiksi Brahen perustamien paikkojen tulevat vaiheet eivät varmaan liity itse Braheen. Tuosta voisi parhaat palat laittaa Merkitys-osioon. En edes ymmärrä, miksi Brahe-artikkelissa pitää nähdä tämän perustamien paikkakuntien nykyvaakunat. Ne liittyvät vielä vähemmän Braheen (paitsi Ristiinan vaakuna). --PtG (keskustelu) 5. helmikuuta 2013 kello 18.54 (EET)
- Itekin poistaisin edelleen tuon kaupunkitaulukon, kuten on ehdotettu jo artikkelin keskustelusivulla. Artikkeli on niin pitkä, että kaikki epäolennainen sisältö joutaa pois. (ensimmäisenä tuo taulukko.) Perustettujen kaupunkien käsittely leipätekstissä riittää. Artikkeli on yleisilmeeltään vähän sekava (kuten yllä on todettu). En tiiä mitä asialle voi tehdä, mutta esim. tuo PTG:n ehdotus vois olla kokeilun arvoinen. Gopase+f (keskustelu) 5. helmikuuta 2013 kello 19.54 (EET)
- Iteasiassa noita kuviakin vois vähentää. Ite laskin yhdeksän kuvituskuvaa (linnat yms) +vaakunat, jotka poistaisin kaikki. Gopase+f (keskustelu) 5. helmikuuta 2013 kello 22.22 (EET)
- Otin pari kuvaa perintölinnasta pois; en tiedä miksi niitä piti olla kolme peräkkäin. Mielestäni kuvia ei nyt hirveästi ole liikaa, mutta niiden sijoittelua voisi miettiä. Nyt suurin osa niistä on läiskitty vain elämäkerran alkuun, jolloin ne eivät todennäköisesti linkity tekstin kanssa järkevästi. --PtG (keskustelu) 5. helmikuuta 2013 kello 22.47 (EET)
- Iteasiassa noita kuviakin vois vähentää. Ite laskin yhdeksän kuvituskuvaa (linnat yms) +vaakunat, jotka poistaisin kaikki. Gopase+f (keskustelu) 5. helmikuuta 2013 kello 22.22 (EET)
- Ensimmäinen Tanskan sota (1643-44) on kolmekymmenvuotisen sodan sivujuonne (onko sodalla mitään vakiintunutta nimeä suomeksi?). Toinen Tanskan sota (1657) ja kolmaskin (1658) ovat osa Pohjan sotaa. Gopase+f (keskustelu) 5. helmikuuta 2013 kello 20.02 (EET)
- Lappalainen käyttää kirjassaan Sadan vuoden sotatie (s. 102, kuva) nimeä Tanskan sota 1643-1645.--91.154.89.72 7. helmikuuta 2013 kello 07.26 (EET)
- Ensimmäinen Tanskan sota (1643-44) on kolmekymmenvuotisen sodan sivujuonne (onko sodalla mitään vakiintunutta nimeä suomeksi?). Toinen Tanskan sota (1657) ja kolmaskin (1658) ovat osa Pohjan sotaa. Gopase+f (keskustelu) 5. helmikuuta 2013 kello 20.02 (EET)
- Hakusanana Childs Kohnin Dictionary of Warsissa Tanskan–Ruotsin sota (1643–1645). Toinen nimi jota olen nähnyt "jossain" on tuo nykyinen wikitys Torstenssonin sota. Noista voikin sitten valita minkä vaan. Gopase+f (keskustelu) 7. helmikuuta 2013 kello 19.32 (EET)
- Epäilen tuota DoW:n nimeä (englantilaisessa teoksessa harvoin nimet suomeksi) ja tuo erityisesti ruotsalaisten käyttämä Torstenssonin sota on oikeastaan vain puolet tuosta puheena olevasta sodasta, jossa oli oikeastaan kaksi saman aikaista sotaretkeä Torstenssonin ja Hornin.--91.154.89.72 10. helmikuuta 2013 kello 18.37 (EET)
- Hakusanana Childs Kohnin Dictionary of Warsissa Tanskan–Ruotsin sota (1643–1645). Toinen nimi jota olen nähnyt "jossain" on tuo nykyinen wikitys Torstenssonin sota. Noista voikin sitten valita minkä vaan. Gopase+f (keskustelu) 7. helmikuuta 2013 kello 19.32 (EET)
- Opiskelusta kertovissa osioissa on epätarkkuutta ja heikohkoa kieltä eli puhutaan opintomatkoista ja seuraavaksi opiskeluista yliopistoissa mukaan lukien Italia, jonne ei tehty opintomatkoja. Alankomaat tunnustettiin valtiona vasta 1648 Westfalenin rauhassa ja Italiaa ei tuolloin varsinaisesti ollut jollei Saksaakaan nykymuodossaan. Strasbourgin tasavallan (kaupunkivaltio vuodesta 1332 alkaen) yliopistossa opiskeltiin 1623, vaikka yliopisto on perustettu vasta 1631. Giessenin luterilainen yliopisto sijaitsi Hessen-Darmstadtin maakreivikunnassa, joka kuului Pyhään Saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan (siis 30-vuotisessa sodassa Ruotsia vastaan). Myöhemmin todetaan (sotilasura 1626-1631) Brahen harkinneen jäämistä Hollannin palvelukseen, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan? Kenen palvelukseen hän oli jäämässä?--194.251.119.196 6. helmikuuta 2013 kello 09.25 (EET)
- Mä poistin ton paljon puhutun taulukon ja yhden kuvan. Ite toivoisin jonkunlaista tiivistystä seuraavaksi, koska joitakin asioita käsitellään vähän turhan laajasti: esim. toimintaa Turun akatemiassa ja noitavainoja, (ehkä myös ensimmäistä kautta Suomen kenraalikuvernöörinä vois harkita hieman tiivistettävän). Joka tapauksessa rakenne on mennyt parempaan suuntaan vertaisarvioinnin aikana, joten kyllä tästä vielä jotain tulee. Gopase+f (keskustelu) 6. helmikuuta 2013 kello 17.33 (EET)
- Rakenne on kyllä nyt parempi. Itse en kaipaa hirveistä tiivistämistä, SA-tason artikkelin pitääkin käsitellä aihettaan laajasti. Tuo noitavaino-osuus on mielestäni todella hyvä nykyiselläänkin. Enemmän tässä on se ongelma, että Ruotsin-aikaa käsitellään turhan suppeasti. Kokonaiskuvan saamiseksi pitää välillä käsitellä asioita laajasti. Esimerkiksi nyt ei käy ilmi, miksi Kristiina oli hermostunut Braheen, jotta tämä ansaitsi toisen kauden Suomessa. Lisäksi aika toisen Suomen-kauden jälkeen jää todella pintapuoleiseksi. --PtG (keskustelu) 6. helmikuuta 2013 kello 17.51 (EET)
- Hyviä humioita, pistän mietintämyssyn pihisemään... kiitos.Jklak (keskustelu) 6. helmikuuta 2013 kello 23.32 (EET)
- Itse tekisin sellaisen, että laittaisin Pietari Brahen elämän aikajanalle. Käsittelisin aikaa ennen sitä, hänen jokaista vuottaan, myös lapsuutta, jos silloin tapahtui jotain joka vaikutti myöhemmin hänen elämäänsä. Myös merkitys kuoleman jälkeen, mihin hän vaikutti olisi hyvä koota yhteen. Tämä siis omalle muistipaperille. Sen jälkeen katsomaan löytyvätkö samat kohdat artikkelista. --81.197.38.228 7. helmikuuta 2013 kello 19.34 (EET)