Keskustelu:Meningomyeloseele

Artikkeli Meningomyeloseele on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
2.–16.6.2008	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
16.-30.6.2008	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Pitäisikö tämä artikkeli siirtää nimelle "Meningomyeloseele"? Google löytää c:llä kirjoitettuna vain muutaman keskustelupalsta osuman, mutta s:llä useamman virallisemman oloisen osuman ([1], [2], [3], [4], [5]) --Igno^{(Kerro toki lisää!)} 28. marraskuuta 2006 kello 15.02 (UTC)

Eivät vakuuta mua. Ei siirtoa. Itse ainakin oon oppinut sen c:eellä kirjoittaa, koska asia on minulle tärkeä. Olen itse Meningomyeloceelikko, eli olen MMC-potilas. ABC101090 28. marraskuuta 2006 kello 16.30 (UTC)

Jos YSA ja tohtori.fi käyttävät niin pitäisi siirtää. – linnea 29. marraskuuta 2006 kello 10.58 (UTC)

Otsikko väärin kirjoitettu. Pitäisi olla Meningomyelocele. ABC101090 30. marraskuuta 2006 kello 12.18 (UTC)

Meningomyeloseele on suomalainen kirjoitusasu. Sitä käytetään suomenkielisissä lääketieteellisissä teksteissä ja oppikirjoissa. Monia ulkomaisia sanoja on ehkä aiemmin käytetty sellaisinaan, mutta nykyään pyrkimys on suomentaa kirjoitusasultaan kaikki lääketieteen termit, hyvänä esimerkkinä lääkkeiden nimet. Duodecim-lehti käyttää kirjoitusasua meningomyeloseele, samoin ensimmäinen kirjoittaja on antanut linkkejä muihin lähteisiin jotka termiä käyttävät. Näin ollen artikkelin nimi tulisi vaihtaa. (Olen alan ihmisiä, jos se nyt jotakuta vakuuttaa :) Hehkuviini 31. joulukuuta 2006 kello 00.18 (UTC)

Kirjoitusasu Meningomyelocele perustuu fysioterapeuttini sanomiseen. Hän sanoi, että sen pitäisi olla Meningomyelocele. Hänkin on alan ihmisiä, joten uskon häntä. ABC101090 3. tammikuuta 2007 kello 15.39 (UTC)

Voisitko antaa suomenkielisiä lähteitä, joissa käytetään meningomyelocele-kirjoitusasua? Mikäli sellaisia ei löydy, katsoisin edellämainitsemani ja ensimmäisen viestin perusteella, että -seele on oikeampi kirjoitusasu. Tässä muutamia artikkeliviitteitä: Ilona Autti-Rämö ja Roger Byring:Meningomyeloseelea potevien lasten yönaikaiset hengityshäiriöt. Duodecim 2000;116(7):743-6. ja Pertti Kirkinen: Sikiön meningomyeloseelen korjausleikkauksista lupaavia tuloksia. Lääkärilehti 2000; 4:343. Hehkuviini 3. tammikuuta 2007 kello 20.39 (UTC)

Nyt on pari uutta Internetsivua lisätty lähteisiin, joissa käytetään Meningomyelocele-muotoa, mukana Oulun sosiaali- ja terveystoimen sosiaali- ja terveyslautakunta.ABC101090 3. tammikuuta 2007 kello 22.33 (UTC)

Tarkistin asian varmuuden vuoksi suomenkielisestä ICD-10-sairausluokituksesta. Siellä käytetään muotoa meningomyeloseele. Tämä on yhdenmukaisen muiden -seele-nimistysten kanssa (esim. enkefaloseele, kystoseele, rektoseele). Sanan "seele" voi suomentaa tyräksi, esim. enkefaloseele = aivotyrä. Englanninkielisessä wikissä käytetään lääketieteessä ICD-10-nimityksiä, en ole varma on täällä suomenkielisessä vastaavaa ohjetta, mutta sellainen käytäntö olisi mielestäni hyvinkin järkevää. Toivottavasti olen nyt antanut riittävät perustelut artikkelin nimenmuutokselle.Hehkuviini 5. tammikuuta 2007 kello 17.39 (UTC)

Kallistun siirron kannalle, vaikka näköjään kumpikin muoto on melko lailla yhtä yleinen. --Jetman 5. tammikuuta 2007 kello 17.42 (UTC)

Kysyn vielä äikänopeltani. Hän kyllä varmasti tietää kielitoimiston mielipiteen.ABC101090 8. tammikuuta 2007 kello 21.48 (UTC)

Ok.ABC101090 5. helmikuuta 2007 kello 16.06 (UTC)

Seele se on minun oppieni mukaan. Cele ja MMC uo-sivuina ok. Valitan vähäistä osallistumistani. --Höyhens 28. kesäkuuta 2008 kello 21.07 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Meningomyeloseele

Mielestäni tällaisenään mainio artikkeli Suositelluksi sivuksi.ABC101090 2. kesäkuuta 2008 kello 18.17 (UTC)

Tämä kyllä vaatii paljon lisää pituutta sekä vähintään yhden kuvan, nykyisin kun artikkeli on pelkästään kuvaton tynkä. Olisi kuitenkin todella ilahduttavaa saada lääketiede-aiheinen artikkeli SS:ksi. --Johney 2. kesäkuuta 2008 kello 18.23 (UTC)

Mitä pitäisi lisätä?ABC101090 2. kesäkuuta 2008 kello 18.26 (UTC)

Katsopa mallia suositellusta Keuhkokuume-sivusta ja sen jäsentelystä (jos vaikka laitettaisiin otsikot oireet, diagnostiikka, hoito, ennuste, epidemologia ja ehkä vielä historia). Lähteet on lueteltu, pitää olla viitteet (mikä asia kerrotaan missä lähteessä) ja mielellään mallineita käyttäen. --Tappinen 2. kesäkuuta 2008 kello 18.30 (UTC)

Nyt näyttäisi olevan kuvakin, kiitos Ulrika. --Johney 2. kesäkuuta 2008 kello 18.38 (UTC)

Laitoin nyt jonkinlaisen jaottelun eri otsikoiden alleABC101090 2. kesäkuuta 2008 kello 18.49 (UTC)

Kyllä artikkeli tarvitsisi vielä paljon laajennusta. Englanninkielisestä Wikipediasta voi ottaa mallia, mutta lähdeviitteet on oltava. --Miihkali ^artikuloi 2. kesäkuuta 2008 kello 18.52 (UTC)

Lähdeviitteetiä löytyy nyt.ABC101090 2. kesäkuuta 2008 kello 19.17 (UTC)

Hyvä kun laitoit viitteet oikeille kohdilleen. Katso niistä muutamasta, missä lukee "Verkkoviite" mallia miten niitä muotoillaan hienosti. Seuraavaksi voisi artikkelia alkaa laajentaa. Löydätkö jostain tiedon, paljonko MMC-lapsia syntyy Suomessa vuosittain ? En-Wikistä näkee että Irlannissa on eniten (suhteessa väkilukuun). Koska on tehty ensimmäiset leikkaukset ? Voidaanko vamma havaita ennen syntymää, kuinka luotettavasti ? Minkä ikäisenä leikkaus tehädään: heti synnytyssalissako ? --Tappinen 2. kesäkuuta 2008 kello 19.27 (UTC)

Lisäsin nyt tiedon, että selkään syntynyt aukile suljetaan 12 tunnin kuluttua syntymästä ja että lapsia syntyy suomessa n. parikymmentä.ABC101090 2. kesäkuuta 2008 kello 22.12 (UTC)

Ja nyt artikkelissa on kohta ennen syntymää olevista tavoista aavistaa Meningomyeloseele.ABC101090 2. kesäkuuta 2008 kello 22.34 (UTC)

Lisäsin kohdan tavoista vähentää MMC:n riskiä.ABC101090 3. kesäkuuta 2008 kello 08.22 (UTC)

Muutin kyseisen kappaleen otsikon lyhyemmäksi. Toivottavasti se yhä vastaa tekstiä :) Kyseistä kappaletta voisi vähän jakaa pienempiin kappaleisiin, tuollainen jööti on vähän ruma. Artikkelia lukiessani tuli mieleen muutamia kysymyksiä. Kun se pussi kerran poistetaan, niin miksi se poistetaan? Tai siis, jos sitä ei poistettaisi, seuraisiko siitä jotain? Tuossa puhutaan että vamman laatu vaihtelee, ja useimmissa vammoista kertovissa lauseissa on liitteenä "ehkä" tms. Onko siis mahdollista että MMC-lapsi voi olla myös lähes terve? Kuinka yleinen MMC on muualla kuin Suomessa? Onko syitä joiden on arveltu vaikuttavan sen mahdolliseen yleisyyteen joissain maissa? Vaikuttaako MMC psyykeen jotenkin, vai onko kyseessä puhtaasti fyysinen vamma? Entäs taudin historia? Onko jo muinaisissa egyptiläisissä hieroglyfeissä kuvia MMC-potilaista, milloin on ensimmäiset maininnat tästä vammasta? Nämä kysymykset siis tulivat mieleen sellaisella joka kiikku biologiassa seiskan tasolla :) --Miihkali ^artikuloi 3. kesäkuuta 2008 kello 14.22 (UTC)

Loin nyt jonkinlaisen kappalejaon kyseiseen kohtaan. Voisiko joku olla ystävällinen ja saattaisi lähdeviitteet parempaan kuntoon, koska nyt näyttää siltä että lähde koskee vain vikaa kappaletta.ABC101090 3. kesäkuuta 2008 kello 18.33 (UTC)

Sama viite joka kappaleeseen? OK. --Miihkali ^artikuloi 3. kesäkuuta 2008 kello 19.05 (UTC)

Kuulostaahan se oudolta, mut en tiedä muuta tapaa... Kaikki tiedot siinä osiossa on nimittäin samasta lähteestä.ABC101090 3. kesäkuuta 2008 kello 19.28 (UTC)

Juu siis eihän siinä mitään. Meinasin vaan ettei sulla ollut jotain lähteitä merkitsemättä. Ei ilmeisesti ollut, eli näin on hyvä. Artikkeli on muuten kehittynyt hyvin: uskoisin että tällä vauhdilla siitä kyllä saa ainakin hyvän artikkelin. --Miihkali ^artikuloi 3. kesäkuuta 2008 kello 19.35 (UTC)

Jos jokun käyttäjä löytää hyödyllistä tietoa tähän artikkeliin, esim. vastaukset Miihkalin esittämiin kysymyksiin, hän voi sen laittaa. Oma aikani ja omat tietolähteeni ovat nimittäin rajatut! ABC101090 3. kesäkuuta 2008 kello 19.42 (UTC)

Lisäsin nyt kohdan, miksi selkään syntynyt pussukka leikataan.ABC101090 3. kesäkuuta 2008 kello 22.05 (UTC)

Artikkeliin ehkä toivoisi muitakin lähdeviitteitä kuin potilasyhdistyksien sivut (vaikkei niissäkään vikaa ole). Lähinnä jotain tieteellisempää ajattelin. Esimerkiksi eMedicinessa on (englanniksi) aika tasokkaita vapaasti saatavilla olevia lääketieteellisiä artikkeleita, löysin tästä aiheesta yhden. Artikkelissa voisi selkeästi ilmaista, että MMC kuuluu neural tube defects -tautiryhmään (onkohan se suomeksi "neuraaliputken sulkeutumishäiriöt" vai mikä), ja niistä voisi tehdä oman artikkelinsa. Itse asiassa en-wikin (ja näköjään muidenkin wikien) jaottelussahan meningomyeloseelestä ei ole omaa artikkeliaan, vaan se on mainittu artikkelissa Spina bifida, minkä alaluokka kyseinen tauti on (spina bifidan alaluokat näyttävät tuolla enkunkielisessä olevan jaoteltu 1. Spina bifida occulta 2. Spina bifida cystica (myelomeningocele) 3. Meningocele.) Tämän artikkelin kielilinkki menee en:Spina bifidaan, mutta kyseessä ei siis ole sama asia, joten jos joku aloittaa suomeksi aiheesta Spina bifida artikkelin, kielilinkit voisi vaihtaa sinne. --Hehkuviini 3. kesäkuuta 2008 kello 22.18 (UTC)

Mä pitäisin tän artikkelin tällä nimellä. Voisitko ystävällisesti tehdä muut noista ehdottamistasi muutoksista? Metachronos-sivu, joka on ehkä pääasiallinen lähde tässä artikkelissa, on suhteellisen kaikenkattava ja tulee googlettamalla ensimmäisten linkkien joukossa.ABC101090 3. kesäkuuta 2008 kello 23.24 (UTC)

Lisäksi voitaisiin tehdä niin että jos joku luo artikkelin "Spina bifida", nii sit siinä vois olla lyhyt selostus jokasesta muodosta ja "Lisätietoa: (Artikkelin nimi)" -tyylinen teksti, eli esim. Meningomyeloseelestä olis lyhyt selostus siinä sivulla ja linkki tähän isoon Meningomyeloseele -sivuun tms.ABC101090 4. kesäkuuta 2008 kello 09.04 (UTC)

Tiedoiltaan tämä tuntuu minusta jo varsin hyvältä ja kattavalta artikkelilta. Ainoastaan oireiden syy ( alaruumiiseen johtavan hermoston vaurioituminen ?) voisi tulla selvemmin esille. Määrittely on vähän epätäsmällinen. Määrittelyssä olennaisia taitaa olla: 1. syntyminen sikiön kehityksen yhteydessä, 2. selkäytimen pullistuminen ulos ja 3. vamma, joka aiheuttaa ongelmia (hermoston toiminnalle). Myös lukuisat käytetyt nimitykset sekoittavat (ainakin minua). Osan nimityksistä ja niiden (toisistaan hieman poikkeavat?) merkitykset voisi koota eri lukuun. Rakenteessa näkisin myös jonkin verran korjattavaa. Mm. kehittyminen ja oireet -alaluku sisältää nyt vähän myös hoitoon liittyvää asiaa. Ja vielä kuriositeetti: mistähän lateksiallergian yleisyys johtuu? Terv. perfektionismiin taipuvainen --Pettson 5. kesäkuuta 2008 kello 06.03 (UTC)

Voit varmaan itsekin korjailla artikkelia. Vetoan jälleen kerran ajan puutteeseen.ABC101090 5. kesäkuuta 2008 kello 10.26 (UTC)

Jos nyt saan vielä ehdottaa, niin artikkelissa voisi käsitellä ainakin seuraavia asioita (osa saattaa jo lukeakin artikkelissa, pahoittelen jos en huomannut). MMC:n synty ja aiheuttamat vauriot, miten eri tasoilla (lanne- tai rintaranka) oleva MMC vaikuttaa selkäytimen hermotuksen mukaisesti, esim mitkä lihakset affisioituvat, selkänikaman luiset deformaatiot jne. MMC-potilaiden kuolleisuus ja sairastavuus (neurologiset ongelmat, kognitiivinen kehitys, infektiot, virtsa- ja seksuaaliongelmat jne). Syyt ja riskitekijät: kromosomipoikkeavuudet, foolihapon puutostila äidillä, tietyt lääkeaineet raskauden aikana. Millaisia tutkimuksia sikiölle tehdään, entä syntyneelle lapselle. Seulontatutkimukset raskauden aikana. Hoito: leikkaus, kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia jne. Tässä löytyi toinen artikkeli aiheesta. Jos nyt jollakulla sattuu olemaan lukuoikeuksia tieteellisiin lehtiin, niin tämä vaikuttaisi olevan hyvä katsaus: a review of the epidemiology, genetics, risk factors for conception, prenatal diagnosis, and prognosis. --Hehkuviini 5. kesäkuuta 2008 kello 20.41 (UTC)

Se kuva

Se kuva on oikeasti karmea, joten jos sen saisi näytä-mahdollisuudella artikkeliin? Lab-oratory 16. kesäkuuta 2008 kello 18.54 (UTC)

Ei sensuroida wikipediaa. Ja kuten olen jo aikaisemmin sanonut, näitä "ällöttäviä" kuvia on monessa muussakin artikkelissa (tärkeintä on informaatioarvo). —kallerna™ 16. kesäkuuta 2008 kello 18.57 (UTC)

Aha, no minä ehdin jo pistää sen piiloon. Saahan sen tuostakin näkyville. Se muuten kaipaisi täsmennystä, tai siis mitä on aivottomuudesta kärsiminen? --Miihkali ^artikuloi 16. kesäkuuta 2008 kello 19.00 (UTC)

Niin tarvitsisi, mutta tuo toteutus on mielestäni väärä. Muiden mielipiteitä? —kallerna™ 16. kesäkuuta 2008 kello 19.01 (UTC)

Aivottomuus eli anenkefalia: Aivottomuus. --qWerk 16. kesäkuuta 2008 kello 19.03 (UTC)

Monissa muissakin artikkeleissa on varoitus järkyttävistä kuvista. Ei tämän pitäisi olla poikkeus, näytä-mahdollisuus ei ole sensurointia. Lab-oratory 16. kesäkuuta 2008 kello 19.18 (UTC)

Mun mielestäni ton kuvan vois poistaa, koska sillä ei OIKEESTI ole oikein MITÄÄN tekemistä Meningomyeloseelen kanssa. Tietääkseni MMC:hen ei mitenkään ole oireena tai seurauksena aivottomuutta.ABC101090 16. kesäkuuta 2008 kello 19.54 (UTC)

Joo, kuva pois. Voi siitä mahdollisesti MMC:nkin diagnosoida, mutta muut kehitysvauriot vievät kyllä kaiken huomion. --Pettson 16. kesäkuuta 2008 kello 20.01 (UTC)

Lisäisin vain sen, että kyseessä oleva kuva oli aikaisemmin tällä sivulla, mutta poistin sen saatuani palautetta asiasta.ABC101090 16. kesäkuuta 2008 kello 20.27 (UTC)

Kompromissi. Järkyttävät kuvat pois sivulta, mutta linkki Commonsiin [6], josta löytyy asiasta kuvia. --Peltimikko 16. kesäkuuta 2008 kello 20.35 (UTC)

Käy Mulle.ABC101090 16. kesäkuuta 2008 kello 20.51 (UTC)

Eih... Ei se noin kamala voi olla. --Juhko 10. syyskuuta 2009 kello 22.11 (EEST)

Eikö se voisi olla piilolaatikossa niin, että sen voisi klikata kuvateksteineen esiin? On ikävää joutua menemään toiselle sivulle parin kuvan tähden, ja kuvien yhteys artikkelin sisältöön voi hämärtyä ilman kuvatekstiä. Kannatan piilolaatikkoa. Pitke 12. syyskuuta 2009 kello 11.38 (EEST)

Niin se olikin, mutta sitten tyypit poistivat sen kokonaan. --Juhko 13. syyskuuta 2009 kello 13.08 (EEST)

Selkärankahalkio vs. selkäydinhalkio

Mistä ilmestyi selkäydinhalkio, kun sellaista ei kuitenkaan ole tautiluokituksessa eikä Googlekaan tunne.--Ulrika 23. kesäkuuta 2008 kello 15.59 (UTC)

Esimerkiksi tässä: http://verneri.net/yleis/tietoa-odottajille/seulonnat/keskiraskauden-seerumiseulonta.html puhutaan selkäydinhalkiosta. En tiedä onko paras mahdollinen todiste, mutaa kuitenkin.ABC101090 23. kesäkuuta 2008 kello 16.15 (UTC)

Näköjään puhutaan, mutta kun virallinen tautiluokitus ei tunne sitä, ei sitä myöskään pidä mielestäni käyttää. ID10:n voi ladata itselleen tai tarkistaa sieltä hakutoiminnolla [7],. --Ulrika 23. kesäkuuta 2008 kello 16.19 (UTC)

Tämä[8] on aika selvä tapaus. Hyvä, että tein tuon typerän muutoksen niin tuli tämäkin korjattua artsuun tuohon ensimmäiseen virkkeeseen. Kahtokee, jos uudet muutokseni ovat hölmöjä tms. Saa poistaa. Ajattelin, että joku graafi olisi kiva, joten koostin tuollaisen. Muitakin saa ehdottaa. En ole kyllä ihan tyytyväinen tuohon kohju-kuvaan, jonka tein onnettomana omilla kehnoilla lahjoillani ja Gimpillä.--Uvainio 23. kesäkuuta 2008 kello 16.26 (UTC)

No tässä puhutaan molemmista: http://www.terveysportti.fi/terveysportti/REX.REX_TERMINOLOGIA.Hakuselaus?p_hakusana=&p_valinta=&p_tietokanta=SK&p_kirjain=S ABC101090 23. kesäkuuta 2008 kello 16.28 (UTC)

Tautiluokitus on kuitenkin se jota pitäisi käyttää. Tuon sanaston virallisuudesta en tiedä, eikä se mielestäni voi ohittaa tautiluokitusta. Ja sitten: Korjaisin vähän tilastokäyräkieltä: "vamman esiintyvyys on matala", mutta ilmoitan korjauksen ensin keskusteluun, kun aiempaa korjaustani ei hyväksytty. Asia voidaan ilmaista normaalikielellä esim: "vammaa ilmenee vähän", "vamma ei ole kovin yleinen". --Ulrika 23. kesäkuuta 2008 kello 16.37 (UTC)

Lisään vielä kielenhuoltoa: "aggressiivinen hoito" herättää kyllä hirveitä mielikuvia, joten sille pitää kehittää suomenkielinen ilmaus. --Ulrika 23. kesäkuuta 2008 kello 16.45 (UTC)

Korjaa vaan kaikki, mitä löydät. :) Ja kerro onko nuo uudet muutokset huonompaan päin. (kuvat, niiden paikat) En ole vieläkään tyytyväinen, eli muokkaa rohkeasti.--Uvainio 23. kesäkuuta 2008 kello 16.46 (UTC)

Tarkistin ton antamani lähteen alkuperän googlettamalla. Ainakin goolen "otsikko" kyseiselle tärpille on "Terminologian tietokannat - Kustannus Oy Duodecim".ABC101090 23. kesäkuuta 2008 kello 16.50 (UTC)

Kielijuttuihin. "Tehokas hoito" ajannee saman asian ja "esiintyy vähän"? Itse asiassa minua harmittaa, kun nuo lähteet ovat osittain ristiriidassa toistensa kanssa eli Yhdysvalloissa on suuri esiintyvyys monen lähteen mukaan, mutta kun katsoo tuota Suomen ja Yhdysvaltain esiintyvyys-graafia, niin kukas tuosta on sanomaan, että Yhdysvalloissa on korkea esiintyvyys ja Suomessa matala (tosin verrattuna Eurooppalaiseen keskitasoon, onko se sitten paljon korkeampi kuin Yhdysvaltojen, siitä en löytänyt tietoa netistä, tosin jossain sanottiin kai että Britanniassa jokin, raskaudet vai syntyneet, ovat 1:500).--Uvainio 23. kesäkuuta 2008 kello 17.13 (UTC)

Ulträänihavaitseminen

Jos joku jaksaa ja viitsii, tällaisen taulukon voi halutessaan kääntää ja lisätä artikkeliin. Lähde on artikkelissa jo mainittu Shaer et al.

Sonographic features of fetal spina bifida in the second trimester

• Cranial findings
  • Biparietal diameter less than expected
  • Head circumference less than expected
  • Frontal notching (lemon sign)
  • Small or absent cisterna magna
  • Compressed cerebellum (banana sign)
  • Lateral ventriculomegaly
• Spine findings
  • Splaying of the dorsal vertebral elements
  • Meningocele or myelomeningocele sac

--albval (keskustelu) 25. kesäkuuta 2008 kello 11.59 (UTC)

Olisikohan tässä paljonkin korjattavaa?

Ultraäänellä todetut sikiön spina bifida -ominaisuudet raskauden toisella kolmanneksella

• Kallolöydökset
  • Halkaisija odotettua lyhyempi
  • Pään ympärysmitta odotettua pienempi
  • Ohimon painaumat (lemon sign)
  • Pieni tai puuttuva pikkuaivo-selkäydinsammio eli cisterna magna
  • Kokoon puristuneet pikkuaivot (banana sign)
  • Sivukammioiden laajentuma
• Selkärankalöydökset
  • Selkänikamien kääntyminen ulospäin
  • Meningoseele- tai myelomeningoseelepussukka

--Ulrika 25. kesäkuuta 2008 kello 12.33 (UTC)

Ei harmainta aavistusta, kun en kerran ole lääkäri:-) En ainakaan keksi mitään valittamista. --albval (keskustelu) 25. kesäkuuta 2008 kello 12.55 (UTC)

Niin, en minäkään ole, mutta kun ei tässä ole tainnut olla yhtään ammattilaista mukana, niin käänsin sen minkä osasin. Osaisitko kuitenkin sanoa, mikä sille olisi sopiva kohta, eli siirtäisitkö sen?--Ulrika 25. kesäkuuta 2008 kello 13.05 (UTC)

Sanasto

UVainion tavoin haluaisin ammattisanaston suomentamista, sikäli kuin mahdollista. --Ulrika 25. kesäkuuta 2008 kello 18.53 (UTC)

Missäköhän sellaista on vielä jäljellä? Olen yrittänyt parhaani, mutta minun on valitettavan hankalaa sanoa missä kansantajuisuuden raja menee. --albval (keskustelu) 25. kesäkuuta 2008 kello 20.31 (UTC)

Esim. karotyyppi ei selviä mulle edes lukemalla sen artikkelia, koska heti ekassa lauseessa on jotain uusia vaikeita sanoja. Samoin aneuploidia on jotain, minkä voisi varmaan sanoa jotenkin yksinkertaisemmin?--Uvainio 25. kesäkuuta 2008 kello 20.48 (UTC)

Ja mitä (47, + 18) tarkoittaa sen 18-trisomian perässä?--Uvainio 25. kesäkuuta 2008 kello 20.50 (UTC)

"Yksi eniten tutkituista geeneistä on 5,10-metyleenitetrahydrofolaattireduktaasi (MTHFR), joka toimii foolihapon synteesissä." on mulle epäselvä, koska käsitän sen niin, että foolihappo syntetisoidaan siis elimistössä? Miksi sitä siis tarvitaan ravinnossa, jos sitä tuotetaan elimistössä? Eli tarkoittaako synteesi tässä jotain muuta kuin kemikaalin synteesiä?--Uvainio 25. kesäkuuta 2008 kello 20.56 (UTC)

Foolihapon synteesi saattaa olla vajavainen, jolloin sitä tarvitaan ravinnosta tms. Näin ymmärtäisin. --Ulrika 26. kesäkuuta 2008 kello 06.35 (UTC)

Samoin "meso- ja ektodermi" ei kerro mulle mitään tossa ekassa kappaleessa kehitys-osassa.--Uvainio 26. kesäkuuta 2008 kello 06.10 (UTC)

Kaikkea ei tietysti voikaan suomentaa maallikkokielelle, mutta esimerkiksi "sakraalitason vamma" tuo maallikolle mieleen ennemminkin vaikka kirkollisen ongelman, joten muutin omavaltaisesti sen ristiluuksi. Albvalin muokkaukset ovat kyllä muuten ansiokkaita ja tuovat erinomaisen lisän nyt jo hienoon artikkeliin. --Ulrika 26. kesäkuuta 2008 kello 06.28 (UTC)

Huom! "Keisarileikkaus" ilman n:ää. --Ulrika 26. kesäkuuta 2008 kello 06.33 (UTC)

Anteeksi!! Yritin nyt korvaukseksi selittää endot ja eksot, eiku. Huh. No, joka tapauksessa, oot kone.--Uvainio 26. kesäkuuta 2008 kello 06.38 (UTC)

Ei siinä mitään anteeksipyytelyä tarvita, se on aika yleinen virhe, ennen kuin siihen kiinnittää huomiota. Mutta sovitaan niin, että olen kone, en ihminen. Paina vastaa, kun haluat vastata tälle koneelle;D Tosin itse artikkeli on kyllä pääasiassa sinun ahkeruutesi ansiota. --Ulrika 26. kesäkuuta 2008 kello 06.50 (UTC)

Kiitos kauniista sanoistasi. Voitas nyt kehua toisiamme ja albvalia tässä jonkin aikaa. ;) Ei siitä ois mitään tullut ilman kaikkien mukana olleiden antaumuksellista panostusta. Nysse on musta melko hyvä.--Uvainio 26. kesäkuuta 2008 kello 07.14 (UTC)

Kiitoksia vaan kehuista, koitetaas sitten selventää. Kuten Ulrika sanoo, kaikkea ei valitettavasti voi täysin suomentaa maalikkokielelle, tai seurauksena on helposti tavattoman kömpelöitä ja epätäsmällisiä lauseita. Mielestäni on myös hyvä, ettei artikkelista pyritä tekemään väkisin liian yksinkertaistettua, sillä täsmälliset termit (ja ne selittävät wikiartikkelit) on olemassa. Näin ihmisten yleissivistys kasvaa samalla. Mutta noista kysymyksistä:

• Ihmisravinto sisältää runsaasti foolihapon suoloja, folaatteja (siitä 5,10-metyleenitetrahydrofolaattireduktaasi), jotka sitten erilaisten entsyymien avulla muutetaan elimistössä foolihapoksi.

• Karyotyyppi tarkoittaa puolestaan yksinkertaistetusti sanottuna minkä tahansa eliön kromosomiston (normaali)rakennetta, ja lukumäärää. Karyotyyppi kertoo siis solun koko kromosomistojen määrän eli ploidian, yksittäisten kromosomien määrän trisomia (tetra- pentasomia jne), yksittäisten kromosomien muutokset, kromosomimutaatiot: deleetio, inversio, rengaskromosomit... Termiä siis on IMHO mahdoton oikein muullakaan korvata.

• Aneuploidia tarkoittaa solua tai yksilöä, jonka soluissa ei ole euploidinen määrä kromosomeja, joka siis ei ole puhdas haploidi tai diploidi, vaan jolla on joko jokin kromosomisto- tai kromosomimutaatio. Voinee siis korvata sanoilla kromosomi- tai kromosomistomutaatio, mutta lieneekö paljon selkeämpi.

• (47, +18) on varmaankin turha lisäys, jonka voinee poistaa. Se on vakiintunut geneettinen merkintätapa ihmisen 18-trisomialle. Kaavamainen merkintä on siis ("diploidi" kromosomiluku, puuttuvat tai ylimääräiset kromosomit).

• Meso- ja ektodermi ovat eliöiden gastrulaatiovaiheessa muodostuvien alkiokerrosten nimiä, ja niitä ei voine suomentaa (joku tosin puhunee ulko- sisä- ja välikerroksesta). Kerrosten selitys pitäisi kyllä tulla selville wikitetyistä artikkeleisa.

Tällaisia selityksiä, lieneekö vielä muuta. Sopii lisätä selvennystä artikkeliin jos vain osaatte. --albval (keskustelu) 26. kesäkuuta 2008 kello 07.48 (UTC)

Mielestäni nuo artikkeliin tekemäsi selvennykset paransivat jo luettavuutta eli eiköhän se ala olla siltä osin sitten paketissa. On totta, ettei kaikkea voi siinä selittää. Karyotyyppi vaatisi näemmä melkoiset selitykset, että parempi olla selittelemättä.--Uvainio 26. kesäkuuta 2008 kello 08.59 (UTC)

Tässä kun olemme toisiamme kehuneet ja kannustaneet, ei saa unohtaa ABC101090:a, joka on koko artikkelin alkuunpanija ja tehnyt kouluopintojensa ohella merkittävää työtä sen hyväksi jo vuodesta 2006. --Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 09.07 (UTC)

Juu, ja ilman hänen (tai Uvainion) suoraan sanoen helkkarinmoista painostusta en olisi itsekään tänne eksynyt:-) --albval (keskustelu) 27. kesäkuuta 2008 kello 09.12 (UTC)

Ehdottomasti kunnia kaikille osallistuneille. Nyt mulla on kaamea krapula ja lähden Suomeen lomailemaan, joten en ehdi enää wikittelemään. Mukavaa jatkoa!--Uvainio 27. kesäkuuta 2008 kello 10.35 (UTC)

Tänne kannattaa tulla ihan kirkkain aivoin, on paljon hauskempaa :) --Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 10.40 (UTC)

A-vitamiini

Kun tekstissä nyt todetaan haitalliseksi sekä A-vitamiini että sen puute, pitäisiköhän siinä erottaa synteettinen pillerivitamiini ja ravinnosta saatava? Eikö ongelmia ainakin taannoisessa syöpätutkimuksessa aiheuttanut nimenomaan synteettinen betakaroteeni? --Ulrika 26. kesäkuuta 2008 kello 20.51 (UTC)

Minä en tähän osaa tämän enempää sanoa, kun ei minun lukemissani lähteissä tuo tullut esille. Minä käsitin kuitenkin tuon siis niin, että riippumatta vitamiinin lähteestä sen yli- tai aliannos on pahasta. Eikös A-vitamiini ole kuitenkin samaa tavaraa, tulee se sitten esimerkiksi maksasta tai purkista? Vai oliko tuossa synteettisessä tavarassa jotain poikkeavaa? --albval (keskustelu) 27. kesäkuuta 2008 kello 09.16 (UTC)

Se tupakoitsijatutkimus muistaakseni osoitti, että synteettinen olisi haitaksi. Siinä yhteydessä jäi mieleeni, että porkkanaa puremalla haittaa ei tule. Maksan karttaminen toisaalta sanoo, että muutkin lähteet kuin pilleri olisivat haitaksi. En nyt jaksa lähteä kaivelemaan, mutta jos joskus on ylimääräistä aikaa, sitäkin voisi selvittää. --Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 09.21 (UTC)

Mikäs tämä tupakoitsijatutkimus oikein on, kun en löytänyt oikeaa viitettä äkkivilkaisulla? Jos viitsit pistää linkkiä tms, niin voisin vilkaista illemmalla mitä siellä lukeekaan. --albval (keskustelu) 30. kesäkuuta 2008 kello 13.29 (UTC)

Tässä yksi linkki, lisää ja parempia löydät varmaan sen avulla. Voin katsella illemmalla paremmalla ajalla. --Ulrika 30. kesäkuuta 2008 kello 13.53 (UTC)

Tutkimus oli nimeltään Setti-tutkimus, eli jos laitat Googleen "Setti-tutkimus" (lainausmerkein), saat osumia, joista asia selviää. Tai selviää ja selviää... Tuloksen tulkinta näkyy olevan sen mukainen kuka tulkitsee, sen huomasin niitä selatessani. Ja sen että yksioikoisia päätelmiä ei tässä(kään) voi tehdä, vaan se vaatii vielä lisätutkimuksia.--Ulrika 30. kesäkuuta 2008 kello 18.21 (UTC)

Oolrait, voinpa katsella joutessani. Nyt innostuin tekemään välillä omia hommia. --albval (keskustelu) 30. kesäkuuta 2008 kello 18.26 (UTC)

Mielenkiintoinen on "oma hommasikin", ja aika rauhassa olet saanut sitä tehdä :) --Ulrika 30. kesäkuuta 2008 kello 18.41 (UTC)

Miksi

Miksi ihmeeessä kielilinkki Meningomyeloseele- artikkelista vie en-wikin spina bifida- artikkeliin, josta taas kielilinkki vie fi- wikin spina bifida- artikkeliin? Siis reitti on Meningomyeeloseele (fi-wiki) - Spina bifida (en-wiki) - spina bifida (fi-wiki). Helpompi olisi jos meningomyeloseele- artikkelista ottettaisiin toi kielilinkki en- wikiin pois.ABC101090 7. heinäkuuta 2008 kello 00.16 (UTC)

Sen lisäsi joku, sillä se oli välillä pois. Ehkä nyt pitäisi jonkun olla ahkera ja tehdä en.Wikipediaan artikkeli Meningomyelocele, jolloin ongelmaa ei ole. Tekisitkö? Minun kielitaitoni ei tässä aiheessa taida riittää. --Ulrika 7. heinäkuuta 2008 kello 03.36 (UTC)

Pelkään, että oma ammmatillinen erikoiskielitaitoni ei riitä kyseisen artikkelin kirjoittamiseen. En tunne varmastikaan läheskään kaikkia tarvittavia termejä englannin kielellä.ABC101090 7. heinäkuuta 2008 kello 09.03 (UTC)

Viitteet tarkistettu että toimivat

Tarkistettu viitteet, haettu arkistosta tai merkitty jos ei löydy. --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 15. lokakuuta 2018 kello 14.40 (EEST)