Spina bifida

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Spina bifida (selkärankahalkio)
Piirros lapsesta, jonka selässä on meningomyeloseelen ja meningoseelen tunnusmerkkeihin kuuluva pussukka.
Piirros lapsesta, jonka selässä on meningomyeloseelen ja meningoseelen tunnusmerkkeihin kuuluva pussukka.
Luokitus
ICD-10 Q05, Q76.0
MeSH C10.500.680.800
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Spina bifida (lat. halkaistu selkäranka) on neuraaliputken sulkeutumishäiriöihin kuuluva vammaryhmä. Siihen kuuluvat meningomyeloseele, spina bifida occulta ja meningoseele. Vamma muodostuu sikiölle varhaisessa yksilönkehityksen vaiheessa, ja se on yksi yleisimmistä synnynnäisistä epämuodostumista. Spina bifida -tyyppisessä neuraaliputken sulkeutumishäiriössä neuraaliputki ei sulkeudu selkärangan alaosasta kunnolla neurulaation aikana. Jos neuraaliputken aivo-osa ei sulkeudu kunnolla, aiheutuu sikiölle sen sijaan kuolettava anenkefalia.

Spina bifida on synnynnäinen epämuodostuma, eikä siihen ole suoranaista parannuskeinoa. Sen oireita voidaan kuitenkin helpottaa.

Vuosina 1969–2010 Suomessa syntyi vuosittain 10–25 lasta, joilla oli spina bifida.[1]

Suomessa vuosina 1981–2010 syntyneistä sadasta tuhannesta lapsesta keskimäärin neljällä oli spina bifida. Samalla aikavälillä naisista, jotka kuulivat tulevansa saamaan spina bifida -lapsen, päätti 40 prosenttia valita raskaudenkeskeytyksen.[1]

Spina bifida occulta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Spina bifida occulta

Spina bifida occulta on neuraaliputken sulkeutumishäiriöistä vaarattomin, ja toisinaan se jää huomaamatta henkilön aikuisikään asti, kunnes hän käy esimerkiksi röntgenkuvauksessa jonkin muun vaivan takia. Vaikka neuraaliputki ei ole täysin sulkeutunut, vastasyntyneen lapsen selässä ei näy muille spina bifida -tyypin vammoille tyypillistä kohjua vaan usein ylimääräistä karvoitusta tai patti.[2]

Pääartikkeli: Meningoseele

Meningoseelestä on kyse, kun epätäydellisesti sulkeutuneesta neuraaliputkesta pursuaa osittain ulos aivo-selkäydinnestettä ja selkäydinkanavaa suojaavia kalvoja. Meningoseele aiheuttaa lapsen selkään pienen kohjun, mutta koska selkäydin ja hermot eivät pursua kohjuun, hermot eivät juurikaan vaurioidu ja siten meningoseele-henkilöille ei aiheudu spina bifidasta kovin vaikeita oireita. Meningoseele on spina bifida -tyypin sulkeutumishäiriöistä harvinaisin.[3]

Meningomyeloseele

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Meningomyeloseele
Pääartikkeli: Meningomyeloseele

Meningomyeloseele on spina bifida -tyypin kehityshäiriöistä vakavin ja yleisin. Siitä kärsiviä on noin 75 prosenttia oireita aiheuttavista spina bifida -tapauksista.[4] Joskus termejä spina bifida ja meningomyeloseele käytetään kuvaamaan samaa asiaa, mutta tarkalleen ottaen spina bifida tarkoittaa ryhmää vammoja, joihin meningomyeloseele kuuluu.

Meningomyeloseeleen kuuluu oireina usein jalkojen osittainen halvaustila, tunnottomuutta, suoliston ja virtsarakon hallintaongelmia sekä kognitiivisia ongelmia. Noin 90 prosenttia meningomyeloseele-henkilöistä kärsii hydrokefaliasta eli aivojen nestekierron häiriöstä.[5] Oireiden vakavuus riippuu vamman kohdasta selkärangassa.

  1. a b Epämuodostumat. Annukka Ritvanen Epämuodostumarekisteri THL, Helsinki - PDF Free Download docplayer.fi. Viitattu 30.1.2021.
  2. Spina Bifida Occulta Kesäkuu 2007. ASBAH. Arkistoitu 15.10.2018. Viitattu 21.6.2008.
  3. Spina Bifida International federation for spina bifida and hydrocephalus. Arkistoitu 25.3.2016. Viitattu 21.6.2008. (englanniksi)
  4. Myelomeningocele (children) (Web Archive) 12.6.2006. HowStuffWorks.com. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 19.2.2021. (englanniksi)
  5. Jolma, Mirjami: Chiari-malformaatio (Web Archive) 12.7.2004. metachronos.fi. Arkistoitu 22.9.2013. Viitattu 19.2.2021. (suomeksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]