Keskustelu:Maa

Wikiprojekti Tiede (Laatu: Lupaava artikkeli ; Merkitys: huippu)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
Lupaava	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin laatuskaalalla lupaavaksi artikkeliksi.
huippu	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä äärimmäisen tärkeäksi artikkeliksi.

(Ensimmäinen keskustelu)

Poistin alun täsmennyksestä Taloustieteessä maa tarkoittaa sellaista tuotannontekijää, joka ei ole pääomaa eikä työvoimaa.. Tuota ei selitetty taloustiede -artikkelissa mitenkään. --Harriv 5. syyskuuta 2005 kello 18.57 (UTC)

???

Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Totta joka sana, mutta eiköhän astronomit yleisesti tunnusta, että emme ole yksin. Laboratoroissa on todettu, että elämän osasilla on taipumus kasautua, jos vain yhteen sattuvat. Missä lähimmät naapurit ovat, onko heillä siviilisaatiota jne , onkin jo toinen juttu. --EsaL-74 16. tammikuuta 2007 kello 02.35 (UTC)

Huomioi "varmasti", eihän tiedetä muita planeettoja joilla varmasti on elämää. Vy 6. kesäkuuta 2007 kello 08.25 (UTC)

Muutin muodon hiukan selvempään asuun: Maa on tällä hetkellä ainoa planeetta maailmankaikkeudessa, jolla varmasti tiedetään olevan elämää. KUNINGAS SALMANASSAR II 8. kesäkuuta 2007 kello 16.05 (UTC)

---

Tässä artikkelissa oli joitakin epätieteellisen oloisia kohtia ja itse planeettataulukkokin jotenkin sekaisin. Kuka osaisi linkittää akselin kaltevuuden taulukosta sivulle akselikallistuma ?? Taulukossa oli tyhjiä rivejä ja joku englanninkielinen missing data ? merkintä ilmeisesti automaatin tekemänä. Vaihdoin omituisen lauseen "Ilmakehän kiertoliike luo ilmamassoja ja korkeapaineen ja matalapaineen alueita, jotka luovat epävakaan , nopeasti muuttuvan sään." Lieneekö jokin käännöskukkanen. Samantapainen oli myös ilmaisu prekession yhteydessä yrittää muuttaa maan "litystymän litteämmäksi" Jos se lukee jossain tähtitieteen kirjassa niin sitten uskon, mutta pahasti epäilen. Tuollaiset virheet on tietysti helpoin korjata siten että viittaa asianomaiseen artikkeliin yrittämättä selittää tai kääntää ellei suomenkieliset ilmaisut ole itselle tuttuja. Hoogberg 8. tammikuuta 2008 kello 23.06 (UTC)

Inklinaatio on määritelty niin, että Maan ratataso on 0 astetta. Eli Maan ratataso on perustaso. Taulukossa oli hieman nollasta poikkeava arvo. Muutin sen nollaksi. --Seppo Linnaluoto 10. huhtikuuta 2008 kello 15.02 (UTC)

---

Eihän voiman yksikkö ole m/s^2, joten eikö taulukossa pitäisi lukea "(keskimääräinen) putoamiskiihtyvyys pinnalla" eikä suinkaan painovoima pinnalla!! [Nighteye 26.11.08 12:26]

Jep, ilmoitettu arvo on g, eli putoamiskihtyvyys - ei painovoima. Kiihtyvyyden yksikkö on m/s^2 ja voiman (kuten painovoima) yksikkö on kgm/s^2 (Newtonia). En löytänyt keinoa korjata tuota, kun muutokset eivät näy tietoboksissa??? Lisäksi tuo arvo "Painovoima pinnalla 9,810 m/s2" on väärä. Se ei ole vakio kaikkialla maanpinnalla ja SI-järjestelmän mukainen putoamiskiihtyvyyden keskiarvo {normaaliputoamiskiihtyvyys, g(n)} on 9,80665 m/s^2. Toivottavasti joku osaava korjaisi nuo virheet. --Cornholio 9. toukokuuta 2010 kello 23.57 (EEST)

Ks. Keskustelu mallineesta:Planeetta. Tuota virhettä on näköjään moni ihmetellyt mutta kukaan ei ole mallinetta korjannut. Vaikuttaa moniin sivuihin. --Hrrkrr31 10. toukokuuta 2010 kello 00.07 (EEST)

---

Englanninkielisessä artikkelissa on sideerinen vuosi 366.26 päivää.. Veikkaisin että se on oikeassa 62.241.239.92 17. helmikuuta 2010 kello 01.41 (EET)

Wikipediassa ei veikkailla, vaan viitataan lähteisiin. Niitä on tuolle 365,2564 päivälle annettu kaksikin. Sinänsä saman luvun voi tietenkin esittää eri tarkkuuksilla, eli jos yksi lähde sanoo 1,567 ja toinen sanoo 1,567432 niin se ei tarkoita, että toinen olisi väärin. Mutta jos jossain annetaan niin kuin sanot sideerisen vuoden pituudeksi yli 366 päivää niin se on varmasti väärin. Pistäpä tarkempi viite. --Jmk 17. helmikuuta 2010 kello 07.06 (EET)

Numerotiedot

Osa artikkelin numerotiedoista on kirjattu absurdin tarkaksi, koska tarkkuutta on enemmän kuin yksikköjärjestelmällä itsellään on tarkkuutta! Eihän mittaus voi olla tarkempi kuin tarkin saatavilla oleva "mittakeppi". Esim. ajan mittaamisessa voi olla enemmillään 11 numeroa.

Osa desimaateista voi olla laskukoneen antamia (jokin laskelma tai muunnos). Osa voi olla jotakin vandalismia. Pitäisi siivota ja hakea lähteet. --Aulis Eskola 11. kesäkuuta 2009 kello 19.27 (EEST)

Voi vain arvailla, mistä ne on saatu, esimerkiksi se ylettämän tarkka pinta-ala 510 065 284,702 km². Selvää on, ettei sitä mitenkään ole voitu mitata noin tarkasti. Ensimmäisenä mieleen tuleva arvaus oli, että muokkaaja olisi ensin katsonut Maan halkaisijan tai säteen jostakin hakuteoksesta ja sitten laskenut pinta-alan taskulaskimella tunnetulla pallon pinta-alan kaavalla $A=4\pi r^{2}$, jolloin laskin antaa niin monta desimaalia kuin näyttöruutuun mahtuu, esimerkiksi Windowsin Calculator-ohjelma hyvinkin paljon. Versiohistoriaa selailemalla saatoin jäljittää, että luvun tallensi tänne aikoinaan ip-osoitteessa 212.149.193.10 oleva käyttäjä 21.11.2005 klo 1.16. [1] Sen jälkeen tähän artikkeliin on ehditty tehdä jo yli 500 muokkausta, mutta tuo luku on vain pysynyt. Toisaalta sama käyttäjä merkitsi tänne samassa muokkauksessa myös sekä päiväntasaajasäteen (6378,135 km), napasäteen (6 356,750 km) että keskisäteen (6 372,795 km). Tarkistin kuitenkin itse, että käytettiinpä näistä mitä tahansa, ei pinta-alaksi saada juuri tuota yllä olevaa lukua. Ei myöskään maa- ja vesialueiden prosenttiosuuksissa 29,2 % ja 70,8% ole kovin monta merkitsevää numeroa, mutta jos tuo 510 065 284,702 kerrotaan juuri näillä prosenttiluvuilla, saadaan kyllä täsmälleen ne maa- ja vesialueiden pinta-alat, jotka hän samalla myös merkitsi artikkeliin. Muistaakseni jossakin fysiikan kirjassa on sanottukin suunnilleen näin: "Luonnontieteellinen sivistymättömyys ilmenee parhaiten siinä, että laskutoimituksen tulos ilmoitetaan liian monen desimaalin tarkkuudella, mihin taskulaskinten aikakautena on suuri houkutus." -KLS 12. kesäkuuta 2009 kello 10.03 (EEST)

Toinenkin kuu

Olettekos tietoisia siitä, että Maalla on kylläkin kaksi kuuta, eikä yhtä. Toinen on vain niin pieni, ettei siitä puhuttu. Se on löudetty 17 sitten. Voitte kysyä vaikka joltain tähtitieteilijältä. Ja itsekin olen joskus kuullut siitä. Asia varmistui Viime viikolla Valinnais kursseilla viime viikolla. –Kommentin jätti 87.93.152.177 (keskustelu)

En-wikistä löytyy artikkeli en:Other moons of Earth. Muutapa en oikein uskalla ryhtyä kommentoimaan. --Otrfan (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 14.44 (EEST)

Pilkut, pisteet ja desimaaliluvut

Päiväntasaajan halkaisija 12 756,280 km on tosiaan 12.756 kilometriä. Suomalaiset ovat kovin mieltyneitä kahden sentin desimaaleihin ja lukema mielletään varmasti 12.756.280,00 kilometriksi. http://fi.wikipedia.org/wiki/Desimaaliluku

Englannin kielisellä sivulla kerrotaan lukema hieman lähestyttävämmin eikä siinä jää yhtä paljon tulkinnan varaa. http://en.wikipedia.org/wiki/Earth  –Kommentin jätti 2001:14b8:100:8379:59bf:e522:e294:6850 (keskustelu)

Tuo luku kirjoitetaan suomenkielisessä materiaalissa muodossa 12 756,280 km. Katso Kansainvälinen yksikköjärjestelmä. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. maaliskuuta 2014 kello 20.55 (EET)

Maan Kuu vs. Pluto/Kharon

Pitäisikö alkulauseeseen tarkentaa? Elikkäs suhteellisesti ottaen Pluton kumppani on suurempi kun Kuu suhteessa Maahan. Jopa niin suuri että kappaleiden yhteinen massakeskipiste on jossain kappaleiden välillä. Mut Plutohan ei nykyisten määritelmien mukaan edes ole planeetta.--EsaL-74 (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 06.41 (EEST)

Tarkensin nyt sitä lausetta, vaikka Pluton kuullahan ei siis tarkasti ottaen ole sitä emoplaneettaa johon verrata. --Savir (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 11.32 (EEST)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Onko tässä jo perusasiat? Artikkeli perustuu nähdäkseni laadukkaisiin lähteisiin. Suuri osa tästä on minun kirjoittamaani vuonna 2019 ja 2020. --Savir (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 12.39 (EEST)

Lisäsin yhden lähdepyynnön, voi varmaan täyttää jollain jo mainituista lähteistä. Näyttää ihan salonkikelpoiselta, kannatan. --Prospero One (keskustelu) 12. marraskuuta 2020 kello 21.12 (EET)

Kirjoitin sen kappaleen nyt paremmin Ylen artikkelin pohjalta. --Savir (keskustelu) 15. marraskuuta 2020 kello 13.03 (EET)

Tarkistin kaikki lähteiden linkit, joitakin oli rikki ja korjasin ne. Vaihdoin Tieteen kuvalehden lähteet muihin vapaisiin lähteisiin. Minusta tätä voisi pitää lupaavana. --Linkkerpar™ 15. marraskuuta 2020 kello 18.28 (EET)

 Lupaavaksi. Keskustelu on nyt jatkunut runsaan kuukauden. Palautetta ei hirveästi ole tullut, mutta ilmenneet ongelmat on korjattu eikä urputuksen aiheita ilmeisesti ole. Merkitsen ja arkistoin. --Miihkali ^{(K • M)} 19. marraskuuta 2020 kello 16.44 (EET)