Korkeapaine

Sääkartalla esitettyjä korkeapaineita (H) ja matalapaineita (T) rintamineen. Korkeapaineen alueella rintamia ei piirretä, koska niihin ei yleensä liity sadetta. Korkeapaineiden alueella Portugalin edustalla ja Grönlannissa tuuli on heikompaa ja pilvisyys vähäisempää kuin läheisillä matalapaineen alueilla.

Korkeapaineessa ilmanpaine on korkeampi kuin ympäröivillä alueilla. Ei ole mitään tiettyä ilmanpainearvoa, jonka yläpuolella sanotaan korkeapaineen vallitsevan, vaan paine on suhteellista (analogia maastokartan mäkeen).

Korkeapaineeseen liittyvät heikot tuulet. Koska korkeapaineinen ilma on tiheämpää eli raskaampaa kuin matalapaineinen, se laskeutuu alaspäin. Alempana on yleensä lämpimämpää, jolloin laskeva ilma lämpenee. Lämpeneminen alentaa ilman suhteellista kosteutta, koska lämpimään ilmaan sopii enemmän vesihöyryä niin ettei höyry tiivisty pilviksi ja sateeksi. Tällöin saderiski laskee ja pilvet vähenevät. Siksi varsinkin kesäpuolella vuotta sää on korkeapaineen alueella usein kaunis ja aurinkoinen.

Laskevan liikkeen pilviä hävittävä vaikutus ei yleensä ulotu matalalle, alle 500–1500 metrin korkeuteen. Siksi talvipuolella vuotta korkeapaineen alueella voi olla sitkeä sumupilvikerros. Talvella voi nimittäin käydä niin, että säteilyjäähtyminen luo maanpinnan läheiseen ilmakerrokseen inversion – eli ilma lämpenee kun mennään ylöspäin. Maanpinta jäähtyy voimakkaasti ja viileämmäksi kuin ylhäällä oleva korkeapaineessa alas laskeutuva, lämpenevä ilma, johon jää kaikki maanpinnalta ilmakehään nouseva: pakokaasut, saasteet ja vesihöyry, jotka puolestaan helposti muodostavat sumua, kumpukerrospilveä tai sumupilveä. Korkeapaineen aikana voi sataa hieman lunta tai tihkua. Jos talven korkeapaineessa on niin kuivaa ettei pilviä synny, ulossäteily voi olla voimakasta ja sää voi olla hyvin kylmää. Kesällä, jos korkeapaine on meren yläpuolella, lämpö voi haihduttaa merivettä kumpupilvimäiseen muotoon, minkä seurauksena voi tulla lyhytaikainen ukkossadekuuro, joka ei kuitenkaan vaikuta korkeapaineen toimintaan.

Tuulen kiertyminen korkeapaineen (H) ja matalapaineen (L) ympäri pohjoisella pallonpuoliskolla

Korkeapainetta sanotaan antisykloniksi ja siihen liittyvää virtausta antisyklonaaliseksi, koska korkeapaineessa ilma kiertää laskeutuessaan tai laskeuduttuaan vastakkaiseen suuntaan kuin matalapaineessa.

Korkeapaineen tuulet ovat yleensä heikompia kuin matalapaineen ja laajoilla alueilla on miltei tyyntä. Korkeapaineet ovat pysyvämpiä kuin matalapaineet.

Korkeapaineiden lajit

Sulkukorkeapaine eli antisykloni on laaja, noin 5–20 vuorokautta paikoillaan pysyvä korkeapaine.

Subtrooppinen korkeapaine (eli Hepoasteiden korkeapaine) vallitsee 20-40 leveysasteilla useina melko paikallaan pysyvinä soluina, tunnettuja ovat Azorien ja Havaijin korkeat. Korkeat vaeltavat kesällä hieman pohjoiseen ja talvella etelään. Joskus nämä korkeapaineet siirtyvät pois alkuperäisiltä paikoiltaan, joskus ovat heikkoja, joskus voimakkaita. Näistä korkeapaineista puhaltavat pasaatituulet kohti eteläisten ja pohjoisten pasaatituulten kohtaamisvyöhykettä.

Napa-alueiden korkeapaine vallitsee noin 75-90 leveysasteilla. Nämä korkeapaineet syntyvät kun aurinko paistaa heikoimmin navoille tuoden sinne vähiten lämpöä, minkä johdosta kylmä ilma painuessaan alas kasvattaa ilmanpaineen korkeaksi. Napojen korkeapaineiden ja Hepoasteiden korkeapaineiden ilmat törmäävät noin 60 leveysteilla synnyttäen Polaaririntaman matalapaineen.

Terminen korkeapaine on kylmän alustan yllä. Alusta voi olla talvella jäähtynyt manner, keväinen kylmä vesi tai jäätikön tai merijään yllä oleva kylmä alue. Suuria termisiä korkeapaineita on talvella Kanadan pohjoisosissa, Siperiassa ja Keski-Aasiassa. Nämäkin korkeapaineet heikkenevät ajoittain pois. Näistä korkeapaineista virtaa ulos joskus rajun puuskaisia tuulia Pohjois-Atlantille ja pohjoiselle Tyynellemerelle. Intian talvimonsuuni lähtee Aasian antisyklonista. Termiset korkeapaineet ovat aina liikkumattomia.

Keskileveysasteille ja pohjoisille leveysasteille syntyy etelästä virtaavista lämpimän ilman pisaroista lämpimiä korkeapaineita, jotka ovat laajoja, voimakkaita, hitaasti liikkuvia ja pitkäikäisiä. Jos tämän korkeapaineen ilma jäähtyy kylmällä alustalla talvella, korkeapaine voimistuu ja pakkanen kiristyy. Kesällä Aurinko lämmittää ilmakehän alaosien ilmaa korkeapaineen alueella, ja syntyy voimakas helle. Monesti nämä korkeapaineet ovat pitkään vuorokautta paikallaan pysyviä sulkukorkeapaineita, joita matalapaineet ja suihkuvirtaus kiertävät. Kesällä tai talvella pitkään paikallaan pysyttelevä korkeapaine aiheuttaa helle- tai pakkasaallon estämällä matalapaineiden virtauksen alueelle. Jos tämmöisen korkeapaineen eteläpuolella sattuu olemaan kylmän ilman pisaraan liittyvä keskusmatalapaine, matalapaineet kiertävät tämän korkean 10-20 päivän ajan.^lähde?

Korkeapaineen selänne on laajempaan korkeapaineen alueeseen liittyvä uloke, jossa saman ilmanpaineen käyrät isobaarit eivät muodosta suljettua silmukkaa. Muodoltaan se vastaa saaressa olevaa niemeä. Isobaarikartalla korkeapaineen selänne on tyypillisesti kahta matalapainetta toisistaan erottava korkeamman paineen alue. Jos matalapaineperhe on matkalla havaintopaikan yli, korkeapaineen selänteen aikana poutaisempi säätyyppi vallitsee muutaman päivän ajan.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korkeapaine Wikimedia Commonsissa